Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 54/2019

Japani tulee tutuksi populaarikulttuurin kautta

Metatiedot

Nimeke: Japani tulee tutuksi populaarikulttuurin kautta

Tekijä: Uusitalo Petteri; Palokangas Teemu

Aihe, asiasanat: journalistiikka, populaarikulttuuri, aikakauslehdet, viihdejournalismi, mangat, animet

Tiivistelmä: Japaniin suhtaudutaan länsimaisessa mediassa usein vieraannuttavasti. Japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittynyttä erikoismediaa edustavassa Anime-lehdessä lähestymistapa on kuitenkin ymmärtävämpi ja arkipäiväisempi. Japanilaista populaarikulttuuria kuluttavan yleisön oletetaan tuntevan japanilaista kulttuuria huomattavasti laajemmin kuin keskimääräisen yleisön, vaikka tuntemus voikin jäädä pinnalliseksi. Tämä tuntemus on syntynyt japanilaisen populaarikulttuurin kuluttamisen kautta.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-09-10

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019062421747

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Uusitalo, P. & Palokangas, T. 2019. Japani tulee tutuksi populaarikulttuurin kautta. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 54. Hakupäivä 17.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019062421747.

Japani esiintyy länsimaisessa julkisessa keskustelussa usein outona ja erilaisena, ja japanilaisuuden erilaisuudella korostetaan länsimaiden näennäistä normaaliutta. Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyötutkimus kuitenkin osoittaa, että japanilaisesta populaarikulttuurista voidaan puhua suomalaisessa erikoismediassa myös sitä ymmärtäen ja siihen arkipäiväisesti suhtautuen.

Japanilainen populaarikulttuuri on etenkin videopelien muodossa ollut läsnä länsimaisessa mediakulutuksessa vuosikymmenten ajan Andersen, K. 2009. ”My Stockings. Lip Them”: Consuming Japan through Film and Video Games. Post Script 28 (2), 82+.. Varsinaisen läpimurron se kuitenkin saavutti vuosituhannen taitteessa animaatiosarja Pokémonin myötä. Samoihin aikoihin japanilaisia sarjakuvia alettiin julkaista entistä määrätietoisemmin lukuisissa länsimaissa, myös Suomessa. Lehtinen, J., Kemppi, J. & Vanamo, O. 2007. Mangan mestarit. Helsinki: BTJ Kustannus. Japanilaisen populaarikulttuurin näkyvimmät osat ovatkin juuri animaatio (anime) ja sarjakuva (manga). Ne ovat nykyään yhä arkipäiväisempi ja myös taloudellisesti merkittävä osa nuorempien sukupolvien viihteenkulutusta.

Suomalaisessa yleismediassa japanilaisen populaarikulttuurin teokset eivät kuitenkaan saa juurikaan palstatilaa. Sen sijaan aihetta käsitellään lähes yksinomaan ilmiötasolla, yleensä keskittyen alan harrastajatapahtumiin ja niiden kävijäkuntaan.

Japanille on varattu vieraannuttava rooli

Japanille on länsimaisessa mediadiskurssissa varattu orientalistinen, etäännytetty rooli. Tässä puhetavassa Japaniin liittyvät ilmiöt tulkitaan länsimaiden normaaliutta korostaen. Tämä lähestymistapa ulottuu myös japanilaiseen populaarikulttuuriin, johon ei siksi yleismediassa suhtauduta samalla vakavuudella kuin esimerkiksi yhdysvaltalaiseen populaarikulttuuriin. Wagenaar, W. 2016. Wacky Japan: A new face of orientalism. Asia in Focus 3, 46–54. Nordic Institute of Asian Studies. Hakupäivä 30.4.2019. http://www.asiainfocus.dk/issue-3 Lähestymistapaan liittyy myös voimakas sukupolvi- ja sukupuoliarvolataus: japanilainen mediakulttuuri nähdään leimallisesti nuorten naisten juttuna.

Japanin etäännytyksen toteutustapa on vuosikymmenten varrella vaihdellut maan perinnekulttuurin korostamisesta sen huipputeknologian korostamiseen. Nykyään vallalla taas on Japanin kummallisuutta korostava orientalismin muoto, jonka myötä kaikki Japaniin liittyvä pyritään mediassa tulkitsemaan Japanin näennäisen erikoisuuden ja humoristisuuden kautta. Erityisellä mielenkiinnolla länsimaisessa mediakeskustelussa suhtaudutaan Japanin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja seksuaalisuuteen, joiden erilaisuutta länsimaisiin standardeihin pyritään säännöllisesti korostamaan (kuva 1). Wagenaar, W. 2016. Wacky Japan: A new face of orientalism. Asia in Focus 3, 46–54. Nordic Institute of Asian Studies. Hakupäivä 30.4.2019. http://www.asiainfocus.dk/wp-content/uploads/2015/03/aif_issue3_wagenaar.pdf

Tyypillistä japanilaisen populaarikulttuurin käsittelyä yleismediassa

KUVA 1. Tyypillistä japanilaisen populaarikulttuurin käsittelyä yleismediassa KUVA 1. Tyypillistä japanilaisen populaarikulttuurin käsittelyä yleismediassa. Vuoripuro, V. 2017. Japanilainen idoli­kulttuuri takoo rahaa vihjailemalla nuorten tyttöjen seksuaalisuudella – Mutta miten pari­kymppisistä tamperelaissiskoista tuli japanilais­miesten ihailemia tähtiä? Helsingin Sanomat 29.12. Hakupäivä 20.6.2019. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005505672.html

Erikoismedia välttää orientalismia

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa tehtiin tutkimusta Suomen ainoan japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyneen aikakauslehti Animen näkökulmasta Uusitalo, P. 2019. Japanin outouden takana: Japanilaisen populaarikulttuurin käsitteleminen länsimaisessa mediassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 29.8.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019080817771. Tutkimuksessa analysoitiin lehden vuosikerta ja haastateltiin lehteen kirjoittavia avustajia. Näiden pohjalta pyrittiin piirtämään kuvaa japanilaista kulttuuria harrastavien oletetusta Japanin tuntemuksesta sekä tälle yleisölle kirjoittamiseen liittyvistä haasteista.

Yleismediaan verrattuna Anime-lehdessä käytetään hyvin erilaisia tapoja ja sanankäänteitä kuvaamaan Japania, sen kulttuuria ja populaarikulttuuria. Japanilaisen populaarikulttuurin ymmärtäminen on länsimaiselle yleisölle haastavaa sekä kulttuurin että narratiivisten konventioiden erilaisuuden vuoksi, minkä vuoksi niiden käsittely länsimaisista lähtökohdista saattaa johtaa täysin harhaanjohtaviin tuloksiin. Bouissou, J-M. 2012. Manga: Histoire et univers de la bande dessinée japonaise. Arles: Editions Philippe Picquier.

Yksinkertaisimmillaan teosten hahmojen ei esimerkiksi erikseen sanota olevan japanilaisia tai lukioikäisiä, mitä pidetään tarinoissa niin tavallisena, että sitä ei tarvitse erikseen todeta. Hahmojen kansallisuus, ikä ja miljöö ovat mainitsemisen arvoisia vain silloin, jos tarinan näyttämö on muu kuin nykypäivän Japani. Yleisöltä saatetaan myös olettaa tiettyä valveutuneisuutta käsiteltävänä olevista teoksista, niiden taustoista ja erilaisten genrejen yleispiirteistä. Richt, F. 2018. Käännöksessäkin on yritystä: mangakäännöksiin kohdistuvat asenteet Anime-lehden manga-arvosteluissa. Tampereen yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 30.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807062289

Laaja mutta pinnallinen kulttuurintuntemus

Japanilaisen populaarikulttuurin kuluttamisen kautta syntynyt tuntemus Japanista on yhtäältä laaja-alainen, toisaalta jossain määrin pintapuolinen. Koska tämä tuntemus on syntynyt ensisijaisesti viihteen kautta, keskittyy se sellaisiin aiheisiin, joita populaarikulttuurissa esiintyy säännöllisesti.

Esimerkiksi Japanin kansanperinteestä (kuva 2), kielestä, modernista arkielämästä, maantieteestä ja historiasta yleisöllä oletetaan olevan kohtuulliset perustiedot. Heidän oletetaan tunnistavan merkittävimmät maantieteelliset kohteet (esimerkiksi Okinawan prefektuuri ja Kioton kaupunki), tuoreimmat historialliset aikakaudet (esimerkiksi Edo-kausi 1600–1868), tunnetuimmat japaninkieliset sanat (esimerkiksi tyttöä tarkoittava shoujo tai kuumaa lähdettä tarkoittava onsen) sekä kuuluisimmat kansanperinteen henkiolennot (esimerkiksi lintuhahmoinen tengu ja vedenhenki kappa). Erityisen tunnettuina pidetään Tokion metropolialueen muodostavia kaupunkeja, joilla on erilaiset maineet ja profiilit.

Japanilaisesta kulttuurista, kuten kansanperinteestä, saatetaan Anime-lehdessä kirjoittaa käyttäen sekaisin japanilaisia vierassanoja ja länsimaisia termejä

KUVA 2. Japanilaisesta kulttuurista, kuten kansanperinteestä, saatetaan Anime-lehdessä kirjoittaa käyttäen sekaisin japanilaisia vierassanoja ja länsimaisia termejä (kuva: Uusitalo Petteri, kuvassa Anime-lehti 5/2018)

Harvemmin populaarikulttuurissa vastaan tulevia asioita taas pidetään selventämisen arvoisina ja vähemmän tunnettuina. Näitä ovat esimerkiksi vähemmän tunnetut historialliset henkilöt, yksittäiset kulttuuriharrasteisiin tai urheilulajeihin liittyvät erikoistermit ja Japanin vähemmän urbaanit prefektuurit. Politiikka ja keskiaikainen historia nousevat esiin vähiten tunnettuina kulttuuritietämyksen osa-alueina.

Kulttuurituntemus saattaa lisäksi jäädä tunnistamisen asteelle: lukija saattaa esimerkiksi tietää harrastuskerhojen olemassaolosta japanilaisissa kouluissa, mutta ei ole välttämättä tietoinen siitä, miten keskeinen osa nuorison elämää ne ovat. Anime-lehteen kirjoittamisen näkökulmasta haasteellista on se, että yleisön pohjatietojen taso vaihtelee suuresti.

Viihde tekee kulttuurin tutuksi

Animelle ja mangalle itselleen ominaiset genrepiirteet ja niiden julkaisuteollisuus oletetaan kuitenkin yleisölle hyvinkin tutuiksi. Yleisön oletetaan tunnistavan teokset paremmin kuin tekijät teosten takana, ja lähes jokainen henkilönnimi kontekstoidaan viittaamalla ohessa hänen teoksiinsa tai muihin, tunnetuimpiin tekijöihin. Tuoreemmat teokset oletetaan paremmin tunnetuiksi kuin vanhemmat klassikot.

Erityisen tuttuja yleisölle oletetaan olevan mediateosten julkaisumuodot ja -tavat sekä niiden julkaisijat. Lukijoiden oletetaan tuntevan TV-sarjojen jaksojen ja mangapokkarien vakiopituudet. Naisille suunnattujen teosten ja naispuolisten tekijöiden suurta määrää pidetään itsestäänselvyytenä, eikä mangan oikealta vasemmalle -lukusuuntaa tai mustavalkoisuutta kommentoida erikseen, vaikka japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittymättömässä medioissa niin toisinaan tehdään.

Teosten seksuaalista sisältöä ja niihin liittyviä tabuaiheita ei moralisoida kategorisesti, vaan korkeintaan tapauskohtaisesti. Esimerkiksi ikäeroromansseihin, opettaja-oppilas-romansseihin tai sukulaisromansseihin saatetaan viitata alatyylisinä juonielementteinä, mutta niitä kommentoidaan kuitenkin yleensä lähinnä juonelliselta kannalta. Homoseksuaalisista suhteista kertovia teoksia käsitellään teoksina muiden joukossa. 

Sen sijaan moralisointia saatetaan kohdistaa esimerkiksi ihmissuhteiden valta-asetelmiin (kuva 3) ja sukupuolirooleihin. Viihteen ja taiteen välinen vastakkainasettelu ei juuri saa palstatilaa, eikä esimerkiksi japanilaisen popkulttuurin kaupallisuus tai väkivaltaisuus nouse käytännössä lainkaan puheenaiheeksi.

Länsimaiselle yleisölle vieraita kulttuuripiirteitä, kuten järjestettyjä avioliittoja, saatetaan Anime-lehdessä huomioida ja kommentoida

KUVA 3. Länsimaiselle yleisölle vieraita kulttuuripiirteitä, kuten järjestettyjä avioliittoja, saatetaan Anime-lehdessä huomioida ja kommentoida. Niitä ei kuitenkaan kritisoida kategorisesti (kuva: Uusitalo Petteri, kuvassa Anime-lehti 2/2018)

Huomionarvoinen seikka Anime-lehdessä on vierassanojen runsas käyttö. Vierassanoja ei kursivoida. Tutummat esiintyvät myös yhdyssanoissa ilman yhdysmerkkiä (kabukiteatteri, yakuzaperhe). Vähän vieraammat saatetaan erottaa yhdysmerkillä (shikigami-henki, ofuda-loitsulappu). Vielä vieraammat saatetaan avata lukijoille (”Minato ihastui lapsena kyudoon, perinteiseen japanilaiseen jousiammuntaan.”). Vierassanojen käyttöön vaikuttavat niiden yleisyys populaarikulttuurissa ja niiden olennaisuus juonisisältöjen ymmärtämisessä. Siihen vaikuttavat myös harrastajayhteisön odotukset ja pyrkimys tekstinkäytön taloudellisuuteen.

Arkipäiväistynyt suhtautuminen Japaniin

Länsimaisessa mediadiskurssissa yhdysvaltalaiseen kulttuuriin suhtaudutaan hyvin normalisoivasti. Yhdysvaltalaisiin populaarikulttuuriteoksiin suhtaudutaan ilman sen kummempaa kulttuurista analyysia, koska kulttuuri, jossa ne tuotetaan, on tullut muun muassa eurooppalaisille tutuksi eräänlaisen kulttuurillisen osmoosin seurauksena. Japanilaiselle populaarikulttuurille tällaista käsittelytapaa ei suoda.

Sen sijaan japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyneessä erikoismediassa japanilaista kulttuuria käsitellään hyvin vastaavalla tavalla itsestäänselvyytenä. Kulttuurieroperusteinen käsittely ja kritiikki on harvassa, ja silloinkaan koko Japanin kulttuuripiiriä ei pyritä tulkitsemaan yksittäisten kulttuurierojen kautta.

Yhtäältä suuri osa japanilaisen populaarikulttuurin viehätystä sitä kuluttavalle länsimaiselle yleisölle on sen eksotiikka ja sen kokeminen tuoreen tuntuiseksi vaihtoehdoksi angloamerikkalaiselle viihteelle Valaskivi, K. 2009. Pokemonin perilliset: Japanilainen populaarikulttuuri Suomessa. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Julkaisuja A 110. Hakupäivä 30.4.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7617-4. Toisaalta tämä ei ole ainoa syy: voidaan myös olettaa, että tämä yleisö kokee japanilaisen populaarikulttuurin estetiikan, kulttuurin ja arvot itselleen tutuiksi, koska on kasvanut japanilaisten viihdeteosten parissa Bouissou, J-M. 2012. Manga: Histoire et univers de la bande dessinée japonaise. Arles: Editions Philippe Picquier..

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus