Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 27/2019

Master-koulutus kehittää johtamis-, tutkimus- ja kehittämisosaamista

Metatiedot

Nimeke: Master-koulutus kehittää johtamis-, tutkimus- ja kehittämisosaamista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä

Tekijä: Koivunen Kirsi; Huttunen Johanna

Aihe, asiasanat: osaaminen, osaamisen kehittäminen, osaamisperusteisuus, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Tiivistelmä: Eurooppalainen tutkintojen viitekehys sekä valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä kuvaavat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (Master-koulutus) suorittaneen opiskelijan osaamista ja sen tasoa suhteessa muihin tutkintoihin. Master-koulutus kehittää ammatillisen tiedon hallintaa, tutkimus- ja kehittämisosaamista, johtamisosaamista sekä liiketoimintaosaamista.

Syksyllä 2016 ja sen jälkeen Oulun ammattikorkeakoulussa opintonsa aloittaneet Master-opiskelijat ovat hyödyntäneet osaamisen itsearviointilomaketta osaamisensa arvioinnissa sekä osaamisen kehittämisen ja osoittamisen suunnittelussa. Lomake sisältää Master-tutkintojen yhteiset osaamisteemat, monialaiset opintojaksot ja tutkinto-ohjelmakohtaiset opintojaksot osaamistavoitteineen. Opiskelijat arvioivat osaamistavoitteiden mukaista osaamistaan kuusiportaisella asteikolla, mutta myös sanallisesti. Arviointia tehdään kolmessa vaiheessa: koulutuksen alussa, jokaisen opintojakson päätteeksi ja valmistumisen yhteydessä.

Syksyllä 2017 opintonsa aloittaneiden Master-opiskelijoiden osaamisen lähtötasoa ja osaamisen kehittymistä on analysoitu monialaisten opintojaksojen osalta. Tutkimusaineisto on kerätty osaamisen itsearviointilomakkeen avulla ja se sisältää osaamisperustaisen oppimisen pilottiryhmään sekä perinteiseen opetukseen osallistuneita opiskelijoita. Opiskelijoiden johtamis-, tutkimus- ja kehittämisosaaminen sekä osin liiketoimintaosaaminen kehittyi merkitsevästi monialaisten opintojaksojen aikana.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-05-15

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011817

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus kehittää johtamis-, tutkimus- ja kehittämisosaamista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 15.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011817.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman pätevyyden kuin yliopiston maisterikoulutus. Kummankin tutkinnon tuottama osaaminen perustuu eurooppalaisten tutkintojen viitekehyksen tason 7 osaamiskuvaukseen. Tässä artikkelissa raportoidaan Oulun ammattikorkeakoulun Master-koulutuksessa tehdyn Master-opiskelijoiden osaamista ja sen kehittymistä kuvaavan tutkimuksen tuloksia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että opiskelijoiden johtamis-, tutkimus- ja kehittämis- ja osittain myös liiketoimintaosaaminen kehittyi merkitsevästi Master-koulutuksen aikana. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: dotshock/Shutterstock.com

Millaista osaamista Master-koulutus kehittää?

Ylempi ammattikorkeakoulututkintokoulutus (Master-koulutus) on maisteritasoista koulutusta. Sen tavoitteena on tarjota selvästi työelämäorientoitunut vaihtoehto yliopiston maisteriopinnoille. Tavoitteena on vastata työ- ja elinkeinoelämän kehittämisen haasteisiin sekä edistää yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä sekä opetuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan integraatiota. Isohanni, I. & Huttunen, J. 2014. Master-koulutuksen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen kehittämisprojekti vuosina 2012–2014. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 29. Hakupäivä 1.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-118-0

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (A 1129/2014) Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista A 1129/2014. Hakupäivä 21.3.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129 sisältää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet. Sen mukaan tutkinnon suorittaneella on 1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä, 2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä, 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen sekä 4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 

Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EU 2017) EU 2017. Recommendation on the European Qualifications Framework for lifelong learning and repealing the recommendation of the European Parliament and of the Council of 23 April 2008 on the establishment of the European Qualifications Framework for lifelong learning. Hakupäivä 27.2.2019. https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=15686&langId=en koostuu kahdeksasta tutkintotasosta, joita kuvataan vaatimustasoltaan nousevin osaamiskuvauksin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto sijoittuu tasolle 7. EU:n jäsenvaltiot ovat kehittäneet tai kehittämässä oppimistuloksiin perustuvia kansallisia tutkintojen viitekehyksiä ja kytkevät ne EQF:ään sijoitteluprosessin avulla. Vastaavuudet EQF:ään määritellään kansallisten tutkintojen viitekehysten kautta. Vuonna 2017 Suomessa vahvistettiin Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (L 93/2017) Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä L 93/2017. Hakupäivä 21.3.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170093 sekä Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (A 120/2017) Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä A 120/2017. Hakupäivä 21.3.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120.  Tarkempia säännöksiä lain 1 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta eri vaativuustasoille annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EU 2017) mukaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella opiskelijalla on pitkälle erikoistuneet, osittain työ- tai opintoalan huippuosaamista vastaavat tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Hän kykenee alan ja eri alojen välisten rajapintojen tietoihin liittyvien kysymysten kriittiseen ymmärtämiseen. Tyypillisesti hän omaa erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita vaaditaan tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa uusien tietojen ja menettelyjen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija pystyy johtamaan ja muuttamaan monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategioita vaativia työ- tai opintoympäristöjä. Hän ottaa vastuun ammattialan tietojen ja käytäntöjen kartuttamisesta ja/tai ryhmien strategisen suorituksen arvioinnista. EU 2017. Recommendation on the European Qualifications Framework for lifelong learning and repealing the recommendation of the European Parliament and of the Council of 23 April 2008 on the establishment of the European Qualifications Framework for lifelong learning. Hakupäivä 27.2.2019. https://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=15686&langId=en

Valtioneuvoston asetuksessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (A 120/2017) Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä A 120/2017. Hakupäivä 21.3.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120 kuvataan vastaavuudet EQF:n tutkintotasojen osaamiskuvauksiin. Tason 7 osaamiskuvaus on pääpiirteissä EQF:n mukainen, mutta joitakin asioita on tarkennettu. Valtioneuvoston asetus määrittelee ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen opiskelijan osaamisen seuraavasti: 

hipsut_oranssi.pngHallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää oman ja muiden alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Ratkaisee vaativia ongelmia myös luovin toteutuksin tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Työskentelee itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä tai toimii yrittäjänä. Johtaa ja kehittää monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Johtaa asioita ja/tai ihmisiä. Arvioi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kartuttaa oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaa muiden kehittymisestä. Valmius elinikäiseen oppimiseen. Toimii erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat. Viestii hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään. Viestii ja on vuorovaikutuksessa toisella kotimaisella kielellä sekä kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan ainakin yhdellä vieraalla kielellä. (A 120/2017) Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä A 120/2017. Hakupäivä 21.3.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Master-koulutuksen visio "Millaisena näet Oamkin Master-koulutuksen vuonna 2020?" määriteltiin 29.11.2013 Learning Cafe -tilaisuudessa, johon osallistui Master-koulutuksen opettajia ja opiskelijoita yhteensä 22 henkilöä Isohanni, I. & Huttunen, J. 2014. Master-koulutuksen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen kehittämisprojekti vuosina 2012–2014. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 29. Hakupäivä 1.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-118-0. Vision mukaan Master-koulutus ei tuota vain geneerisiä yleistaitoja, vaan myös syvää osaamista. Master-koulutus hioo käytännön kokemuksen huippuosaamiseksi ja vie osaamisen ja hyvinvoinnin uudelle tasolle globaalisti. Koivunen ja Kiviniemi Koivunen, K. & Kiviniemi, L. 2015.  Opiskelijat Master-pedagogiikkaa kehittämässä. Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki. esittävät kehittäjäopiskelijoiden kokoamien opiskelijapalautteiden analysoinnin tulosten perusteella, että Master-koulutuksessa on keskeistä syvätason oppiminen, laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen ja osaamisen rakentumisprosessi. Oppimisen mahdollistavat uudet oivallukset, joissa yhdistyvät luovuus, teoriatieto, oma ja jaettu kokemus sekä tiivis yhteys työelämään. 

Koivusen ja Rantasen Koivunen, K. & Rantala, S. 2017. Master-koulutus vakiinnuttaa asemansa itsenäisenä ja vahvana koulutuksena. Teoksessa K. Mäki, L. Vanhanen-Nuutinen & H. Kotila (toim.) Amk-maisteri – Työelämän moniosaaja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki. raportoiman delfoi-tutkimuksen tulosten mukaan Master-koulutus on vuonna 2025:

hipsut_oranssi.png

Opetustarjonta on vuonna 2025 monipuolinen ja verkko-opetus toteutetaan yhteistyössä eri korkeakoulujen kanssa. Opiskelijalla on mahdollisuus valita opintojaan laaja-alaisesti eri korkeakoulujen välillä ja näin muodostaa itselleen hyvin yksilöllinen opintopolku. Tulevaisuuden verkkoympäristöissä ratkaistaan ja innovoidaan työelämän todellisia haasteita kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen. Hankkeet ovat entistä laaja-alaisempia ja opiskelijat ovat niissä mukana alusta alkaen. Globaalius on hyvin näkyvää kaikilla aloilla, ja kansainvälisyys on luonteva osa koulutusta. Verkko-opetus tarjoaa mahdollisuuden kansainväliselle kurssitarjonnalle ja näin opettajilla on mahdollisuus toteuttaa kursseja myös englanniksi. 

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet toteutetaan monialaisina ja kansainvälisinä hankkeina tiiviissä yhteistyössä työelämän ja eri korkeakoulujen kanssa. Monialaisuuden, verkko-opetuksen ja kansainvälisyyden kautta kehitellään uusia innovaatioita. Tulevaisuudessa Master-opiskelijan on mahdollista toteuttaa opinnäytetyö tai kehittämishanke täysin kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelija saa opinnoistaan kansainvälistä kokemusta ja mahdollisuuden vahvistaa kielitaitoaan.

Vuonna 2025 Master-koulutus on vakiinnuttanut asemansa itsenäisenä ja vahvana koulutuksena ja sitä kehitetään tiiviisti yliopistojen ja työelämän kanssa yhteistyössä. Master-koulutuksella on vahva oma paikkansa koulutusjärjestelmässä ja se on muotoutunut työelämäpainotteiseksi amk-maisteri-tason koulutukseksi. Master- koulutuksen käytännönläheisyys on säilytetty ja koulutukseen on mahdollista hakeutua entistä monipuolisemmin perustein, jolloin esimerkiksi 3- vuoden työkokemusvaadetta ei enää ole.  Master-koulutuksen ja yliopiston maisterikoulutuksen välillä tehdään laaja-alaista yhteistyötä ja opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintojaksoja eri korkeakoulujen välillä. 

Vuonna 2025 Master-koulutusta arvostetaan työelämälähtöisenä koulutuksena ja se on noussut samalle tasolle yliopiston maisterikoulutuksen kanssa. Master-koulutuksen suorittaneet henkilöt ovat monipuolisen osaamisensa, kansainvälisten taitojensa sekä innovaatiokyvykkyytensä vuoksi haluttuja työntekijöitä. Heidän osaamistaan hyödynnetään eri organisaatioissa. 

Tulevaisuudessa Master-tutkinnoilla on mahdollisuus olla nykyistä merkittävämmässä asemassa työelämän ja työpaikkojen kehittämisessä sekä rakennemuutosten tukemisessa. Tämä edellyttää opiskelijan tavoitteiden, työpaikan kehittämis- ja uudistamistarpeiden sekä ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan entistä vahvempaa kytkentää toisiinsa. Tästä kytkennästä hyötyvät kaikki; opiskelijan motivaatio ja opintojen mielekkyys paranee, työpaikan henkilöstön osaamisen kehittyminen vastaa sen tarpeisiin ja kehittämishankkeet ovat työpaikalle merkityksellisiä. Lisäksi ammattikorkeakoulun TKI-toiminta sekä työelämäyhteydet vahvistuvat. Master-tutkintojen on myös tuettava ammattikorkeakoulujen painoaloja, mikä takaa myös tutkintojen laadun.

Isohannin ja Huttusen Isohanni, I. & Huttunen, J. 2014. Master-koulutuksen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen kehittämisprojekti vuosina 2012–2014. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 29. Hakupäivä 1.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-118-0 mukaan substanssiosaamisen lisäksi Master-koulutuksessa tarvitaan ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyötaitoja, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä vastuullisuutta. Myös Koivunen & Kiviniemi Koivunen, K. & Kiviniemi, L. 2015.  Opiskelijat Master-pedagogiikkaa kehittämässä. Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki. nostavat opiskelijoiden palautteiden analysoinnin perusteella edellä mainitut osaamisalueet tärkeiksi Master-koulutuksessa. Työntekijät joutuvat ratkaisemaan ongelmia, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta. Työelämälähtöiset monialaiset projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet kehittävät substanssiosaamisen lisäksi edellä mainittuja taitoja. Isohanni, I. & Huttunen, J. 2014. Master-koulutuksen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen kehittämisprojekti vuosina 2012–2014. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 29. Hakupäivä 1.3.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-118-0 Koivunen, K. & Kiviniemi, L. 2015.  Opiskelijat Master-pedagogiikkaa kehittämässä. Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki.

Osaamisperustaisuus Master-koulutuksen pedagogisena lähtökohtana 

Vuonna 2011 Oamkin Master-koulutuksissa aloitettiin yhteinen, monialainen opetuksen kehittäminen ja lähes kaikki silloiset opettajat osallistuivat vuonna 2013–2014 Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämään ”Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen” erikoistumisopintoihin (30 op), jossa yhdessä kehitettiin osaamisperustaisuutta ja yhteisiä monialaisia opintoja. Osaamisperustaisuuden kehittämistä on jatkettu siitä lähtien. 

Syksyllä 2016 aloitettiin Master-koulutuksen osaamisperustaisuuden ja verkkopedagogiikan vahvistamisprojekti. Tällä hetkellä Oamkin Master-koulutus rakentuu osaamisperustaisuudelle lähes kaikissa tutkinto-ohjelmissa, ja opetussuunnitelmat muodostuvat tällä hetkellä neljästä osaamisteemasta: johtamisosaamisosaaminen, tutkimus- ja kehittämisosaaminen-, liiketoimintaosaaminen sekä alan asiantuntijaosaaminen.

Teemoihin sisältyy sekä monialaisia, että tutkintokohtaisia opintojaksoja. Teemojen opintojaksoille on yhdessä laadittu osaamistavoitteet peilaten niitä EQF7-tason osaamiskuvaukseen. Myös Master-asiantuntijatiimin työelämän edustajat ja Master-kehittäjäopiskelijat ovat ottaneet niihin kantaa. Näistä opinnoista opiskelija rakentaa osaamisensa kehittymistä ja urakehitystään palvelevan henkilökohtaisen opintokokonaisuuden. 

Syksyllä 2017 opintonsa aloittavasta opiskelijaryhmästä valittiin monialainen opiskelijapilottiryhmä, jota ohjattiin osoittamaan osaamisensa erilaisin vaihtoehtoisin tavoin. Opiskelu aloitetaan opiskelijan osaamisen lähtötason arvioinnilla. Itsearviointi tehdään edellä mainittujen osaamisteemojen opintojaksojen osaamistavoitteista. Opiskelijat laativat tuutor-opettajan ohjaamana henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelijan lähtötasoarvion, suunnitelman osaamisen hankkimisen tavoista, täydentävään koulutukseen osallistumisesta ja osaamisen osoittamisista. 

Näistä osaamisteemoista on Oamkissa laadittu Master-koulutuksen arviointikehikko, jossa on määritelty osaamisen arviointikriteerit tasoille 1, 3 ja 5. Master-koulutus kehittää ammatillisen tiedon hallintaa, tutkimus- ja kehittämisosaamista, johtamisosaamista sekä liiketoimintaosaamista. Huipputason osaaja (5 arvosanan osaaja) muun muassa tuottaa uutta tutkimustietoa työelämän ajankohtaisiin haasteisiin sekä yhdistää tiedon tuottamisessa alansa käsitteitä, tutkimusmenetelmiä ja tietoperustaa itsenäisesti ja laaja-alaisesti. Hän osaa arvioida ja pohtia tulosten merkitystä, luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä monipuolisesti. Huippuosaaja kehittää strategisen henkilöstöjohtamisen prosesseja sekä arvioi ja kehittää johtamista, rakenteita ja prosesseja. Hän osaa suunnitella ja kehittää hankintatoimintaa ja myyntiprosessia organisaation strategian ja arvojen mukaisesti sekä arvioida liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittää ideasta liiketoimintaa. 

Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite

Artikkelissa raportoitavan tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja selvittää Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnoissa opiskelevien opiskelijoiden osaamista ennen koulutuksen alkua monialaisesti toteutettavien opintojen osalta ja osaamisen kehittymistä monialaisesti toteutettavien opintojaksojen jälkeen. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Master-opiskelijoiden osaamisesta ja sen kehittymisestä opintojen edetessä Master-koulutuksen kehittämiseksi. 

Tutkimuskysymykset:

  1. Millaiseksi Master-tutkinnoissa opiskelevat opiskelijat arvioivat osaamisensa monialaisten opintojaksojen osalta Master-koulutuksen alussa? 
  2. Miten Master-tutkinnoissa opiskelevien opiskelijoiden arvioinnit osaamisestaan eroavat pilottiryhmässä ja ns. perinteisen opetuksen ryhmässä monialaisten opintojaksojen osalta Master-koulutuksen alussa? 
  3. Mitkä taustatekijät ovat yhteydessä Master-tutkinnoissa opiskelevien opiskelijoiden osaamiseen monialaisten opintojaksojen osalta Master-koulutuksen alussa?

Tutkimuksen toteuttaminen

Aineiston keruu

Tutkimukseen pyydettiin osallistumaan syksyllä 2017 Master-koulutuksessa aloittavia opiskelijoita, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa osallistua osaamisperustaisen oppimisen pilottiryhmään (n=20) sekä perinteiseen opetukseen osallistuvia opiskelijoita (n=84). Heitä informoitiin aloituspäivillä syksyllä 2017 pilottiin liittyvästä tutkimuksesta ja samalla heitä pyydettiin osallistumaan siihen antamalla tutkimuskäyttöön heidän koulutuksensa alussa ja edetessä täyttämänsä osaamisen itsearviointilomakkeet. 

Kaikkia Master-koulutukseen valittuja opiskelijoita (n=149) pyydettiin täyttämään koulutuksen alussa osaamisen itsearviointilomake, jossa he arvioivat osaamisensa suhteessa opintojen osaamistavoitteisiin ennen koulutuksen alkua. Opiskelijat täyttivät lomakkeen osaamisensa kehittymisestä myös koulutuksen aikana opintojaksojen jälkeen. Näissä lomakkeissa he arvioivat osaamisensa osaamisteemoittain, eli johtamisosaamiseen, tutkimus- ja kehittämisosaamiseen ja liiketoimintaosaamiseen liittyvien opintojen osalta. Opiskelijat arvioivat osaamisensa sanallisen arvioinnin lisäksi myös asteikolla 0-5, jossa 0=ei koske minua, 1=ei lainkaan osaamista, 2=melko huonosti osaamista, 3=melko hyvin osaamista, 4=hyvin osaamista ja 5=erittäin hyvin osaamista. Tässä tutkimuksessa tuloksia raportoidaan osaamisteemoihin liittyvien monialaisten opintojen osalta. Mukaan lähteneet osaamisperustaiseen pilottiryhmään osallistuneet opiskelijat (n=15) ja perinteisellä opetuksella opiskelleet opiskelijat (n=84) täyttivät suostumuslomakkeet ja palauttivat ne infotilaisuudessa.

Aineiston analysointi 

Aineiston analysointi tapahtui IBM:n SPSS-statistics 24 tilasto-ohjelmalla. Aineiston tallennus tarkistettiin ja tallennuksessa ilmenneet virheet korjattiin. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä, kun p-arvo < 0,05 ja erittäin merkitseviä, kun p-arvo on < 0,001. Hietala, R. & Jokivuori, P. 2015. Määrällisiä tarinoita – monimuuttujamenetelmien käyttö ja tulkinta. Docendo. Hakupäivä 22.11.2018. http://kirja.elisa.fi/ekirja/maarallisia-tarinoita-monimuuttujamenetelmien-kaytto-ja-tulkinta Kananen, J. 2015. Online research for preparing your thesis. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylä.

Oulun ammattikorkeakoulussa Master-tutkintojen johtamisenosaamisen, tutkimus- ja kehittämisosaamisen sekä liiketoimintaosaamisen osaamisteemoihin on liitetty niihin liittyviä useita opintojaksoja. Tässä raportoidaan vain niihin liitettyjen monialaisten opintojaksojen opiskelijoiden osaamisen itsearvioinnit, eli strategia ja henkilöstöjohtamisen, projektin johtamisen, tutkimus- ja kehittämismenetelmien, palvelumuotoilun, yhteistoiminnallisen kehittämisen, myynti- ja asiakasosaamisen, hankintaosaamisen ja yrittäjyyden opintojaksojen arvioinnit. Opintojaksoihin liittyy monia osaamistavoitteita. Näistä osaamistavoitteista muodostettiin keskiarvo(summa)muuttajat, koska analysoinnin helpottamiseksi opintojakson osaamistavoitteet haluttiin tiivistää yhdeksi muuttujaksi. Keskiarvomuuttuja on hyvin käyttökelpoinen, sillä sen arvot liikkuvat samoilla asteikoilla kuin alkuperäisten muuttujien. Tällöin tulkinta on helpompaa. Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita Publishing Oy. Keskiarvomuuttujille laskettiin myös Cronbachin (alfa):t muuttujien sisäisen yhteneväisyyden tarkistamiseksi. Paljon käytetty tunnusluku reliabiliteetin mittaamiseksi on Cronbachin (alfa). Sillä mitataan nimenomaan mittarin konsistenssia eli yhtenäisyyttä. Cronbachin alfa lasketaan muuttujien välisten keskimääräisten korrelaatioiden ja väittämien lukumäärän perusteella. Mitä suurempi alfan arvo on, sitä yhtenäisempi mittarin voidaan katsoa olevan. Paaso, E. 2008. Mittaaminen: Mittarin luotettavuus. KvantiMOTV – Kvantitatiivisten menetelmien tietovaranto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampere. Price, PC., Jhangiani, RS. & Chiang, ICA. 2015. Research Methods in Psychology. 2nd Canadian Edition. Hakupäivä 21.3.2019. https://opentextbc.ca/researchmethods/ Toisten lähteiden mukaan alfan arvon ollessa 0.8 tai yli, voidaan mittaria pitää sisäisesti erittäin johdonmukaisena. Toiset lähteet taas esittävät, että yleisesti hyväksytyt Cronbachin alfa-arvot vaihtelevat 0.70 ja 0.90 välillä Valkeinen, H., Anttila, H. & Paltamaa, J. 2014. Opas toimintakyvyn mittarin arviointiin TOIMIA verkostossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 21.3.2019. https://thl.fi/documents/974257/1449823/Mittariopas_VALMIS_090614+(2).pdf/b53595b9-15b8-4fa3-8765-23cd9221de8f

Ikä luokiteltiin seuraavasti: 26–35-vuotiaat, 35–45-vuotiaat ja 46–56-vuotiaat. Monialaisten opintojaksojen osalta keskiarvomuuttujien luokkia tiivistettiin vielä kaksiluokkaiseksi (hyvä osaaminen, huono osaaminen), koska haluttiin tarkastella frekvensseja ja prosentteja sekä tilastollisia yhteyksiä eri opintojaksoissa opiskelijoiden huonoksi arvioidun ja hyväksi arvioidun osaamisen osalta. Tutkinto-ohjelmien vertailussa Maaseudun kehittämisen opiskelijaryhmä jätettiin pois vertailusta sen vähäisen opiskelijamäärän vuoksi. 

Koska aineisto ei ollut normaalisti jakautunut, vaan alkumittauksessa vino vasemmalle ja taas opintojaksojen jälkeen mitattuna vino oikealle, aineiston muuttujien yhteyksien tarkastelussa käytettiin parametrittomia testejä (Mann-Whitney U-testi, Kruskal-Wallisin testi, Wilcoxon-testi). Ryhmien ja taustamuuttujien väliseen tarkasteluun valittiin nonparametrinen Mann-Whitney U-testi (Mann-Whitney U-test). Kun tarkasteltiin kahden riippumattoman muuttujan välistä eroa ja useamman kuin kahden ryhmän muuttujien vertailua, valittiin yksisuuntaisen varianssianalyysin parametriton vastine, Kruskal-Wallisin testi (Kruskal-Wallis test) Kun tutkittiin opiskelijoiden osaamisen muutoksia opintojaksojen jälkeen, käytettiin parametritonta Wilcoxonin testiä (Wilcoxon Matched-Pairs Signed-Ranks Test) (esim. Corder, GW. & Foreman, DI. 2009. Nonparametric Statistics for Non-Statisticians. Hoboken: John Wiley & Sons, 99–105. Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita Publishing Oy.).

Tulokset

Taustatietoja

Master-opiskelijat (n=99) olivat keskimäärin 37-vuotiaita (ka=36.85, mediaani=37, keskihajonta=6.157). Nuorin oli 26 vuotta ja vanhin 56 vuotta. Heistä 32 (33,3 %) miehiä ja 67 naista (66,7 %). Työkokemusta heillä (n=65) oli keskimäärin 12 vuotta (ka=11.65, mediaani 12, keskihajonta=6.185). Pisin työkokemus oli 30 vuotta ja lyhin 3 vuotta. Kokopäivätyössä heistä (n=64) oli 55, osapäivätyössä 2 opiskelijaa ja 7 opiskelijaa oli opintovapaalla. 

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelmassa oli yhteensä 38 opiskelijaa, joista 1 oli mies ja 37 naista. Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman opiskelijoita oli yhteensä 17, joista 10 oli miestä ja 7 naista. Yrittäjyys ja liiketoimintaosaamisen tutkinto-ohjelmassa oli yhteensä 21 opiskelijaa, joista naisia oli 16 ja miehiä 5. Teknologialiiketoiminnan tutkinto-ohjelmassa oli yhteensä 16 opiskelijaa ja heistä naisia oli 1 ja miehiä 15. Maaseudun kehittämisen tutkinto-ohjelman opiskelijoita oli vain 7, joista 6 oli naisia ja 1 mies. 

Osaamisperustaisen oppimisen pilottiryhmään ja perinteiseen opetukseen osallistuneiden opiskelijoiden osaamisen itsearviointi ennen koulutusta ja sen jälkeen arvioituna

Master-koulutuksen alussa ns. perinteiseen opetukseen osallistuneet opiskelijat arvioivat osaamisensa kohtalaisen huonoksi ennen koulutuksen alkua. Osaamisperustaisen oppimisen pilottiryhmään osallistuneet arvioivat osaamisensa selvästi paremmaksi ns. perinteiseen opetukseen osallistuneisiin opiskelijoihin verrattuna lähes kaikkien monialaisten opintojen osalta. Ainoastaan tutkimus- ja kehittämismenetelmien ja myynti- ja asiakasosaamisen opintojaksoissa ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. 

TAULUKKO 1. Osaamisperustaisen oppimisen pilottiryhmään ja perinteiseen opetukseen osallistuneiden opiskelijoiden osaamisen itsearviointi koulutuksen alussa

Opiskelijaryhmä

Pilottiryhmä (n=15)

Muu ryhmä (n=84)

Merkitsevyys*

Opintojakso n/% n/% p
Strategia ja henkilöstöjohtaminen     0.003
hyväksi arvioitu osaaminen 9/60 22/28.6  
huonoksi arvioitu osaaminen 6/40 55/71.4  
Projektin johtaminen     0.011
hyväksi arvioitu osaaminen 9/60 37/46.8  
huonoksi arvioitu osaaminen 6/40 42/53.2  
Tutkimus- ja kehittämismenetelmät      
hyväksi arvioitu osaaminen 12/80 37/46.8  
huonoksi arvioitu osaaminen 3/20 42/53.2  
Palvelumuotoilu     0.023
hyväksi arvioitu osaaminen 6/50 11/15.5  
huonoksi arvioitu osaaminen 6/50 60/84.5  
Yhteistoiminnallisen kehittämisen menetelmät     0.024
hyväksi arvioitu osaaminen 7/50 10/14.1  
huonoksi arvioitu osaaminen 7/50 61/85.9  
Myynti- ja asiakasosaaminen      
hyväksi arvioitu osaaminen 9/69.2 28/38.9  
huonoksi arvioitu osaaminen 4/30.8 44/61.1  
Hankintaosaaminen     0.023
hyväksi arvioitu osaaminen 8/57.1 20/26.3  
huonoksi arvioitu osaaminen 6/42.9 56/73.7  
Yrittäjyys     0.038
hyväksi arvioitu osaaminen 7/58.3 11/15.3  
huonoksi arvioitu osaaminen 5/41.7 61/84.7  

Huom: *Mann Whitney U-test, n=lukumäärä, %=prosenttiosuus

Osaamisen itsearvioinneissa ei löytynyt opintojaksojen jälkeen mitattuna ryhmien välillä tilastollisesti merkitsevää eroa minkään opintojakson kohdalla. 

Nais- ja miesopiskelijoiden osaamisen itsearviointi ennen koulutuksen alkua ja opintojaksojen jälkeen arvioituna 

Sekä naiset, että miehet arvioivat osaamisensa pääosin huonoksi useiden monialaisten opintojen osalta ennen koulutuksen alkua. Sukupuolella oli tilastollisesti merkitsevä ero ainoastaan tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakson osaamisen itsearvioinnissa koulutuksen alussa arvioituna. Naiset arvioivat siinä osaamisensa paremmaksi kuin miehet.

TAULUKKO 2. Nais- ja miesopiskelijoiden osaamisen itsearviointi koulutuksen alussa

Sukupuoli

Naiset (n=67)

Miehet (n=32)

Merkitsevyys*

Opintojakso n/% n/% p
Strategia ja henkilöstöjohtaminen      
hyväksi arvioitu osaaminen 17/28.3 14/43.8  
huonoksi arvioitu osaaminen 43/71.7 18/56.3  
Projektin johtaminen      
hyväksi arvioitu osaaminen 29/46 17/54.8  
huonoksi arvioitu osaaminen 34/54 14/45.2  
Tutkimus- ja kehittämismenetelmät      0.014
hyväksi arvioitu osaaminen 53/88.3 18/58.1  
huonoksi arvioitu osaaminen 7/11.7 13/41.9  
Palvelumuotoilu      
hyväksi arvioitu osaaminen 10/18.2 7/25  
huonoksi arvioitu osaaminen 45/81.8 21/75  
Yhteistoiminnallisen kehittämisen menetelmät      
hyväksi arvioitu osaaminen 12/20.7 5/18.5  
huonoksi arvioitu osaaminen 46/79.3 22/81.5  
Myynti- ja asiakasosaaminen      
hyväksi arvioitu osaaminen 22/37.3 15/57.7  
huonoksi arvioitu osaaminen 37/62.7 11/42.3  
Hankintaosaaminen      
hyväksi arvioitu osaaminen 14/23.3 14/46.7  
huonoksi arvioitu osaaminen 46/76.7 16/53.3  
Yrittäjyys      
hyväksi arvioitu osaaminen 9/16.1 9/32.1  
huonoksi arvioitu osaaminen 47/83.9 19/67.9  

Huom: Mann Whitney U-test, n=lukumäärä, %=prosenttiosuus

Sukupuolella oli tilastollisesti merkitsevä ero (p=0.013, Mann Whitney U-test) tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakson osaamisen itsearvioinnissa myös opintojakson jälkeen mitattuna. Naiset arvioivat osaamisensa siinä edelleen paremmaksi kuin miehet. 

Osaamisen kehittyminen monialaisten johtamis-, tutkimus- ja kehittämis-, ja liiketoimintaosaamiseen liittyvien monialaisten opintojaksojen jälkeen mitattuna

Opiskelijat arvioivat osaamisensa hyväksi kaikilla monialaisilla opintojaksoilla tilastollisesti erittäin merkitsevästi opintojaksojen jälkeen mitattuna. Myynti- ja asiakasosaamisen ja yrittäjyyden opintojaksoilla osaamista ei mitattu osaamisen itsearvioinnin mittarilla. 

TAULUKKO 4. Osaamisen kehittyminen monialaisten johtamis-, tutkimus- ja kehittämis-, ja liiketoimintaosaamiseen liittyvien monialaisten opintojaksojen jälkeen mitattuna

Opiskelijaryhmä

Alkumittaus (n=99)

Mittaus opintojen jälkeen

Merkitsevyys*

Opintojakso n/% n/% p
Strategia ja henkilöstöjohtaminen     0.000
hyväksi arvioitu osaaminen  31/33.7  62/98.4  
huonoksi arvioitu osaaminen  61/66.3  1/1.6  
Projektin johtaminen     0.000
hyväksi arvioitu osaaminen 46/48.9  31/96.9  
huonoksi arvioitu osaaminen 48/51.1  1/3.1  
Tutkimus- ja kehittämismenetelmät      0.000
hyväksi arvioitu osaaminen 71/78  65/100   
huonoksi arvioitu osaaminen  20/22  0/0  
Palvelumuotoilu     0.000
hyväksi arvioitu osaaminen  17/20.5 34/91.9  
huonoksi arvioitu osaaminen 66/79.5 3/8.1  
Yhteistoiminnallisen kehittämisen menetelmät     0.000
hyväksi arvioitu osaaminen 17/20 23/88.5  
huonoksi arvioitu osaaminen  68/80 3/11.5  
Hankintaosaaminen     0.003 
hyväksi arvioitu osaaminen 28/31.1 14/87.5  
huonoksi arvioitu osaaminen 62/68.9 2/12.5  
Myynti- ja asiakasosaaminen      
hyväksi arvioitu osaaminen 37/43.5    
huonoksi arvioitu osaaminen 48/56.5    
Yrittäjyys      
hyväksi arvioitu osaaminen 18/21.4    
huonoksi arvioitu osaaminen 66/78.6    

*Wilcoxon Matched-Pairs Signed-Ranks Test

Yhteenvetoa ja pohdintaa tuloksista

Tuloksista voidaan nähdä, että opiskelijat arvioivat osaamisensa pääsääntöisesti huonoksi johtamisosaamisessa, tutkimus- ja kehittämisosaamisessa sekä liiketoimintaosaamisessa ennen koulutuksen alkua. Osaamisperustaisen oppimisen pilottiryhmään osallistuneet arvioivat osaamisensa paremmaksi kuin muut edellä mainituissa osaamisalueissa ennen koulutuksen alkua. Opintojaksojen jälkeen arvioituna tätä eroa ei kuitenkaan enää esiintynyt. Toisaalta tämä tulos on vain suuntaa antava, koska pilottiryhmään osallistuneiden määrä oli niin pieni, että tulosta ei voi pitää täysin luotettavana. Oamkissa osaamisperustaisuutta kehitettiin ja vahvistettiin yhtä aikaa tutkimuksen aineiston keruun kanssa. Opettajat saivat myös täydennyskoulutusta osaamisperustaisuudesta. Voi olla, että opiskelijoiden itsearviointien aikaan Master-tutkinnoissa opetus ja ohjaus on perustunut jo osittain vahvastikin osaamisperustaisuuteen, jolloin ns. perinteisenkin ryhmän opiskelijoiden opetusta ja ohjausta on luonnehtinut osaamisperustaisuus. Tämä voi osaltaan sekoittaa edellä mainittua tulosta. 

Sukupuolella oli jonkin verran eroa osaamisen itsearvioinneissa ennen koulutuksen alkua ja opintojaksojen jälkeen arvioituna. Tutkimus- ja kehittämismenetelmien osalta naiset arvioivat osaamisensa paremmaksi kuin miehet. Useat tutkimukset osoittavat sukupuolen välisiä eroja esim. ala- ja yläluokkalaisten tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa. Esimerkiksi suomalaisten tyttöjen ja poikien OECD:n PISA-tutkimuksissa osoittamalle osaamiselle on ollut korkean keskimääräisen tason lisäksi ominaista tuloksissa näkyvä selvä sukupuoliero tyttöjen hyväksi. Erityisesti tyttöjen lukutaito on osoittautunut selvästi paremmaksi kuin poikien. Tyttöjen osuus lukioon hakeutuvista on myös poikia suurempi. Pöysä, S. & Kupiainen, S. 2018.Tytöt ja pojat koulussa. Miten selättää poikien heikko suoriutuminen peruskoulussa? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 36. Valtioneuvoston kanslia. Hakupäivä 21.3.2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160787/36-2018-Tytot%20ja%20pojat%20koulussa.pdf Lukiokoulutuksessa Suomessa on saatu tuloksia, että tytöt eivät pärjää pojille matematiikassa, mutta kun otetaan huomioon poikien osallistumisasteen lasku, sukupuolten välinen ero on supistunut. Ylioppilaskirjoituksissa fysiikan kirjoittajista pojat ovat edelleen yliedustettuina tyttöjen vähäisen osallistumisen johdosta. Fysiikan kirjoittavat tytöt kirjoittavat sen kuitenkin keskimäärin paremmin kuin pojat. Pääkkönen, J. 2013. Sukupuolten väliset erot matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa lukiossa. Yhteiskuntapolitiikka 78 (4). Hakupäivä 21.3.2019. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110780/paakkonen.pdf

Suomessa ammattialojen jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin (horisontaali segregaatio) on EU-maiden neljänneksi korkeinta (Naiset ja miehet työelämässä, EK 2013). Vaikka viime vuosikymmenten aikana on toteutettu lukuisia segregaation lieventämiseen tähdänneitä hankkeita ja projekteja, ilmiö on edelleen nähtävissä erityisesti naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla sekä miesvaltaisilla luonnontieteen ja tekniikan aloilla Ikonen, K., Asikainen, M., Nivalainen, V. & Hirvonen, P. 2015. Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät. Esiselvityshankkeen loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 21.3.2019. https://peda.net/p/Kirsi%20Ikonen/kjtsmet/k%3Afile/download/53e91316ca1f9f2b47b96bfb079a35e816d2edf5/koulutus_ja_ty%25C3%25B6urien_sukupuolen_mukaisen_eriytymisen_taustatekij%25C3%25A4t_esiselvityshankkeen_loppuraportti.pdf. Myös tässä tutkimuksessa miehet olivat yliedustettuina tekniikan alan Master-koulutuksessa ja naiset sosiaali- ja terveysalan. Osaamisen kehittymiseen johtamisosaamisessa tällä ei näyttäytynyt kuitenkaan olevan eroa, mutta ero löytyi kuitenkin tutkimus- ja kehittämisosaamisessa niin alkuvaiheen kuin opintojakson jälkeenkin arvioituna. 

Sukupuolten väliset erot oppimistuloksissa ovat kaventuneet ajan kuluessa ja ovat nykyään niin pieniä, ettei tyttöjen ja poikien suuntautumista eri aloille voida perustella täysin niillä Ikonen, K., Asikainen, M., Nivalainen, V. & Hirvonen, P. 2015. Koulutus- ja työurien sukupuolen mukaisen eriytymisen taustatekijät. Esiselvityshankkeen loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 21.3.2019. https://peda.net/p/Kirsi%20Ikonen/kjtsmet/k%3Afile/download/53e91316ca1f9f2b47b96bfb079a35e816d2edf5/koulutus_ja_ty%25C3%25B6urien_sukupuolen_mukaisen_eriytymisen_taustatekij%25C3%25A4t_esiselvityshankkeen_loppuraportti.pdf.

Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena voidaan todeta, että Oamkin Master-koulutus tuottaa EQF7-tasoista osaamista, koska sillä oli tämän tutkimuksen mukaan johtamis-, tutkimus- ja kehittämis-, ja osin myös liiketoimintaosaamista (hankintaosaaminen) kehittävä vaikutus, koska kaikkien opiskelijoiden osaaminen lisääntyi näissä osaamisalueissa erittäin merkitsevästi opintojaksojen jälkeen arvioituna. Tämä tulos tukee aiempien tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Muun muassa Rauhala Rauhala, P. 2012. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Teoksessa A. Töytäri (toim.) Kehittyvä YAMK: Työelämää uudistavaa osaamista. Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna. toteaa, että Master-koulutuksen tavoitteena on tuottaa laaja-alaista osaamista, kuten johtamistaitoja. Myös Koivunen & Kiviniemi Koivunen, K. & Kiviniemi, L. 2015.  Opiskelijat Master-pedagogiikkaa kehittämässä. Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki. esittävät, että Master-opinnot edistävät opiskelijan kehittämis- ja johtamisosaamista. Opiskelijapalautteiden analysoinnin perusteella sosiaali- ja terveysala kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman opiskelijat olivat saavuttaneet tarkoituksenmukaista ja urakehitystään palvelevaa osaamista erityisesti kehittämisessä ja johtamisessa. Heidän osaamisensa oli lisääntynyt myös ryhmätyöskentelytaitojen ja yhteistoiminnallisten kehittämisen menetelmien osalta Koivunen, K. & Kiviniemi, L. 2015.  Opiskelijat Master-pedagogiikkaa kehittämässä. Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Helsinki.

Tutkimuksen reliabiliteettia voidaan pitää erittäin hyvänä erityisesti muuttujien sisäisen yhteneväisyyden osalta, koska kaikkien keskiarvo(summa)muuttujien arvot olivat välillä 0.8-0.94. Tutkimuksessa käytettiin jakaumien tarkastelun jälkeen non-parametrittomia testejä, mutta tämä ei kuitenkaan takaa tutkimustulosten luotettavuutta pienissä aineistossa, kuten osaamisperustaisen oppimisen pilottiryhmän ja perinteisellä opetuksen opiskelijaryhmän sekä tutkinto-ohjelmien keskinäisessä osaamisen itsearviointivertailussa. 

Ei voida myöskään olla varmoja siitä, ovatko osaamisessa tapahtuneet muutokset Master-koulutuksen aikaansaamia. Opiskelijalla voi olla myös menossa jokin muu koulutus tai työssäoppimisen prosessi samaan aikaan. Mahdollisten kausaalisten tekijöiden poissulkeminen on mahdollista todistaa ainoastaan hyvällä kokeellisella tutkimuksella. Kokeellisessa tutkimuksessa olosuhteet standardoidaan niin, että koe- ja kontrolliryhmän ulkopuolisten tekijöiden vaikutus minimoidaan. Ei kuitenkaan ole olemassa keinoa, jolla kaikki mahdolliset tekijät saataisiin otettua täysin huomioon. Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Tutkimusta jatketaan siten, että opiskelijoiden osaamisen itsearvioinnin tulokset analysoidaan myös koulutuksen päätyttyä. Tällöin opiskelija tekee osaamisen kehittymisen kokonaisarvioinnin. Tällöin nähdään Master-opiskelijoiden osaamisen kehittyminen koko koulutuksen ajalta. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus