Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 27/2019

Master-koulutuksen opettajien näkemyksiä osaamisperustaisuudesta

Metatiedot

Nimeke: Master-koulutuksen opettajien näkemyksiä osaamisperustaisuudesta. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä

Tekijä: Kiviniemi Liisa; Isomursu Pekka; Virkkula Outi

Aihe, asiasanat: korkeakouluopetus, osaaminen, osaamisperusteisuus, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Tiivistelmä: Artikkeli perustuu tutkimukseen, jonka tavoitteena oli tuottaa kokemustietoa osaamisperustaisesta koulutuksesta ja sen kehittämisestä opettajien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin avoimia kysymyksiä sisältäneellä kyselylomakkeella ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Kyselyyn vastasi yksitoista opettajaa. Tulosten mukaan opiskelija kuvattiin aktiivisena toimijana, joka ottaa vastuun sekä omien opintojensa aktiivisesta suunnittelusta että niiden toteutuksesta. Opettajan roolin kuvattiin muuttuvan yhä enemmän valmentajamaiseksi. Opettaja ottaa opiskelijan lähtötilanteen entistä vahvemmin huomioon, selventää oppimistavoitteet ja arviointikriteerit sekä osoittaa, että tavoitteet voidaan saavuttaa useammalla eri tavalla. Vastauksissa korostettiin, että osaamisperusteisuus antaa opintoihin nykyistä enemmän joustoa ja tehoa. Osaamisen osoittaminen voidaan suunnitella joustavasti, mikä nopeuttaa opintoja ja jouduttaa valmistumista.
Osaamisperustaisuuden lähtökohdaksi tunnistettu opiskelijan osaamisen lähtötason selvittäminen todettiin aikaa vieväksi. Osaamisperustaisuuden haasteiden tunnistettiin liittyvän opettajan ajankäyttöön, työn resurssointiin ja opettajien asiantuntijuuteen. Vastauksissa kuvattiin huolta opettajalle varattujen resurssien riittävyydestä ja työmäärän kohtuullisuudesta osaamisperustaisuuden toteutumisessa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-05-15

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011821

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kiviniemi, L., Isomursu, P. & Virkkula, O. 2019. Master-koulutuksen opettajien näkemyksiä osaamisperustaisuudesta. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 18.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011821.

Opiskelijalähtöisyyden vahvistuminen ja oppimisprosessin selkiytyminen ovat Master-koulutuksen opettajien näkemysten mukaan osaamisperustaisuuden tunnusmerkkejä. Opettajan roolissa korostuvat ohjaajana ja valmentajana toimiminen. Lähtökohta onnistuneelle osaamisperustaisuudelle on opiskelijoiden osaamisen tason tunnistaminen, jonka perustana on onnistunut opiskelijavalinta. Keskeinen haaste liittyy resurssien riittävyyteen. Osaamisperustaisuuden onnistunut toteutus edellyttää sitä tukevaa johtamista, vastuunjakoa ja toimivaa palautejärjestelmää.

Kuva: Shutterstock

KUVA: GaudiLab/Shutterstock.com

Lähtökohtia opettajien näkemysten tutkimiseen

Artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Master-koulutuksen opettajien kokemuksia osaamisperustaisuudesta. Artikkeli perustuu tutkimukseen, jonka tavoitteena oli tuottaa kokemustietoa osaamisperustaisesta koulutuksesta ja sen kehittämisestä opettajien näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin avoimia kysymyksiä sisältäneellä kyselylomakkeella ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Kaikilla yhdellätoista vastaajalla on ylempi korkeakoulututkinto, ja valtaosalla sen lisäksi tieteellinen jatkokoulutus. Heillä on myös takanaan pitkä työura opettajana ammattikorkeakoulussa. Kyselyn tuloksissa Master-koulutuksen opettajat kuvaavat ymmärrystään osaamisperustaisuudesta sekä sen sisältämistä mahdollisuuksista ja haasteista.

Osaamisperustaisuuden neljä periaatetta ovat opiskelijan osallisuus, henkilökohtaistaminen ja työelämälähtöisyys sekä aikaan sitoutumattomuus. Opiskelijan osallisuus toteutuu, kun hän suunnittelee ja toteuttaa oman opintopolkunsa tunnistaen siihen liittyvän vapauden ja vastuun. Jokaisen opiskelijan opintopolku on yksilöllinen ja se sisältää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Master-koulutuksessa hankittu osaaminen ja sen osoittaminen ovat vahvasti yhteydessä työelämään. Työelämän vaatimukset ovat osaamisen lähtökohtana ja myös osaamisen osoittaminen voi tapahtua työelämän eri tilanteissa. Jokaisen opiskelijan opintopolku on myös aikataulun osalta yksilöllinen. Tuutoroinnin merkitys, osaamisen ja oppimisen ohjaus korostuvat opettajan toiminnassa. Opettajat innostavat opiskelijoita tunnistamaan osaamistarpeensa ja määrittämään oman oppimispolkunsa. Karjalainen, A. ym. 2018. Seitsemän havaintoa onnistuneesta osaamisperusteisesta koulutuksesta. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 5.2.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938973 Wesselink, R., Biemans, H.J.A., Mulder, M. & van den Elsen, E.R. 2007. Competence-based VET as seen by Dutch reseachers. European Journal of Vocational Training 40 (1). Hakupäivä 21.3.2019. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ776616.pdf

Ymmärrys osaamisperustaisuudesta

Kyselyyn vastanneet opettajat olivat kiinnostuneita osaamisperusteisesta koulutuksen tehtävistä, roolista ja vastuusta. Kyselyyn vastanneet opettajat olivat tietoisia osaamisperustaisuuden perusajatuksesta, jonka mukaan opiskelijan sen hetkinen, eri yhteyksistä hankittu, osaaminen kartoitetaan, ja tulevat opinnot rakennetaan se huomioiden. Opiskelijan rooli nähtiin aktiivisena toimijana, joka ottaa vastuun sekä omien opintojensa aktiivisesta suunnittelusta että toteutuksesta. Opettajan rooli on muuttunut yhä enemmän valmentajamaiseksi. Opettaja ottaa opiskelijan lähtötilanteen entistä vahvemmin huomioon, selventää oppimistavoitteet ja arviointikriteerit sekä osoittaa, että tavoitteet voidaan saavuttaa useammalla eri tavalla. 

Opettajilla oli siis hyvä perusymmärrys siitä, mitä osaamisperustainen koulutus tarkoittaa. Tätä indikoivat myös vastaukset kysymykseen osaamisperustaisuuteen liittyvän kokemuksen määrästä. Yhtä lukuunottamatta kaikilla vastaajilla oli jonkin verran tai paljon kokemusta. Kukaan vastaajista ei kuitenkaan sanonut omaavansa erittäin paljon kokemusta osaamisperustaisuudesta. Kokemusta on karttunut koulutuksen lisäksi muun muassa opetussuunnitelmien ja opintojaksojen osaamisperustaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Joitakin epäselvyyksiä tai suoranaisia väärinkäsityksiäkin vastauksista oli löydettävissä. Osaamisperustaisuuden nähtiin muun muassa tarkoittavan sitä, että jos opiskelija osaa toimia yhdellä alalla, voidaan opettaa miten asiat tapahtuvat toisella alalla. Oamkissa on järjestetty opettajille suhteellisen runsaasti koulutusta aiheeseen liittyen. Lisäksi opetussuunnitelmia on parina edellisenä vuotena yhteisesti kehitetty osaamisperustaisiksi koko Oamkissa.

Osaamisperustaisuuden mahdollisuudet

Vastaajista valtaosa koki osaamisperustaisuuden tuovan hyötyä opetukseen. Hyödyiksi arvioitiin esimerkiksi opiskelun muuttuminen nykyistä mielekkäämmäksi ja tehokkaammaksi sekä opiskelijoiden valmistumisen nopeutuminen. Positiiviseksi asiaksi kuvattiin myös se, että opettajan työ ei muodostu arkiseksi ja puuduttavan rutiininomaiseksi.

Vastaajien mielestä osaamisperusteisuus selkeyttää oppimisprosessia. Opiskeltavia asioita tarkastellaan nykyistä laajempina kokonaisuuksina. Toisaalta osaamisperusteisuus edellyttää, että opiskelijat ja opettajat ovat sitoutuneita yhteistyöhön. Osaamisperusteinen koulutus antaa mahdollisuuksia hyödyntää monenlaisia menetelmiä. Kuten eräs vastaajista totesi: "Vähemmän perinteistä opetusta, enemmän vaihtelua opiskelijoiden näyttöjen pohjalta". Osaamisperusteisuus korostaa ohjauksen ja tuen merkitystä erityisesti opintojen alkuvaiheessa ja lisää dialogia opiskelijoiden kanssa. Arvioinnissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota opiskelijan osaamiseen.

Osaamisperusteista koulutusta pidettiin mallina, joka luottaa osaamiseen. Opetus tarkentuu ja oppijakeskeisyys lisääntyy. Opetus kohdentuu vastaamaan opiskelijoiden osaamisen tarpeita ja toiveita eikä ketään "istuteta turhaan, jos jo asian hallitsee". Tämä tarkoittaa, että hyväksilukukäytännöt, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulevat kaikille opettajille entistä tutummaksi. 

Vastaajien mielestä opiskelijalle osaamisperusteisuus ilmenee opiskelijan omaa osaamista tukevana jatkumona. Tämä antaa opiskelijalle mielekkään lähtökohdan sekä lisää tyytyväisyyttä ja motivaatiota opiskeluun. Osaamisperusteisuus tukee opiskelijan omien vahvuuksien löytämistä ja kehittämistä. Opiskelijat eivät vain suorita tutkintoa. Vastauksissa korostettiin, että osaamisperusteisuus antaa opintoihin nykyistä enemmän joustoa ja tehoa. Osaamisen osoittaminen, osaamisen näytöt, voidaan suunnitella joustavasti, mikä nopeuttaa opintoja ja jouduttaa valmistumista. Erityisesti tämä mahdollisuus todettiin avautuvan niille opiskelijoille, joilla on aiempia opintoja ja työkokemusta.

Vertaisoppimisen mahdollisuus korostui opettajien vastauksissa. Heidän mielestään osaamisperusteisuus on oman osaamisen osoittamista myös toisille opiskelijoille. Osaaminen jaetaan, ja yksittäisen opiskelijan osaamista voidaan hyödyntää entistä monipuolisemmin koko opiskelijaryhmän eduksi.

Osaamisperustaisuuden haasteet 

Osaamisperustaisuuden lähtökohdaksi tunnistettu opiskelijan osaamisen lähtötason selvittäminen todettiin aikaa vieväksi. Osaamisperustaisuuden haasteet liittyivät tulosten mukaan opettajan ajankäyttöön, työn resurssointiin ja opettajien asiantuntijuuteen. Vastauksissa kuvattiin huolta opettajalle varattujen resurssien riittävyydestä ja työmäärän kohtuullisuudesta osaamisperustaisuuden toteutumisessa.

Osaamisperustaisuuden todettiin tuovan ”paljon pieniä toimituksia ja sälää arkeen”. Erityisesti valmistelutyön arvioitiin lisääntyvän voimakkaasti etenkin sen takia, että jokaisen opiskelijan lähtötilanne arvioidaan erikseen ja hänelle räätälöidään oma oppimisen polku. Osaamisperustaisuuden koostuminen opiskelijoiden yksilöllisistä poluista lisää vastaajien mukaan resurssien tarvetta.

Haasteena pidettiin myös käytännön toteutusta ja sen mielekkyyttä: miten osaamisperustaisuus toimii niin, ettei se vie liikaa jo vähennettyjä opetus- ja ohjausresursseja? Kuinka pohjatyö voidaan tehdä siten, että opetus- ja ohjauskohtaamisiin jää aikaa? Opiskelijoiden ohjauksen jatkuvuutta pidettiin keskeisenä edellytyksenä osaamisperustaisuuden toteutumiselle. Tuutoreiden ja opintojaksojen opettajien on huolehdittava oikeudenmukaisesta vaatimustasosta eri tavalla opiskelevien opiskelijoiden kohdalla. Kollegoilta kaivataan tukea muun muassa kokemusten jakamiseen. 

Lisäksi haasteet liittyivät opiskelijoiden osaamisen tasoon, jonka selvittämisessä tärkeänä vaiheena pidettiin opiskelijavalintaa. Onnistuneen osaamisperustaisen koulutuksen lähtökohtana on tulosten mukaan opiskelijavalinta. Opiskelijavalinnan yhteydessä on vastaajien mukaan selvitettävä, mitkä ovat opiskelijan odotukset ja toiveet koulutukselle.

Keskeisenä haasteena kuvattiin myös osaamisperustaisen prosessin selkeys, opiskelijalähtöisyys ja systemaattisen palautetiedon kokoaminen prosessin kehittämiseksi. Tarvitaan toimiva palautejärjestelmä, jossa huomioidaan sekä opiskelijoiden että opettajien palautteet.

Johtaminen ja muut tukijärjestelmät olivat vastaajien mielestä tärkeitä osaamisperustaisuuden mahdollistajia. Osaamisperustaisuus ei toteudu ilman sitä tukevaa johtamista ja siihen liittyvää vastuunjakoa. Haasteeksi nimettiin myös keskeisen tulostavoitteen eli tutkintojen määrän ja osaamisperustaisuuden yhteensovittaminen.

Osaamisperustaisuuden kehittämistyö jatkuu

Osaamisperustaisen koulutuksen toteuttaminen ei tapahdu hetkessä. Laajalan Laajala, T. 2015. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämisprosessista. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Rovaniemi. Hakupäivä 21.3.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-849-7 mukaan osaamisperustaisuuden kehittämisessä on keskeistä opettajien osallisuus sekä reflektoiva ja omaa työtä tutkiva työtapa. Toteutukseen tarvitaan myös opettajien yhteistä ymmärrystä osaamisperustaisuuden ideasta ja sen prosessista. Master-koulutuksessa opettaville opettajille järjestetyt koulutukset ja työpajat olivat tärkeä vaihe osaamisperustaisuuden kehittämisessä. Työpajoissa yhdessä laadittujen osaamistavoitteiden ja arviointikriteereiden avulla suunnittelu konkretisoitui. Työpajoihin osallistuivat myös Master-koulutuksen kehittäjäopiskelijat. Kehittäjäopiskelijat ovat eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoita, jotka osallistuvat koulutuksen kehittämiseen yhdessä opettajien kanssa sovittuja kehittämistoimia tekemällä. Osaamisperustaisuudessa korostuva opiskelijoiden ja opettajien yhteistyö mahdollistui näin jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa Laajala, T. 2015. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämisprosessista. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Rovaniemi. Hakupäivä 21.3.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-849-7 Karjalainen, A. ym. 2018. Seitsemän havaintoa onnistuneesta osaamisperusteisesta koulutuksesta. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 5.2.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938973

Opettajien kuvaamat haasteet on tärkeää huomioida osaamisperustaisuuden kehittämisessä. Niissä on havaittavissa yhteneväisyyttä yleiseen kritiikkiin, jota osaamisperustaisen koulutuksen järjestäminen herättää Mulder, M. 2012. Competence-based Education and Training – about Frequently Asked Questions. The Journal of Agricultural Education and Extension 18 (4), 319–327. Hakupäivä 18.2.2019. https://eric.ed.gov/?id=EJ973312. Mulderin Mulder, M. 2012. Competence-based Education and Training – about Frequently Asked Questions. The Journal of Agricultural Education and Extension 18 (4), 319–327. Hakupäivä 18.2.2019. https://eric.ed.gov/?id=EJ973312 mukaan perinteisestä opetuksesta ja koulutuksesta kiinnipitäminen ei ole vastaus kehittämistyöhön. Muun muassa rajallisten resurssien sijaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota opetusohjelmiimme ja tapoihimme opettaa (ways of teaching).

Karjalaisen Karjalainen, A. 2019. Vahvaa osaamisperustaisuutta korkeakouluihin. Pääkirjoitus. Amk-Lehti/Uas Journal. Hakupäivä 14.3.2019. https://uasjournal.fi/paakirjoitus/vahvaa-osaamisperusteisuutta/ mukaan osaamisperustaisuus syventää käsitystä osaamisesta, opettajan työn ytimestä ja opiskelijan vastuusta. Näiden teemojen pohdintaa on tarpeen jatkaa Master-koulutuksen osaamisperustaisuuden kehittämisessä ja arvioinnissa. Toimintatapojen muutokset vaativat luottamusta, joka syntyy vain yhteistyön kautta. Opettajien ja opiskelijoiden lisäksi aktiiviseen yhteistyöhön tarvitaan myös työelämän edustajia. Oamkin Master-koulutuksen asiantuntijaryhmä on tärkeä toimija työelämäyhteyksien vahvistajana ja sidosryhmien näkemysten tuottajana. 


Muokattu 17.5.2019:

Haastatellut-sana korvattu Kyselyyn vastanneet
Haastateltavilla-sana korvattu Opettajilla

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus