Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 16/2020

Koronaariangiografiatutkimuksissa käyneiden potilaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö ja käytön kustannukset vuonna 2016

Metatiedot

Nimeke: Koronaariangiografiatutkimuksissa käyneiden potilaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö ja käytön kustannukset vuonna 2016

Tekijä: Ilvesmaa Nea; Kokko Elina; Henner Anja; Koivunen Kirsi

Aihe, asiasanat: kustannukset, kustannustehokkuus, käyttö, sepelvaltimotauti, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, varjoainetutkimus

Tiivistelmä: Artikkelissa kerrotaan kvantitatiivisesta retrospektiivisesta tutkimuksesta, jossa kuvailtiin ja selvitettiin asiakas- ja potilastietojärjestelmien avulla sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa vuonna 2016 käyneiden asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja käytön kustannuksia.

Oulun kaupungille sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden oululaisten asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat 1 672 531 euroa ja asiakaskohtaiset kustannukset 2 067 euroa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa näiden potilaiden kokonaiskustannukset olivat 8 851 011 euroa ja asiakaskohtaiset kustannukset 10 941 euroa.

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, joka on tehty Sydämen asialla -hankkeessa. Hanke oli osa Business Finlandin (ent. Tekes) rahoittamaa Oulun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistä ”Uuden kardiologisen kuvantamismenetelmän kehittäminen” -tutkimushanketta.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-04-06

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019061921365

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Ilvesmaa, N., Kokko, E., Henner, A. & Koivunen, K. 2020. Koronaariangiografiatutkimuksissa käyneiden potilaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö ja käytön kustannukset vuonna 2016. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 16. Hakupäivä 6.7.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019061921365.

Artikkelissa kuvataan kvantitatiivista retrospektiivistä tutkimusta, jossa kuvailtiin ja selvitettiin asiakas- ja potilastietojärjestelmien avulla oululaisten Oulun yliopistollisessa sairaalassa sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä vuoden 2016 aikana sekä palvelujen käytön kustannukset. Kustannuslaskentaan ja taloudellisen kokonaistilanteen kartoittamista varten Oulun ammattikorkeakoulu oli hakenut rekisteritutkimusluvat Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja Oulun kaupungilta. Saatu aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tutkimus toteutettiin osana Sydämen asialla -hanketta.

Kuva: Shutterstock

KUVA: karegg/Shutterstock.com

Tutkimuksen lähtökohdat ja tarkoitus

Sepelvaltimotauti on merkittävin kansansairaus. Kokonaisuudessaan sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Kettunen, R. 2018. Sepelvaltimotauti. Lääkärikirja Duodecim. Hakupäivä 9.1.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00077 Tämän vuoksi tarvitaan tietoa kustannuksista ja potilaiden hoitoketjuista, jotta muun muassa kustannustehokkuus ja hoidon laatu kehittyisivät ajan myötä.

Vuonna 2012 Kela korvasi 13 000 sairauspäivärahakautta sydän- ja verisuonitautidiagnoosien perusteella, mikä on 4 % kaikista korvatuista. Verenkiertoon liittyvien sairauksien pohjalta korvauspäiviä oli yhteensä 76 900. Merkittävässä roolissa ovat myös sydän- ja verisuonitaudeissa lääkekorvaukset ja -kulut. Niiden erityiskorvausoikeudet jakaantuivat vuoden 2012 lopulla tautiryhmittäin siten, että kohonnutta verenpainetta sairastavia oli 489 000 potilasta, sepelvaltimotautia sairastavia oli 184 000 potilasta, kohonnutta kolesterolia ja sepelvaltimotautia sairastavia oli 94 000, sydämen vajaatoimintaa ilmeni 37 000 potilaalla ja rytmihäiriöitä 47 000 potilaalla. Mäkijärvi, M. 2012. Sydän- ja verisuonisairauksien kustannukset. Terveysportti. Duodecim. Hakupäivä 29.5.2018. http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00413

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä 17,9 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveystoiminnan osuus koko käyttötalouden nettokustannuksista oli 58,4 prosenttia. Suurin osuus sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannuksista aiheutui erikoissairaanhoidosta, johon kunnat käyttivät yhteensä 6,6 miljardia euroa. Tilastokeskus. 2017. Vuonna 2016 sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat lähes edellisvuoden tasolla. Hakupäivä 7.3.2018. https://www.stat.fi/til/kta/2016/kta_2016_2017-10-27_tie_001_fi.html

Vuonna 2015 Euroopassa todettiin hieman alle 11,3 miljoonaa uutta sydän- ja verisuonitauti tapausta, joista 5,4 miljoonaa oli miehillä ja 5,8 miljoonaa naisilla. Hieman yli puolet uusista sydän- ja verisuonisairauksista olivat iskeemisiä sydänsairauksia, joista miehillä oli 2,97 miljoonaa ja naisilla oli 2,78 miljoonaa. Poikkeuksena tilastoissa olivat sydäninfarktit, joita oli 14 % uusista sydän- ja verisuonitapauksista. Sydäninfarktitapauksia oli yhteensä 1,6 miljoonaa, joista naisia oli 880 000 ja miehiä oli 680 000. Wilkins, E., Wilson, L., Wickramasinghe, K., Bhatnagar, P., Leal, J., Luengo-Fernandez, R., Burns, R., Rayner, M. & Townsend, N. 2017. European Cardiovascular Disease Statistics. Department of Health. Hakupäivä 28.2.2019. http://www.ehnheart.org/images/CVD-statistics-report-August-2017.pdf

Vuosivälillä 1990–2015 suurin osa Euroopan maista raportoi uusien sydän- ja verisuonitautitautien lisääntymisestä. Suurin kasvu ilmeni andorralaisten ja azerbaijanilaisten miesten kohdalla, kasvun ollessa lähes 100 %. Ainoat valtiot, joissa raportoitiin sydän- ja verisuonitautien vähenemistä sekä naisilla että miehillä, olivat Iso-Britannia ja Latvia. Lisäksi sydän- ja verisuonitautien sairastavuus laski unkarilaisilla miehillä sekä tanskalaisilla, georgialaisilla ja saksalaisilla naisilla. Merkittävintä on kuitenkin se, että näissä tapauksissa ei ole otettu huomioon eroja asukasluvuissa, ikärakenteessa tai sydän- ja verisuonitautien tarkkailussa. Tämän vuoksi vertailuja pidemmältä aikaväliltä pitäisi käsitellä harkiten. Wilkins, E., Wilson, L., Wickramasinghe, K., Bhatnagar, P., Leal, J., Luengo-Fernandez, R., Burns, R., Rayner, M. & Townsend, N. 2017. European Cardiovascular Disease Statistics. Department of Health. Hakupäivä 28.2.2019. http://www.ehnheart.org/images/CVD-statistics-report-August-2017.pdf

Iskeemisten sydänsairauksien on arvioitu aiheuttavan EU:n alueella noin 59 miljardin euron kustannukset, joka on 28 % sydän- ja verisuonitautien kokonaiskustannuksista. Kustannukset jakaantuvat siten, että 32 % (19 miljardia euroa) aiheutuu terveydenhuollosta, 33 % (20 miljardia euroa) tuotannon menetyksistä ja (21 miljardia euroa) ihmisten hoidosta (taulukko 1). Sydänkohtausten on arvioitu aiheuttavan EU:n alueella noin 45 miljardin euron kustannukset, joka on noin yksi viidesosa sydän- ja verisuonitautien kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksista EU:n alueella 44 % (20 miljardia euroa) aiheutuu suoraan terveydenhuollon kustannuksista, 22 % (9 miljardia euroa) tuotannon menetyksistä ja 35 % (16 miljardia euroa) ihmisten hoidosta. (Taulukko 1.) Wilkins, E., Wilson, L., Wickramasinghe, K., Bhatnagar, P., Leal, J., Luengo-Fernandez, R., Burns, R., Rayner, M. & Townsend, N. 2017. European Cardiovascular Disease Statistics. Department of Health. Hakupäivä 28.2.2019. http://www.ehnheart.org/images/CVD-statistics-report-August-2017.pdf

TAULUKKO 1. Sydän- ja verisuonitautien sekä iskeemisten sairauksien kokonaiskustannukset vuonna 2015 EU:n alueella

  Sydän- ja verisuonitaudit (€)

%-osuus

Iskeemiset sydänsairaudet (€)

%-osuus

Suoranaiset terveydenhuollon kustannukset 110 809 465  52  18 875 775 32
Tuottavuuden lasku kuoleman vuoksi  31 631 317 15 13 783 879 23
Tuottavuuden lasku sairastavuuden vuoksi  22 635 461 11 6 031 162 10
Hoitokustannukset 45 088 142 21 20 636 600 35
Yhteensä 210 164 386 100 59 327 415 100

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ja selvittää asiakas- ja potilastietojärjestelmien avulla oululaisten koronaariangiografiassa eli sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden potilaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö ja käytön kustannukset vuonna 2016. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan muun muassa kehittää sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyvien asiakkaiden hoitoketjua ja asiakaslähtöistä ohjausprosessia. Tietoisuus kustannuksista mahdollistaa sen, että resurssointi ja priorisointi tarkentuvat. 

Tutkimuskysymykset: 

  1. Mitkä ovat sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa Oulun yliopistollisessa sairaalassa käyneiden oululaisten potilaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytön kustannukset vuonna 2016?

  2. Millaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa Oulun yliopistollisessa sairaalassa käyneet oululaiset asiakkaat käyttivät vuonna 2016?

Tutkimusaineisto

Aineistoa kerättiin määrällisen menetelmän avulla. Kustannuslaskentaan ja taloudellisen kokonaistilanteen kartoittamista varten Oulun ammattikorkeakoulu oli hakenut rekisteriluvat Oulun yliopistollisen sairaalasta ja Oulun kaupungilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on käytössä potilasluokittelujärjestelmänä DRG-ryhmittely, jota voidaan soveltaa toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä seurannassa. Lisäksi sitä voidaan käyttää erikoissairaanhoidon palveluiden tuotteistuksessa, hinnoittelussa, kustannusten ja laadun arvioinnissa sekä johtamisen tukena. Kansallinen DRG-keskus. 2017. DRG-opas. Helsinki: FCG Konsultointi Oy. Hakupäivä 17.5.2017. http://soteluokitustuotteet.fi/kehitt%C3%A4minen/kansallinen-drg-keskus/Tiedostot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osalta käyntitiedot ja niistä muodostuneet kustannukset saatiin Oberon potilashallintojärjestelmän tietojen pohjalta laadituista DRG-pohjaisista kuntalaskutustiedoista. Tämän tutkimuksen aineistoina käytimme Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen ylläpitämiä potilas- ja asiakastietorekistereitä sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa käyneiden potilaiden osalta vuodelta 2016. 

Rekistereistä haettu materiaali käsiteltiin ja ryhmiteltiin SPSS-ohjelman avulla. Potilastiedot oli suojattu käyttämällä tunnistenumeroa potilaan henkilöllisyyden tilalla.  Tutkimuksessa käytettyihin aineistoihin oli kirjattu sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa vuonna 2016 käyneiden asiakkaiden käyttämät terveyspalvelut ja terveyspalveluiden kustannukset. Aineistoon oli kirjattuna myös asiakkaiden ikä, sukupuoli, kuolinaika, kotikunta, sairaanhoitopiiri, pituus, paino, BMI ja tiedossa olevat riskitekijät (GFR-arvo, kreatiini, tupakointi, sukurasitus, dyslipidemia, verenpainetauti, diabetes, ejektiofraktio, antikoagulaatio). Sen lisäksi aineistossa oli angiografian kiireellisyysluokitus, angiografiasta saadut tulokset (NYHA-arvo, CCS-arvo, diagnoosi, sydämenvajaatoiminta), aiemmat tutkimukset (aiempi stroke, aiempi-MI, munuaistenvajaatoiminta, ASO-arvo, aiempi PCI, aiempi CABG, läppävika), muut löydökset ja komplikaatiot (indikaatio-R, punktiokohdat-R, dominanssi, restenoosi, ahtauma, punktiokomplikaatiot, toimenpidekomplikaatiot, angiolöydös ja hoitopäätös. 

Aineiston analysointi

Aineisto analysointiin SPSS-tilasto-ohjelmaa käyttäen. SPSS eli Statistical Package of Social Sciences on yleisimmin käytetty ohjelma aineistojen analysoinnissa Kankkunen, P.  & Vehviläinen-Julkinen, K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. 1. p. Helsinki: WSOY.. Se on toimiva työkalu kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Sillä voidaan toteuttaa kaikki tavallisimmin yhteiskuntatieteellisessä kvantitatiivisessa tutkimuksessa vaaditut analyysit ja myös useita haastavimpia tarkasteluja. Mamia, T. 2005. SPSS-alkeisopas. Statistical Package for Social Sciences. Tampereen yliopisto. Hakupäivä 13.8.2018. http://groups.jyu.fi/sporticus/lahteet/LAHDE24_spss.pdf Tulosten esittämisessä käytettiin kuvailevan tilastotieteen menetelmiä, kuten frekvenssijakaumia ja keskiarvoja sekä summia. Analyysivaiheessa tutkimusaineistosta tuotettiin erilaisia kuvaajia kuvaamaan ja havainnollistamaan tutkimustuloksia.

Aineistot on luokiteltu kolmeen eri angiolöydösluokkaan ja neljään hoitopäätösluokkaan. Aineistot on analysoitu niiden mukaan. Angiolöydösluokitus perustuu diagnoosiin ja hoitopäätökseen. Ei merkittävää sepelvaltimotautia -angiolöydösluokkaan kuuluvat potilaat eivät sairastaneet sepelvaltimotautia. Yhden suonen taudin angiolöydösluokkaan kuuluvat potilaat sairastivat sepelvaltimotautia, ja oireet vaativat lääkkeellistä hoitoa ja jotkut tarvitsivat perkutaanista eli pallolaajennushoitoa. Monen suonen taudin angiolöydösluokkaan kuuluvat potilaat, jotka tarvitsivat kirurgista hoitoa. Perkutaaniseen eli ihon läpi tapahtuvaan hoitomuotoon kuuluivat pallolaajennus (PCI) ja aorttaläpän asentaminen katetritoimenpiteenä (TAVI). Kirurgiseen hoitomuotoon kuuluivat aorttaläppäleikkaus (AVR), aorttaläppäleikkaus ja sepelvaltimoiden ohitusleikkaus (AVR ja CABG), muu kirurgia, muu läppäkirurgia, sepelvaltimoiden ohitusleikkaus (CABG) sekä hybridi eli ohituksen ja angioplastian yhdistelmä.

Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin kustannukset kolmen kiireellisyysluokituksen mukaisesti. Kiireellisyysluokituksen Elektiivinen alaisuuteen kuuluu suunniteltu toimenpide, joka ei vaadi sairaalassa oloa ennen sitä. Päivystys kiireellisyysluokkana tarkoittaa päivystyksen kautta angioon saapunutta asiakasta. Kiireellisyysluokitus Samalla sairaanhoitojaksolla tarkoittaa sitä, että asiakas oli jo sairaalahoidossa hoitotoimenpiteen toteuttamisen yhteydessä.

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa käyneiden potilaiden palvelujen käyttö ja niiden kustannukset

Oulun yliopistollisessa sairaalassa sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa kävi vuonna 2016 yhteensä 809 oululaista asiakasta. Asiakkaista 36 % oli naisia ja miehiä 64 %. Aineiston ikäjakauma oli 27–95 vuotta. Asiakkaiden keski-ikä oli 67,18 vuotta. (Kuvio 1.)

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden oululaisten sukupuoli- ja ikäjakauma

KUVIO 1. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden oululaisten sukupuoli- ja ikäjakauma

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneistä oululaisista asiakkaista angiolöydösluokkaan ei merkittävää sepelvaltimotautia kuului 187 asiakasta (23 %). Asiakkaista 68 % (553 asiakasta) luokiteltiin yhden suonen tautia sairastaviksi ja monen suonen tautia sairastaviksi 9 % (69 asiakasta). Yhden suonen tautia sairastavista kolme asiakasta ei tarvinnut hoitoa sepelvaltimotautiin ja 550 asiakasta sai optimaalista lääkehoitoa tai perkutaanista hoitoa. Kaikki monen suonen tautia sairastavat saivat kirurgista hoitoa. (Kuvio 2.)

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden oululaisten asiakkaiden angiolöydös- ja hoitopäätösjakauma

KUVIO 2. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden oululaisten asiakkaiden angiolöydös- ja hoitopäätösjakauma

Palvelujen käyttö

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa käyneet asiakkaat olivat käyttäneet 13 erilaista Oulun kaupungin tarjoamaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelua. Kyseiset palvelut olivat avosairaanhoito, avoterveydenhoito, perusterveydenhuollon sairaalahoito, ikäihmisten asumispalvelut, ikäihmisten kotihoito, ikäihmisten laitoshoito, kehitysvammaisten palvelut, mielenterveyspalvelut, sosiaalihuollon palvelut, omaishoito alle 65 v., kuntoutus, päihdepalvelut ja suun terveydenhuolto. 

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa vuonna 2016 käyneet asiakkaat olivat käyttäneet Oulun yliopistollisessa sairaalassa 38 erilaista erikoissairaanhoidonpalvelua. Niitä olivat sisätautien endokrinologia, sisätautien gastroenterologia, hematologia, infektiosairaudet, kardiologia, nefrologia, reumatologia, keuhkosairaudet, neurologia, anestesiologia ja tehohoito, akuuttilääketiede: erikoissairaanhoito, akuuttilääketiede: yleislääketiede, kirurgia, yleiskirurgia, sydän- ja rintaelinkirurgia, gastroenterologinen kirurgia, verisuonikirurgia, käsikirurgia, plastiikkakirurgia, neurokirurgia, urologia, ortopedia, fysiatria, lääkinnällinen kuntoutus, naistentaudit ja synnytys, perinnöllisyyslääketiede, iho- ja sukupuolisairaudet, silmätaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, audiologia, hammas-, suu- ja leukasairaudet, suu- ja leukakirurgia, kliininen hammashoito, syöpätaudit ja sädehoito, syöpätaudit palliatiivinen, psykiatria sekä nuorisopsykiatria. 

Kun tarkastellaan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa käyneiden oululaisten asiakkaiden sairaanhoidonpalveluiden käyntien (3824 käyntiä) jakautumista palveluittain Oulun kaupungilla ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa, voidaan havaita neljä selvästi eniten käytettyä palvelua. Suurin palveluntarve oli kardiologiassa, jonka palveluita käytettiin 759 kertaa (20 %). Avosairaanhoidon palveluita käytettiin 663 kertaa (17 %). Sisätautien palveluita käytettiin 428 kertaa (11 %). Akuuttilääketieteen yleislääketieteen palveluita käytettiin 348 kertaa (9 %). 

Kustannukset

Oulun kaupungilla ei merkittävää sepelvaltimotautia -angiolöydösluokkaan kuuluvien asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat 235 991,38 euroa (14 %). Yhden suonen tautia sairastavien asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat suurimmat, 1 186 301,80 euroa (71 %). Monen suonen tautia sairastavien asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat 250 238,22 euroa (15 %). Suurimmat kokonaiskustannukset olivat yhden suonen tautia sairastavien asiakkaiden perkutaanisessa PCI hoidossa, 643 672,82 euroa.  

Oulun yliopistollisessa sairaalassa ei merkittävää sepelvaltimotautia -angiolöydösluokkaan kuuluvien asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat 1 133 132,62 euroa (13 %). Yhden suonen tautia sairastavien asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat suurimmat, 5 844 601,09 euroa (66 %). Monen suonen tautia sairastavien asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat 1 873 278,03 euroa (21 %). Suurimmat kokonaiskustannukset olivat yhden suonen tautia sairastavien asiakkaiden perkutaanisessa PCI hoidossa, 3 834 311,98 euroa.  

Oulun kaupungilla ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa ei merkittävää sepelvaltimotautia -angiolöydösluokkaan kuuluvien asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat yhteensä 1 369 311,23 euroa (13 %). Yhden suonen tautia sairastavien asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat suurimmat, 7 031 456,57 euroa (67 %). Monen suonen tautia sairastavien asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat 2 123 585,33 euroa (20 %). Suurimmat kokonaiskustannukset olivat yhden suonen tautia sairastavien asiakkaiden perkutaanisessa PCI hoidossa, 4 478 295,18 euroa.  

Oulun kaupungille sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden oululaisten asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat 1 672 531,40 euroa ja asiakaskohtaiset kustannukset 2067,41 euroa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa kokonaiskustannukset olivat 8 851 011,74 euroa ja asiakaskohtaiset kustannukset 10 940,68 euroa. (Taulukko 2.)

TAULUKKO 2. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden oululaisten asiakkaiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden käytön kustannukset

Paikka (n=809) Kokonaiskustannukset (€)

Keskimääräiset kustannukset (€)

Oulun kaupunki (perusterveydenhuolto) 1 672 531,40  2 067,41 
Oulun yliopistollinen sairaala (erikoissairaanhoito)  8 851 011,74 10 940,68 
Yhteensä  10 523 543,14 13 008,09 

Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys

Tutkimuksen reliaabelius pohjautuu kykyyn luoda ei-sattumanvaraisia tuloksia eli se arvioi tulosten pysyvyyttä mittauksesta toiseen. Tutkimusta voidaan kutsua luotettavaksi ja tarkaksi silloin, kun toistetussa mittauksessa saadaan identtisesti sama tulos riippumatta tutkijasta. Tutkimuksen reliabiliteettia arvioidaan jo tutkimuksen luomisen aikana. Mittaustuloksia ei saa yleistää pätevyysalueen ulkopuolelle, eli ne pätevät tietyssä paikassa ja ajassa. Reliabiliteetissa tarkastellaan mittaukseen liittyviä ilmiöitä ja tarkkuutta tutkimuksen toteutuksessa. Tarkkuus tarkoittaa, että tutkimukseen ei sisälly satunnaisvirheitä. Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Hakupäivä 13.8.2018. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/98723/Tutki-ja-mittaa_2007.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tutkimuksen luotettavuutta lisäävät konkreettinen ja tarkkaan rajattu tutkimusongelma, selkeästi määritelty perusjoukko ja hyvä tutkimussuunnitelma. Lisäksi luotettavuudessa pitää olla harkiten valittu otantamenetelmä sekä edustava ja riittävän suuri otos. Sopiva tiedonkeruumenetelmä, korkea vastausprosentti, tilastollisten menetelmien hallinta ja objektiivinen raportointi ovat myös merkittävässä roolissa. Lisäksi tutkijan pitää pysyä kriittisenä arvioidessa tutkimuksen luotettavuutta ja tutkijan on pystyttävä tuomaan esille luotettavuutta alentavat tekijät. Heikkilä, T. 2014. Tilastollinen tutkimus. Hakupäivä 13.8.2018. http://www.tilastollinentutkimus.fi/1.TUTKIMUSTUKI/KvantitatiivinenTutkimus.pdf

Tutkimuksen validiteetti ja reliabiliteetti toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Tutkimuksen tietoperusta nojautuu näyttöön perustuvaan tutkittuun tietoon. Tutkimus oli luonteeltaan märällinen retrospektiivinen rekisteritutkimus, jonka luotettavuutta vahvistaa tutkimuksessa käytetyn tutkimusjoukon suuri otanta. Mukaan valittiin vain tutkimuskysymysten kannalta olennaiset muuttujat. Kyseessä oli rekisteritutkimus, jonka aineiston tulkinta oli suoritettu tilastointiohjelman antamien tulosten perusteella. Tutkimuksessa ei oltu itse asiakkaisiin yhteydessä, eikä aineistoon sisältynyt tutkimukseen kuuluvien henkilöiden tunnistetietoja. Yksittäisiä asiakkaita ei voi tunnistaa.

Tutkimuksessa noudatettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettisyyteen liittyviä vaatimuksia opinnäytetyölle Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 2017. Rekisteritutkimukset. Hakupäivä 6.3.2018. https://www.ppshp.fi/Tutkimus-ja-opetus/Tutkimusluvat-ja-ohjeet/Rekisteritutkimuslupa/Pages/default.aspx. Tutkimuksessa käsittelimme tietoja täysin luottamuksellisesti ja vaitiolovelvollisuus on pysyvä. Potilaskertomukset eli kirjalliset tiedot ja käyntitiedot olivat tutkimuksen kohteena. Tietoja tutkimuksessa käsiteltiin täysin luottamuksellisesti ja tietojen talletus tapahtui muistitikkuun, jossa on käyttäjätunnus sekä salasana. Tutkimustiedot ovat luottamuksellisia ja niitä ei luovuteta ulkopuolisille eikä tietoja käytetä muuhun kuin sovittuun käyttötarkoitukseen. Tutkimuksen aikana kerätty tiedon salassapito on huomioitu myös tutkimuksen valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa kerätyt tiedot eivät tule ulkopuolisten tietoon tutkimuksen missään vaiheessa.

Loppupäätelmät

Tavoitteena taloudellisessa arvioinnissa on tunnistaa ne hoitomuodot, joiden avulla saadaan tuotettua rajallisilla voimavaroilla mahdollisimman suuri terveyshyöty. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksissa vuonna 2016 käyneet asiakkaat olivat käyttäneet Oulun yliopistollisessa sairaalassa 38 erilaista erikoissairaanhoidonpalvelua ja 13 erilaista Oulun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelua. Tietoisuus kokonaiskustannuksista toimii lähtöpisteenä vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden hyödyntämiselle. Oulun kaupungille sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden oululaisten asiakkaiden kokonaiskustannukset olivat 1 672 531,40 euroa ja asiakaskohtaiset kustannukset 2067,41 euroa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa näiden potilaiden kokonaiskustannukset olivat 8 851 011,74 euroa ja asiakaskohtaiset kustannukset 10 940,68 euroa.

Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan muun muassa kehittää sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyvien asiakkaiden hoitoketjua ja asiakaslähtöistä ohjausprosessia. Tietoisuus kustannuksista mahdollistaa sen, että resurssointi ja priorisointi tarkentuvat. Lisäksi taloudellisen tilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen auttaa tulevaisuudessa palvelujen ohjauksessa ja saatavuudessa. Näiden avulla potilaan diagnosointi sekä hoito saadaan järjestettyä nopeammin ja resursseja säästäen. Tulevaisuudessa vaihtoehtoinen tapa on uudistaa potilaan hoitoketjua, jossa tullaan hyödyntämään prosessiajattelua. Lisäksi siinä voidaan luoda potilaiden ja asiakkaiden kanssa prosessin uudelleensuunnittelua palvelumuotoilun avulla ja tutkia sen vaikuttavuutta hoitoon. Ennen sitä tarkka terveydenhuollon käyttö ja käytön kustannusten tietäminen ovat merkittävässä roolissa, koska ne tulevat toimimaan pohjana rakentaessa toimivampaa palvelumallia.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus