Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 27/2019

Katse työelämän tulevaisuuteen

15.5.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Katse työelämän tulevaisuuteen. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä

Tekijä: Oja Teea

Aihe, asiasanat: elinikäinen oppiminen, ennakointi, osaaminen, tulevaisuus, työelämä, työyhteisötaidot

Tiivistelmä: Työelämäkeskustelussa korostuvat työelämän huonontumisen ja epävarmuuden kasvun teemat. Tutkimusten mukaan työelämämme on kuitenkin mainettaan parempi, ja suomalainen työelämän laatu oli sijalla 3 Euroopan laajuisessa vertailussa vuonna 2015. Media nostaa esiin ennusteita digitalisaatiokehityksen aiheuttamasta työpaikkojen katoamisesta ja työn loppumisesta aikaansaaden huolta ihmisissä. Tulevaisuuden työelämästä esitetään myös valoisia skenaarioita. Loppujen lopuksi kukaan ei tiedä, miltä työelämän tulevaisuus näyttää. Ennakoinnissa lyhyen aikavälin muutosten nopeus on tapana yliarvioda ja pitkän aikavälin aliarvioida, vaikka muutoksen nopeus on ennemminkin vakio. Suuret, monimutkaiset kokonaisuudet muuttuvat hitaasti, sillä Tulevaisuus tehdään sen sijaan, että jokin tuutti tuottaisi valmiiksi tietoa tulevaisuudesta, ja tällöin ihmisten tekemät valinnat ja arvot nousevat tärkeiksi. Työelämä muuttuu koko ajan. Parhaiten yksilö voi valmistautua työelämässä menestymiseen omaksumalla ajatuksen elinikäisestä oppimisesta ja kehittämällä keskeisimpiä työelämätaitoja, jotka ovat kaikille aloille yhteisiä. Tulevaisuudessa keskeinen työelämäosaaminen on sellaista, mikä selkeästi erottaa meidät roboteista – ja juuri siinä piilee menestymisen avaimet.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-05-15

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011780

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Oja, T. 2019. Katse työelämän tulevaisuuteen. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 22.10.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011780.

Muutos työelämässä on jatkuvaa. Mitä isommista kokonaisuuksista on kyse, sitä epädramaattisemmin asiat kuitenkin muuttuvat. Elinikäinen oppiminen ja keskeisten tulevaisuuden työelämätaitojen kehittäminen takaavat hyvät lähtökohdat tulevaisuuden työelämässä menestymiselle. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: ESB Professional/Shutterstock.com

Vähintäänkin viimeiset kymmenen vuotta Suomessa on ahkerasti pohdittu työelämän tulevaisuutta. On herätty siihen, että muutos on kiihtyvää ja tähän suureen työelämän murrokseen – jota keskusteluissa hallitsevat työelämän huonontuminen, työsuhteiden pilkkoutuminen ja epävarmuuden kasvu – on valmistauduttava, vaikka murroksen dramaattisuutta on myös kyseenalaistettu. (Ks. esim.  Mustosmäki, A. 2017. Työelämän myytit ja todellisuus – miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää tulevaisuus? Luento Ohjataan yhdessä - tulevaisuuteen! -seminaarissa Oulussa 15.9.2017. Hakupäivä 20.3.2019. http://bit.ly/2vbx8vE Pyöriä, P. (toim.)2017. Työelämän myytit ja todellisuus. Helsinki: Gaudeamus..) 

Miten työelämän huonontuminen, muutos ja murros ovat näyttäytyneet tutkijoille? Tilastojen valossa mikään ei viittaa esimerkiksi siihen, että yritykset olisivat laajasti luopumassa kuukausipalkkaisista työntekijöistä. Tilastokeskuksen työolo- ja työvoimatutkimusten mukaan suomalainen työelämä on hyvinkin vakaata. Yli 20 vuotta kestävien työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista on pysynyt 2000-luvulla tasaisena, kuten myös alle vuoden mittaisten työsuhteiden osuus. Viimeiset viisi vuotta samassa työpaikassa työskennelleiden osuus on vakaa, noin 62 % tuntumassa palkansaajista. Myös yhdessä ja samassa ammatissa työskennelleiden osuus on pysynyt hyvin tasaisena aina 1980-luvulta saakka. Määräaikaisten työntekijöiden osuus palkansaajista on laskenut vuodesta 1997 lähtien, asettuen 2000-luvulla 12 % tuntumaan. Jatkuva osa-aikainen palkkatyö on lisääntynyt hieman aikajaksolla 2000–2014, 7 prosentista palkansaajia 8,7 prosenttiin. Myös yrittäjien osuudessa on tapahtunut hienoista kasvua samalla ajanjaksolla, vaikka osuudet palkansaajista ovat edelleen pienet ja määrä on pysynyt vakaana aikavälillä 2012–2017 (259 000 yrittäjää vuonna 2017). Kaikkiaan suomalaista työelämää hallitsee vahvasti jatkuva kokoaikainen palkkatyö: vuonna 2000 1,516 miljoonaa palkansaajaa (65,4 % palkansaajista) ja vuonna 2014 1,549 milj. palkansaajaa (64,9 %). Lyly-Yrjänäinen, M. & Järviniemi, P. 2017. Työelämä 2020 -hanke, toimintaympäristön seuranta 2012–2017. Hakupäivä 20.3.2019.  http://www.tyoelama2020.fi/tietoa_hankkeesta/hankesuunnitelma/hankkeen_seuranta/tyoelaman_kehittyminen Mustosmäki, A. 2017. Työelämän myytit ja todellisuus – miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää tulevaisuus? Luento Ohjataan yhdessä - tulevaisuuteen! -seminaarissa Oulussa 15.9.2017. Hakupäivä 20.3.2019. http://bit.ly/2vbx8vE Suomen virallinen tilasto (SVT): Työolot [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-2874. Helsinki: Tilastokeskus. Hakupäivä 14.3.2019. http://www.stat.fi/til/tyoolot/tie.html

Työelämän murrokseen liittyy myös kahvipöytäpuheina leviävä tarina nykyajan heikon työmoraalin omaavista nuorista, jotka eivät enää halua tehdä työtä, eivät ainakaan vakituisesti, sitoutuen tai pitkään samassa työpaikassa. Myöskään tätä väitettä tukemaan ei juuri löydy tutkimustietoa. Sen sijaan 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan ansiotyötä erittäin tärkeänä pitävien 15–29-vuotiaiden nuorten määrä on pysytellyt vakaana ja korkealla tasolla 1990-luvun lopulta lähtien, lähes 60 prosentissa. Sama tulos koskee yli 30-vuotiaita, joista noin 60 % pitää ansiotyötä erittäin tärkeänä. Pyöriä, P., Ojala, S., Saari, T. & Järvinen, K-M. 2017. Nuoret työelämässä. Helsinki: Gaudeamus. Vuonna 2011 80 % opiskelijoista katsoi, että 3–9 vuotta on sopiva aika työskennellä yhden työnantajan palveluksessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA 2011). Nuorisobarometri 2016 piirtääkin kuvaa nuorista, jotka arvostavat työtä mutta ovat suhteellisuudentajuisia. Useampi kuin neljä viidestä nuoresta tekisi mieluummin työtä kuin eläisi tukien varassa. Nuorten työmoraalista ei näiden tulosten valossa ole syytä kantaa huolta. Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Myllyniemi, S. (toim.) Hakupäivä 20.3.2019. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2017/03/Nuorisobarometri_2016_WEB.pdf

Näyttää siis siltä, että meillä on mainettaan parempi työelämä. Tällä hetkellä meillä on pidemmät työurat ja pidemmät työsuhteet verrattuna 1980- ja 1990-lukuihin, määräaikaisuudet eivät ole lisääntyneet, työ ei ole irtautunut ajasta ja paikasta kuormittaen näin kohtuuttomasti vapaa-aikaamme ja perhe-elämää eivätkä nuorten työasenteet näytä juuri muuttuneen viimeisen 30 vuoden aikana. Suomi loistaa Euroopan huipulla työelämän laatua mitattaessa. Vuonna 2015 Suomen työelämä oli Euroopan 27 maan joukossa sijalla yksi tai kaksi uusien ideoiden seuraamisen, autonomisen tiimityön, työnantajan kustantaman koulutuksen ja työssä uusien asioiden oppimisen osalta sekä arvioissa vaikutusmahdollisuuksista omaa työtä koskeviin päätöksiin ja arvioissa organisaation kyvystä motivoida työntekijää antamaan parhaansa työssä. Kokonaisuudessaan Suomi sijoittui tuolloin työolojen osalta sijalle kolme Euroopan laajuisessa vertailussa. Mustosmäki, A. 2017. Työelämän myytit ja todellisuus – miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää tulevaisuus? Luento Ohjataan yhdessä - tulevaisuuteen! -seminaarissa Oulussa 15.9.2017. Hakupäivä 20.3.2019. http://bit.ly/2vbx8vE Mähönen, E. 2017. Suomen työelämä Euroopan 3. parasta - Työelämä 2020 -hankkeen välitilanteen tarkastelua. Hakupäivä 20.3.2019. http://www.tyoelama2020.fi/tietoa_hankkeesta/hankesuunnitelma/hankkeen_seuranta/tyoelaman_kehittyminen

Media kuitenkin rakastaa hyvin myyviä tulevaisuuden uhkakuvia ja palstatilaa saavat usein hurjimmat ja synkimmät skenaariot. Niiden mukaan ihmisen suorituskykyä parannetaan sekä koneellisesti että kemiallisesti, työelämä polarisoituu voimakkaasti eikä häviäjille jää mitään, automatisaatio vie vähintään kolmasosan töistä (ks. Kauhanen, A. 2014. ”Tulevaisuuden työmarkkinat”. ETLA Raportit No 30. Hakupäivä 20.3.2019. http://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-30.pdf Kiiski Kataja, E. 2017. Työn ja toimeentulon arvoitus. Sitra, megatrendit. Hakupäivä 20.3.2019. https://www.sitra.fi/artikkelit/trendi-tyon-ja-toimeentulon-arvoitus/ PwC 2017. Workforce for the future. The competing forces shaping 2030. Hakupäivä 20.3.2019. https://www.pwc.com/gx/en/services/people-organisation/workforce-of-the-future/workforce-of-the-future-the-competing-forces-shaping-2030-pwc.pdf) – ja niin edelleen. Jopa niin radikaaleja mahdollisia tulevaisuuskuvia on esitetty, että kahdenkymmenen vuoden kuluessa 90 % maailman väestöstä jää pysyvästi palkkatyön ulkopuolelle tekoälyn, automatisaation ja ihmisten tiimien työskennellessä uskomattoman tehokkaasti (ks. Peltola, S. 2017. Kasvatammeko nuoria tulevaisuuteen, jota ei tule? Blogikirjoitus 19.5.2017. Ohjausosuuskunta Ote. Hakupäivä 20.3.2019. https://www.ohjausote.com/blogi/kasvatammeko-tulevaisuuteen-jota-ei-tule). Tämän tapainen tulevaisuussynkkyys on tyypillistä ajallemme ja uutisointi myös vaikuttaa ajatuksiimme. Kolmasosa maailman väestöstä on huolissaan, että automatisaatio vie heidän työnsä PwC 2017. Workforce for the future. The competing forces shaping 2030. Hakupäivä 20.3.2019. https://www.pwc.com/gx/en/services/people-organisation/workforce-of-the-future/workforce-of-the-future-the-competing-forces-shaping-2030-pwc.pdf. Vuonna 2016 noin puolet suomalaisista 15–29-vuotiaista nuorista oli huolissaan siitä, onko heillä töitä tulevaisuudessa Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016. Myllyniemi, S. (toim.) Hakupäivä 20.3.2019. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2017/03/Nuorisobarometri_2016_WEB.pdf Mutta eikö tulevaisuus ole aina mahdollisuus, tuo tullessaan paljon hyvää, vaikkakin uutta ja erilaista? Eivätkö teknologia, tutkimus ja kehitys pyri parantamaan olojamme ja elämäämme, myös työelämäämme, eivätkä kurjistuttamaan niitä? 

Positiivisia, hyvän tulevaisuuden ennusteita on myös julkistettu. Ennustetaan, että automatisaatio, robotisaatio ja tekoäly vievät mennessään niin tylsät ja rutiininomaiset kuin likaiset ja vaarallisetkin työt. Sen myötä työstä tulee niin kiinnostavaa, ettei työn ja vapaa-ajan rajaa tarvitse pohtia. Eletään ikään kuin ”seitsemänpäiväistä viikonloppua". Työpaikkojen kadotessa työ ei kuitenkaan katoa, vaan uusia työpaikkoja syntyy koko ajan – jopa 2,5 työpaikkaa jokaista digitalisaation tuhoamaa työpaikkaa kohden. Keinoäly tukee ihmisten työtä täysin uudella tavalla, keräten erilaisilla mittausmenetelmillä tietoa työntekijöiden toiveista ja tottumuksista ja räätälöiden näin työntekoa paremmin yksilöllisiin tarpeisiin sopivaksi. Useatkin tulevaisuuden visioijat näkevät työn muuttuvan mielekkäämmäksi, vuorovaikutteisemmaksi ja ihmisläheisemmäksi. (Ks. esim. Airaskorpi, A. 2016. Tältä työ näyttää vuonna 2030. Hakupäivä 20.3.2019. https://yksityisille.hub.elisa.fi/kuinka-tyo-muuttuu/ Karhumäki, A. 2018. Maailma pelastuu sittenkin – tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan tulevaisuudessa kaikki on paremmin. Yle 6.3.2018. Hakupäivä 20.3.2019. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/06/maailma-pelastuu-sittenkin-tulevaisuustutkija-ilkka-halavan-mukaan Semler, R. 2004. The Seven-Day Weekend: Changing the Way Work Works. Portfolio..)

Me emme ole työelämässä juuri nyt täysin uuden, ainutlaatuisen tilanteen edessä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) vuonna 2017 julkistetun tutkimuksen mukaan raju rakennemuutos Suomessa on ollut käynnissä viimeiset 28 vuotta. Katoavat työpaikat. Työllisten määrän ja rakenteen kehitys Suomessa 1987–2017. 2017. Hakupäivä 20.3.2019. https://www.sak.fi/aineistot/tutkimukset/katoavat-tyopaikat-tyollisten-maaran-ja-rakenteen-kehitys-suomessa-1987-2015 Ja kuitenkin arkipuheissamme toistuu käsitys siitä, että juuri nyt tapahtuu jotain todella erilaista, elämme ennennäkemättömän murroksen aikaa. Omalla 18-vuotisella työurallani koulutuksen parissa ja valtionhallinnossa ei ole tapahtunut niin suuria muutoksia, että minä tai kollegani emme niistä selviäisi. Internet ja sähköposti ovat olleet koko ajan käytössä, mutta samoin ovat Word, Powerpoint ja Excel edelleen tärkeitä taitoja. Ennakoinnin asiantuntijat toteavatkin, että lähitulevaisuuden muutosnopeus yliarvioidaan optimismin tai pessimismin kuplassa, kun taas pitkän aikavälin muutosnopeus aliarvioidaan näkemyksen puutteellisuuden vuoksi. Todellisuudessa muutoksen määrä pysyy pikemminkin vakiona. Maailman ja työelämän nopea muutos koskee vain pieniä, yksittäisiä toimijoita. Mitä suurempi ja monimuotoisempi kokonaisuus on, sitä hitaammin ja epädramaattisemmin asiat muuttuvat. Vepsäläinen, J. 2016. Millaista ennakointitietoa tarvitaan? Miten ennakointitietoa voidaan kerätä? Luento Ennakointiseminaarissa Helsingissä 16.2.2016. Hakupäivä 20.3.2019. http://www.oph.fi/download/174533_UUSI_Jukka_Vepsalainen.pdf

Onko kenelläkään selvyyttä siitä, mitä työelämässä tulevaisuudessa tapahtuu? Sitra julkaisi vuonna 2017 kaksi vaihtoehtoista skenaariota tulevaisuudesta. Toisen mukaan syntyy syvää eriarvoisuutta, kun pieni eliitti tekee äärimmäisen tuottavaa työtä ja vielä pienempi eliitti kasaa pääomat itselleen. Näin syntyy valtavaa vaurautta, mutta ei työtä. Digitalisaatio ja keinoäly korvaavat paljolti ihmistyön. Vaihtoehtoinen skenaario luo toivoa: eläköitymisen myötä syntyy runsaasti uusia työpaikkoja, ja uusien taitojen omaksuminen sekä parempi kohtaanto loksauttavat työmarkkinat kohdalleen. Digitalisaatio ja keinoäly valjastetaan ihmisen avuksi, ja työtä tekemällä voi edelleen elää hyvää elämää. Työtä riittää laajoille ihmisjoukoille, vaikka sitä tehdään eri määriä ja eri tavoin kuin ennen. Työ on edelleen keskeinen osa elämää. Kiiski Kataja, E. 2017. Työn ja toimeentulon arvoitus. Sitra, megatrendit. Hakupäivä 20.3.2019. https://www.sitra.fi/artikkelit/trendi-tyon-ja-toimeentulon-arvoitus/

Sitran vaihtoehtoiset visiot näkyvät jo nyt arjessamme. Samana päivänä julkaistiin lehdissä kaksi artikkelia, jotka molemmat voivat ohjata meitä tulevaisuuteen, jos annamme niin tapahtua. Ensimmäisessä artikkelissa kalifornialaisen ajatushautomon teknologiatuntija Aaron Frank sanoo, että tulevaisuuden työelämässä saattavatkin pärjätä juuri ne nykylapset, jotka pelaavat paljon videopelejä Tiainen, A. 2018. ”Tulevaisuuden työelämässä saattavatkin pärjätä ne nykylapset, jotka pelaavat paljon videopelejä, sanoo teknologiatuntija – ”Vanhemmat aina suuttuvat, kun kerron tämän”. Helsingin Sanomat 13.5.2018. Hakupäivä 20.3.2019. https://www.hs.fi/teknologia/art-2000005678607.html. Toinen artikkeli kertoo digisukupolven murtuneista mielistä. Kasvatustieteen tohtori Liisa Ahosen mukaan nykyisin ei ole selvää kuvaa älylaitteiden käytön vaikutuksista yksilön kehitykseen pitkällä aikavälillä, sillä tutkimus on lapsenkengissä, tullen jälkijunassa teknologian kehitykseen nähden. Tutkimusnäyttöä on kuitenkin jo saatu siitä, että älylaitteet ruokkivat lyhytjännitteisyyttä ja häiritsevät opiskelua. Liikunnan määrä, sosiaaliset suhteet ja unen määrä vähenevät. Älysukupolven vähäisempi unen saanti on selvästi yhteydessä tarkkaavaisuuden haasteisiin ja masennukselle altistumiseen. Seppälä, L. 2018. ”Digisukupolven murtuneet mielet”. Kaleva 13.5.2018. Jos siis valitsemme Aaron Frankin viitoittaman tien, parannammeko lastemme ja nuortemme kykyä pärjätä tulevaisuuden työelämässä - vai altistammeko heidät eristäytyneisyydelle, unettomuudelle ja masennukselle? Tulevaisuus rakentuu omien valintojemme kautta ja meidän tuleekin tarkkaan harkita, kenen skenaarioita ja ennusteita lähdemme seuraamaan. Ei ole olemassa automaattia, joka tuottaa tulevaisuustietoa. Siksi onkin päätettävä, haluammeko tietää tulevaisuudesta vai tehdä tulevaisuutta. Ennakoinnin tärkein menetelmä on fundeeraus, toteaa Opetushallituksen ennakointiasiantuntija Jukka Vepsäläinen. Vepsäläinen, J. 2016. Millaista ennakointitietoa tarvitaan? Miten ennakointitietoa voidaan kerätä? Luento Ennakointiseminaarissa Helsingissä 16.2.2016. Hakupäivä 20.3.2019. http://www.oph.fi/download/174533_UUSI_Jukka_Vepsalainen.pdf

Yhdestä teemasta ennakoinnin foorumeilla maailmanlaajuisesti ollaan yhtä mieltä. Olipa työelämän muutoksen vauhti lineaarista tai eksponentiaalista (ks. esim. Juneja, P. Exponential Change and What it means for Business and Workers. Hakupäivä 15.3.2019. https://www.managementstudyguide.com/exponential-change-and-its-implications.htm Pölönen, P. 2018. Tulevaisuuden tärkein taito. Youtube-video 24.5.2018. Hakupäivä 15.3.2019. https://www.youtube.com/watch?v=RKHsA8D7-bU Wolfe, I. S. 2016. How to adapt to our world of exponential change. Blogikirjoitus. Hakupäivä 15.3.2019. https://www.cornerstoneondemand.com/rework/how-adapt-our-world-exponential-change), elinikäinen oppiminen tulee olemaan avaintekijä muutoksen haltuun ottamisessa ja tulevaisuuden työelämässä menestymisessä, niin yhteiskunnallisella kuin yksilönkin tasolla. Suomessa koulutuksen, työelämän ja valtionhallinnon ylimmän johdon edustajat linjaavat uunituoreessa kannanotossaan, että jokaiselle tulee olla mahdollisuus uudistaa osaamistaan kaikissa elämäntilanteissa, sillä varmaa on vain se, että muuttuva työ vaatii työntekijöiltään uudenlaista osaamista. Kohti osaamisen aikaa. 2019. Sitran selvityksiä 146. Helsinki: Erweko. Hakupäivä 20.3.2019. https://media.sitra.fi/2019/02/06165242/kohti-osaamisen-aikaa.pdf

Mitä meidän tulisi oppia ja osata tulevaisuudessa? Aiheesta on paljon näkemyksiä ja ne ovat hyvinkin yhteneväisiä. Lähitulevaisuuden työelämän tärkeimmiksi yleistaidoiksi nostetaan monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen, kriittinen ajattelu, luovuus, emotionaalinen älykkyys sekä yhteistyö-, päätöksenteko- ja neuvottelutaidot. Vuoteen 2030 saakka ennakoitaessa tärkeimmiksi nousevat aktiivinen kuuntelu, idearikkaus, päätöksentekotaidot, aktiivinen oppiminen ja toimivat oppimisstrategiat sekä omaperäisyys. (Ks. esim. Bakhshi, H., Downing, J. M., Osborne, M. A. & Schneider, P. 2017. The future of skills. Employment in 2030. London: Pearson and Nesta. Hakupäivä 20.3.2019. https://media.nesta.org.uk/documents/the_future_of_skills_employment_in_2030_0.pdf The Future of Work: Jobs and skills in 2030. 2014. Evidence Report 84. UK Commission for Employment and Skills. Hakupäivä 20.3.2019. https://www.oitcinterfor.org/sites/default/files/file_publicacion/thefutureofwork.pdf Torkington, S. 2016. The jobs of the future – and two skills you need to get them. World Economic Forum -artikkeli 2.9.2016. Hakupäivä 15.3.2019. https://www.weforum.org/agenda/2016/09/jobs-of-future-and-skills-you-need?utm_content=bufferee974&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer Työelämä 2030-kysely: Tulevaisuuden työelämä vaatii uuden oppimista ja sopeutumista. Aamuset-uutinen 9.10.2018. Hakupäivä 20.3.2019. https://www.aamuset.fi/uutiset/4113560/Tyoelama%202030%20kysely%20Tulevaisuuden%20tyoelama%20vaatii%20uuden%20oppimista%20ja%20sopeutumista)

Tulevaisuusajattelijoiden mukaan kaikessa työssä, missä ihminen voidaan korvata teknologialla, tullaan näin myös tekemään. Taitojen listauksia tutkiessa on selvää, että tulevaisuuden työelämätaidot ovat juuri niitä, joita teknologiat eivät voi korvata. Meidän onkin keskityttävä kehittämään itsessämme juuri sellaista, mihin älykkäätkään koneet eivät pysty: esimerkiksi opettaminen, maalaisjärjen käyttö, moraali, mielikuvitus, empatia ja myötätunto, abstrakti ajattelu, visionäärisyys ja yleistysten tekeminen ovat taitoja, jotka erottavat meidät koneista myös tulevaisuudessa. Erityisesti kosketus ja myötätunto ovat ihmiselle ominaisia läsnäolon muotoja, joiden merkitys tulee tulevaisuudessa nousemaan aivan uuteen arvoon. Pölönen, P. 2019. Työelämän inhimillinen vallankumous. Luento Työelämä 2020 -hankkeen Yhdessä Euroopan parhaaksi -juhlaseminaarissa Helsingissä 13.3.2019.

Ammattiala- ja osaamisalaspesifit taidot ovat tärkeitä tulevaisuudessakin. Erityisosaamisen syventämisen rinnalla tärkeää on myös jatkuvasti laajentaa osaamistaan ja ymmärrystään asioiden monimutkaisuudesta ja yhteenkietoutuneisuudesta. Jo nyt työn murros on merkinnyt monialaisen osaamisen lisääntymistä. Luomalla osaamisestaan uusia, innovatiivisiakin yhdistelmiä, tulevaisuus näyttäytyy työntekijälle mahdollisuuksien maailmana.  

Tulevaisuutta ei ole vielä tehty eikä päätetty. Se on meidän omissa käsissämme. Mitä me haluamme, ja mitä kohti haluamme kulkea? Mitä me valitsemme? Millaiset arvot ohjaavat meitä? Annammeko synkkien visioiden toteutua, ja esimerkiksi pääoman kasautua entisestään, kasvattaen eriarvoisuutta kansan kesken? Vai päätämmekö, että tavoittelemme hyvinvointia mahdollisimman monelle, hyvinvoinnin muodostuessa aidosti päämääräksi taloudellisen voiton tavoittelun sijasta? Sillä, mitä me valitsemme ja teemme, on merkitystä. Ole aktiivinen, ota kantaa, osallistu – ja ennen kaikkea, pidä kiinni arvoistasi. Sinä rakennat ja teet tulevaisuutta. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus