Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 68/2019

Potilaslähtöistä, yksilöllistä ohjausta kehittämässä – sepelvaltimotautipotilaiden kokemuksia saamastaan potilasohjauksesta

Metatiedot

Nimeke: Potilaslähtöistä, yksilöllistä ohjausta kehittämässä – sepelvaltimotautipotilaiden kokemuksia saamastaan potilasohjauksesta

Tekijä: Nummikoski Elina; Päätalo Kati; Koivunen Kirsi; Henner Anja; Kajula Outi

Aihe, asiasanat: kokemukset, potilasneuvonta, potilasohjeet, sepelvaltimotauti

Tiivistelmä: Sepelvaltimotauti on syövän ohella yksi merkittävimmistä kansantaudeista Suomessa. Sydämen asialla -hankkeen tavoitteena oli sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen pääsyn sujuvoittamisen ohella kehittää sepelvaltimotautipotilaiden ohjausta sekä parantaa potilaiden valmiuksia vaikuttaa omilla valinnoillaan terveyteensä.

Tämä kirjallisuuskatsaus kuvaa sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kokemuksia saamastaan potilasohjauksesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Aineisto haettiin Medic- ja CINAHL-tietokannoista. Aineiston analyysiin valikoitui kuusi alkuperäisartikkelia. Sepelvaltimotautipotilaan kokemus saadusta potilasohjauksesta muodostui ohjauksen sisällöstä, potilaan yksilöllisyyden huomioimisesta sekä ohjausosaamisesta. Potilaan kokemuksiin vaikuttivat potilaan sosioekonomiset taustatekijät sekä sairauteen ja ohjaukseen liittyvät tekijät. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää potilasohjauksen asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Sepelvaltimotautipotilaiden lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden potilasryhmien ohjauksessa sekä neuvonnassa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-11-01

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019062521814

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Nummikoski, E., Päätalo, K., Koivunen, K., Henner, A. & Kajula, O. 2019. Potilaslähtöistä, yksilöllistä ohjausta kehittämässä – sepelvaltimotautipotilaiden kokemuksia saamastaan potilasohjauksesta. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 68. Hakupäivä 6.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019062521814.

Sepelvaltimotauti on syövän ohella yksi merkittävimmistä kansantaudeista Suomessa. Sen aiheuttamia kuolemia on Suomessa arviolta 12 000 vuosittain. Tämä kirjallisuuskatsaus liittyy Business Finlandin rahoittamaan Uuden kardiologisen kuvantamismenetelmän kehittäminen, Sydämen asialla -hankkeeseen, jonka tavoitteena on sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen pääsyn sujuvoittamisen ohella kehittää sepelvaltimotautipotilaiden ohjausta yksilölliseen, potilaan tarpeet huomioivaan suuntaan. 

Sepelvaltimotautiin sairastuminen aiheuttaa kipua ja herättää ihmisessä monia tunteita: pelkoa, huolta ja jopa masennusta. Sairastuminen tuo mukanaan monia käytännön elämän muutoksia ja saattaa johtaa jopa ennenaikaiseen eläköitymiseen. Diagnoosi ja sepelvaltimotaudin hoito edellyttävät sairastuneelta itseltään tekoja ja toimintaa – elintapamuutokset ovat välttämättömiä. Haarni, I. & Alanko, A. 2005. Elämää sepelvaltimotaudin kanssa. Helsinki: Edita.

hipsut_oranssi.pngItse en ihan oikeasti ollut vielä sisäistänyt koko infarktiani, tuntui epätodelliselta, uskomattomalta, ei minulla voi olla tukosta sepelvaltimoissa ja nyt se onkin sitten vieläkin vakavampaa […]. Seuraavien päivien aikana sain lisää tietoa sairaudestani ja sen jälkihoidosta, mutta tuntui kuitenkin kuin joku muu olisi maannut siinä sairaalan sängyllä, en minä itse. Haarni, I. & Alanko, A. 2005. Elämää sepelvaltimotaudin kanssa. Helsinki: Edita.

Suomen sydänliiton (2006) tekemä selvitys osoitti, että moniammatillinen ohjaus- ja kuntoutus eivät toteudu terveydenhuollossa. Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus ja neuvonta eivät vastaa sisällöltään ja ajoitukseltaan potilaan tarpeita. Potilaan kriittisin vaihe on kotiutumisen jälkeen. Sairaalassa potilailla on ensisijaisesti mielessä kotona selviytyminen ja siihen liittyvä pelko ja ahdistus, eivätkä he kykene omaksumaan elintapamuutoksia. Mäkinen, A. & Penttilä, U-R. 2007. Suomi on sepelvaltimokuntoutuksen takapajula. Suomen lääkärilehti 62 (49–50), 4656–7. Ohjauksen tarpeeseen vaikuttavat yksilölliset erot ohjattavissa Kähkönen, O., Kankkunen, P. & Saaranen, T. 2012. Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ohjaus. Hoitotiede 24 (3), 202–15.. Onnistunut ohjaus vaatii, että sekä hoitaja että potilas ovat tavoitteellisia ja aktiivisia. Hyvin toteutetulla hoitotyön ohjausprosessilla turvataan potilaan sitoutuminen hoitoonsa ja hoidon jatkuvuus myös arjessa. Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M., Johansson, K., Hirvonen, E. & Renfors, T. 2007. Ohjaaminen hoitotyössä. Helsinki. WSOY Oppimismateriaalit Oy.

Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus, tavoite ja toteutus

Tämä kirjallisuuskatsaus on Sydämen asialla -hankkeelle Oulun ammattikorkeakoulu. 2018. Uuden kardiologisen kuvantamisen kehittäminen -hanke. Hakupäivä 13.6.2019. https://www.oamk.fi/hankkeet/kotimaiset_kaynnissa/?hanke_id=1707 toteutettu kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli kuvata aiemman tutkimustiedon perusteella millaisia kokemuksia sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla on saamastaan potilasohjauksesta ja mitkä tekijät vaikuttavat potilaan kokemukseen potilasohjauksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää uuden ohjaus- ja tukimateriaalin valmistuksessa sepelvaltimotautipotilaan hoitopolun eri vaiheissa sekä tuoda esiin yksilöllisten tekijöiden merkitys potilasohjauksessa. 

Tutkimustehtävinä olivat:

  1. Millaisia kokemuksia sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla on saamastaan potilasohjauksesta?

  2. Mitkä tekijät vaikuttavat sepelvaltimotautia sairastavan potilaan kokemukseen saadusta potilasohjauksesta?

Katsauksen aineisto haettiin Medic- ja CINAHL-tietokannoista. Haku tehtiin marraskuussa 2018. Aineistolle laadittiin testihakujen perusteella sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Haku rajattiin 2000-vuodesta lähtien englannin tai suomenkielellä julkaistuihin, kokoteksteinä saataviin tieteellisiin artikkeleihin ja alkuperäistutkimuksiin. Medic-tietokannassa hakusanoina käytettiin seuraavia sanoja ja niiden yhdistelmiä: sepelvaltimotauti, neuvonta, informaatio, potilasohjaus ja tuki. CINAHL-tietokannassa hakusanoina käytettiin seuraavia sanoja ja niiden yhdistelmiä: coronary heart disease, guidance, counseling ja patient education. Lopullinen hakutulos Medic-tietokannasta oli 24 osumaa ja CINAHL-tietokannasta 66 osumaa. Valittuja viitteitä oli yhteensä 90. Otsikon perusteella tarkasteltavaksi hyväksyttiin 46, abstraktin perusteella hyväksyttiin 18. Lopulliseen tarkasteluun valittiin kuusi alkuperäisartikkelia, joista yksi oli kotimainen ja viisi kansainvälisiä artikkelia. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. 

Sepelvaltimotautipotilaan kokemuksia saadusta potilasohjauksesta

Sepelvaltimotautipotilaan kokemuksiin saadusta potilasohjauksesta muodostui kolme yläluokkaa: ohjauksen sisältö, potilaan yksilöllisyyden huomioiminen sekä ohjausosaaminen (kuvio 1).

Sepelvaltimotautipotilaan kokemukset saamastaan potilasohjauksesta

KUVIO 1. Sepelvaltimotautipotilaan kokemukset saamastaan potilasohjauksesta

Sepelvaltimotautipotilaat vaikuttavat olevan pääosin tyytyväisiä saamaansa hoitoon, vaikka ohjauksen sisällöt Frick, U., Gutzwiller, F., Maggiorini, M. & Christen, S. 2012. A questionnaire on treatment satisfaction and disease spesific knowledge among patients with acute coronary syndrome. II: Insights for patient education and quality improvement. Patient Education and Counseling 86, 366–71. Eloranta, S., Katajisto, J. & Leino-Kilpi, H. 2014. Toteutuuko potilaslähtöinen ohjaus hoitotyöntekijöiden näkökulmasta? Hoitotiede 26 (1), 63–73., potilaan yksilöllisyyden huomioiminen Kuusisto, A., Koskela, T., Nykänen, I. & Kumpusalo, E. 2013. Sepelvaltimotautipotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa. Suomen lääkärilehti 41, 2589–93. sekä hoitohenkilökunnan ohjausosaaminen Eloranta, S., Katajisto, J. & Leino-Kilpi, H. 2014. Toteutuuko potilaslähtöinen ohjaus hoitotyöntekijöiden näkökulmasta? Hoitotiede 26 (1), 63–73. Svavarsdòttir, M., Sigurdardottir, A. & Steinsbekk, A. 2015. What is a good educator? A qualitative study on the perspective of individuals with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 15 (7), 513–21. vaihtelivat.

Potilasohjauksen sisällöt keskittyvät bio-fysiologisiin (muun muassa sairauden oireet), toiminnallisiin (muun muassa arjesta selviytyminen) ja tiedollisiin osa-alueisiin (muun muassa hoidon eteneminen, tutkimukset). Potilaan selviämistä sairaudesta ja siihen liittyviä tapahtumia sekä sairauden aiheuttamia taloudellisia ongelmia käsiteltiin ohjauksessa vain vähän, mutta kehitystä on tapahtunut taloudellisten ja eettisten osa-alueiden huomioimisessa merkittävästi vuosina 2001–2010. Eloranta, S., Katajisto, J. & Leino-Kilpi, H. 2014. Toteutuuko potilaslähtöinen ohjaus hoitotyöntekijöiden näkökulmasta? Hoitotiede 26 (1), 63–73. Lisää tietoa kaivattiin lääkityksen tarpeellisuuden sekä haitta- ja sivuvaikutusten osalta. Erilaisia tiedonantotapoja kaivattiin hätätilanteissa toimimisesta ja elämäntapamuutoksista. Frick, U., Gutzwiller, F., Maggiorini, M. & Christen, S. 2012. A questionnaire on treatment satisfaction and disease spesific knowledge among patients with acute coronary syndrome. II: Insights for patient education and quality improvement. Patient Education and Counseling 86, 366–71. Potilaiden ohjauksessa käytettiin pääosin kirjallista materiaalia, ohjausmenetelmien monipuolinen hyödyntäminen on vähentynyt Eloranta, S., Katajisto, J. & Leino-Kilpi, H. 2014. Toteutuuko potilaslähtöinen ohjaus hoitotyöntekijöiden näkökulmasta? Hoitotiede 26 (1), 63–73..

Potilaan yksilöllisiä tarpeita ei hoidossa huomioida riittävästi ja potilaslähtöinen ohjaus jää usein toteutumatta Eloranta, S., Katajisto, J. & Leino-Kilpi, H. 2014. Toteutuuko potilaslähtöinen ohjaus hoitotyöntekijöiden näkökulmasta? Hoitotiede 26 (1), 63–73. Kuusisto, A., Koskela, T., Nykänen, I. & Kumpusalo, E. 2013. Sepelvaltimotautipotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa. Suomen lääkärilehti 41, 2589–93., vaikka yksilöllinen ohjaus on potilaiden näkökulmasta oleellinen tekijä laadukkaassa ohjauksessa Svavarsdòttir, M., Sigurdardottir, A. & Steinsbekk, A. 2015. What is a good educator? A qualitative study on the perspective of individuals with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 15 (7), 513–21.. Yksilöllisten ohjaustarpeiden arviointi, tavoitteiden asettaminen ja potilaan käsityksen huomioiminen tavoitteita asetettaessa on vähentynyt Eloranta, S., Katajisto, J. & Leino-Kilpi, H. 2014. Toteutuuko potilaslähtöinen ohjaus hoitotyöntekijöiden näkökulmasta? Hoitotiede 26 (1), 63–73.. Potilaiden mielipiteitä ei huomioitu riittävästi hoitosuunnitelmaa laadittaessa. Potilaat kokivat, etteivät kykene noudattamaan laadittua hoitosuunnitelmaa arkielämässä. Potilailta ei myöskään kysytty heidän tarpeistaan keskustella sairaudesta vastaanotolla eikä työn, perheen ja sosiaalisen tilanteen vaikutuksista sairauden hoitoon. Kuusisto, A., Koskela, T., Nykänen, I. & Kumpusalo, E. 2013. Sepelvaltimotautipotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa. Suomen lääkärilehti 41, 2589–93. Potilaille kohdennettujen, yksilöllisesti suunniteltujen interventioiden avulla voidaan lisätä potilaiden kokemusta kontrollin tunteesta ja vähentää ahdistuneisuutta Moser, D., McKinley, S., Riegel, B., Doering, L., Meishke, H., Pelter, M., Davidson, P., Baker, H. & Dracur, K. 2010. The impact on anxiety and perceived control of a short one-on-one nursing intervention desingned to decrease treatment seeking dealy in people with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 11 (2), 160–7..

Potilaat arvostavat ohjauksen antajan asiantuntijuutta, luotettavuutta, yksilöllistä ohjausta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä huomioida potilas ja hänen sosiaalinen ympäristönsä kokonaisuutena. Lisäksi potilaat arvostavat sitä, että ohjauksen antaja on tietoinen siitä, millaista ohjausta potilas tarvitsee. Potilaat kokevat olevansa kykenemättömiä kysymään ja vaatimaan tietoa koska eivät tiedä mitä tietoa he tulevat tarvitsemaan ja mikä tieto heille on hyödyllistä. Sairaalaympäristö ja yksityisyyden puute aiheuttavat sen, että potilas ei uskalla kysyä mieltä askarruttavista asioista. Potilaat toivovat ohjaajan opastavan millaista tietoa he tarvitsevat ja auttavan kohti itsenäistä tiedonhakua. Svavarsdòttir, M., Sigurdardottir, A. & Steinsbekk, A. 2015. What is a good educator? A qualitative study on the perspective of individuals with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 15 (7), 513–21.

Potilasohjauskokemukseen vaikuttavat taustatekijät

Potilaan kokemuksiin vaikuttavia tekijöitä olivat sosioekonomiset taustatekijät (ikä, sukupuoli, koulutus- ja tulotaso, vakuutus, sekä siviilisääty), sairauteen liittyvät tekijät (oheissairaudet sekä sairaalassaoloaika) sekä ohjaukseen liittyvät tekijät (aikaisemmat tiedot ja uskomukset, ohjauksen ajoitus ja ohjaajan vuorovaikutustaidot) (kuvio 2). Frick, U., Gutzwiller, F., Maggiorini, M. & Christen, S. 2012. A questionnaire on treatment satisfaction and disease spesific knowledge among patients with acute coronary syndrome. II: Insights for patient education and quality improvement. Patient Education and Counseling 86, 366–71. Kuusisto, A., Koskela, T., Nykänen, I. & Kumpusalo, E. 2013. Sepelvaltimotautipotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa. Suomen lääkärilehti 41, 2589–93. Svavarsdòttir, M., Sigurdardottir, A. & Steinsbekk, A. 2015. What is a good educator? A qualitative study on the perspective of individuals with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 15 (7), 513–21. Moser, D., McKinley, S., Riegel, B., Doering, L., Meishke, H., Pelter, M., Davidson, P., Baker, H. & Dracur, K. 2010. The impact on anxiety and perceived control of a short one-on-one nursing intervention desingned to decrease treatment seeking dealy in people with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 11 (2), 160–7. McKinley, S., Dracup, K., Moser, D., Riegel, B., Doering, L., Meischke, H., Aitken, L., Buckley, T., Marshall, A. & Pelter, M. 2009. The effect of a short one-on-one nursing intervention on knowledge, attitudes amd beliefs realted to response to a acute coronary syndrome in people with coronary heart disease: A randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 46, 1037–46.

Potilasohjauskokemukseen vaikuttavat taustatekijät

KUVIO 2. Potilasohjauskokemukseen vaikuttavat taustatekijät

Sosioekonomisista taustatekijöistä iän todettiin vaikuttavan tietämykseen, ahdistuneisuuteen, kontrollin tunteeseen sekä potilaan asenteisiin ja uskomuksiin Frick, U., Gutzwiller, F., Maggiorini, M. & Christen, S. 2012. A questionnaire on treatment satisfaction and disease spesific knowledge among patients with acute coronary syndrome. II: Insights for patient education and quality improvement. Patient Education and Counseling 86, 366–71. Moser, D., McKinley, S., Riegel, B., Doering, L., Meishke, H., Pelter, M., Davidson, P., Baker, H. & Dracur, K. 2010. The impact on anxiety and perceived control of a short one-on-one nursing intervention desingned to decrease treatment seeking dealy in people with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 11 (2), 160–7. McKinley, S., Dracup, K., Moser, D., Riegel, B., Doering, L., Meischke, H., Aitken, L., Buckley, T., Marshall, A. & Pelter, M. 2009. The effect of a short one-on-one nursing intervention on knowledge, attitudes amd beliefs realted to response to a acute coronary syndrome in people with coronary heart disease: A randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 46, 1037–46.. Nuoremmilla potilailla on parempi tietämys, mutta he ovat tyytymättömämpiä hoitoonsa Frick, U., Gutzwiller, F., Maggiorini, M. & Christen, S. 2012. A questionnaire on treatment satisfaction and disease spesific knowledge among patients with acute coronary syndrome. II: Insights for patient education and quality improvement. Patient Education and Counseling 86, 366–71.. Iäkkäämmillä potilailla ahdistuksentunne on alhaisempi ja kontrollintunne parempi kuin nuoremmilla Moser, D., McKinley, S., Riegel, B., Doering, L., Meishke, H., Pelter, M., Davidson, P., Baker, H. & Dracur, K. 2010. The impact on anxiety and perceived control of a short one-on-one nursing intervention desingned to decrease treatment seeking dealy in people with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 11 (2), 160–7.. Korkea ikä ja ahdistuneisuus korreloivat potilaan asenteisiin ja uskomuksiin negatiivisesti McKinley, S., Dracup, K., Moser, D., Riegel, B., Doering, L., Meischke, H., Aitken, L., Buckley, T., Marshall, A. & Pelter, M. 2009. The effect of a short one-on-one nursing intervention on knowledge, attitudes amd beliefs realted to response to a acute coronary syndrome in people with coronary heart disease: A randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 46, 1037–46.. Sukupuolieroissa naisten todettiin olevan ahdistuneempia, kokevan kontrollin puutetta sekä olevan tyytymättömämpiä saamaansa hoitoon Frick, U., Gutzwiller, F., Maggiorini, M. & Christen, S. 2012. A questionnaire on treatment satisfaction and disease spesific knowledge among patients with acute coronary syndrome. II: Insights for patient education and quality improvement. Patient Education and Counseling 86, 366–71. Kuusisto, A., Koskela, T., Nykänen, I. & Kumpusalo, E. 2013. Sepelvaltimotautipotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa. Suomen lääkärilehti 41, 2589–93. Moser, D., McKinley, S., Riegel, B., Doering, L., Meishke, H., Pelter, M., Davidson, P., Baker, H. & Dracur, K. 2010. The impact on anxiety and perceived control of a short one-on-one nursing intervention desingned to decrease treatment seeking dealy in people with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 11 (2), 160–7.. Naiset myös vaikuttivat suhtautuvan elämäntapamuutoksiin liiankin tiukasti Frick, U., Gutzwiller, F., Maggiorini, M. & Christen, S. 2012. A questionnaire on treatment satisfaction and disease spesific knowledge among patients with acute coronary syndrome. II: Insights for patient education and quality improvement. Patient Education and Counseling 86, 366–71.. Alemmin koulutetuilla ja huonotuloisilla ahdistuneisuutta ilmeni enemmän. Myös siviilisääty vaikutti ahdistuneisuuteen. Naimissa tai parisuhteessa elävien potilaiden ahdistuneisuus oli vähäisempää kuin naimattomien, eronneiden, leskeksi jääneiden tai yksin elävien. Moser, D., McKinley, S., Riegel, B., Doering, L., Meishke, H., Pelter, M., Davidson, P., Baker, H. & Dracur, K. 2010. The impact on anxiety and perceived control of a short one-on-one nursing intervention desingned to decrease treatment seeking dealy in people with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 11 (2), 160–7. Kansainvälisissä tutkimuksissa kävi ilmi, että potilaan terveysvakuutus ja sen kattavuus vaikutti tietämykseen ja asenteisiin positiivisesti. Frick, U., Gutzwiller, F., Maggiorini, M. & Christen, S. 2012. A questionnaire on treatment satisfaction and disease spesific knowledge among patients with acute coronary syndrome. II: Insights for patient education and quality improvement. Patient Education and Counseling 86, 366–71. McKinley, S., Dracup, K., Moser, D., Riegel, B., Doering, L., Meischke, H., Aitken, L., Buckley, T., Marshall, A. & Pelter, M. 2009. The effect of a short one-on-one nursing intervention on knowledge, attitudes amd beliefs realted to response to a acute coronary syndrome in people with coronary heart disease: A randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 46, 1037–46.

Oheissairaudet sekä sairaalassaoloaika vaikuttivat potilaan tietämykseen vaihtelevasti, jopa ristiriitaisesti ja kontrollin tunteeseen tutkimusten perusteella positiivisesti Frick, U., Gutzwiller, F., Maggiorini, M. & Christen, S. 2012. A questionnaire on treatment satisfaction and disease spesific knowledge among patients with acute coronary syndrome. II: Insights for patient education and quality improvement. Patient Education and Counseling 86, 366–71. Moser, D., McKinley, S., Riegel, B., Doering, L., Meishke, H., Pelter, M., Davidson, P., Baker, H. & Dracur, K. 2010. The impact on anxiety and perceived control of a short one-on-one nursing intervention desingned to decrease treatment seeking dealy in people with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 11 (2), 160–7. McKinley, S., Dracup, K., Moser, D., Riegel, B., Doering, L., Meischke, H., Aitken, L., Buckley, T., Marshall, A. & Pelter, M. 2009. The effect of a short one-on-one nursing intervention on knowledge, attitudes amd beliefs realted to response to a acute coronary syndrome in people with coronary heart disease: A randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 46, 1037–46.. Aikaisempi sairaushistoria (sydäninfarktin sairastaneet, korkeasta verenpaineesta kärsivät tai diabetesta sairastavat potilaat) kokivat kontrollin tunteensa paremmaksi Moser, D., McKinley, S., Riegel, B., Doering, L., Meishke, H., Pelter, M., Davidson, P., Baker, H. & Dracur, K. 2010. The impact on anxiety and perceived control of a short one-on-one nursing intervention desingned to decrease treatment seeking dealy in people with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 11 (2), 160–7.. Aiempi sydänkuntoutukseen osallistuminen ja aiemmin sairastetut sydäninfarktit vaikuttivat potilaan tietämykseen positiivisesti McKinley, S., Dracup, K., Moser, D., Riegel, B., Doering, L., Meischke, H., Aitken, L., Buckley, T., Marshall, A. & Pelter, M. 2009. The effect of a short one-on-one nursing intervention on knowledge, attitudes amd beliefs realted to response to a acute coronary syndrome in people with coronary heart disease: A randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 46, 1037–46.. Oheissairauksien todettiin yhdessä pitkän sairaalassaoloajan ja naissukupuolen kanssa vaikuttavan tietämykseen kuitenkin negatiivisesti Frick, U., Gutzwiller, F., Maggiorini, M. & Christen, S. 2012. A questionnaire on treatment satisfaction and disease spesific knowledge among patients with acute coronary syndrome. II: Insights for patient education and quality improvement. Patient Education and Counseling 86, 366–71..

Potilaan aikaisemmat tiedot, asenteet ja uskomukset vaikuttavat potilaan kokemukseen ohjaajan luotettavuudesta. Potilaat käyttävät omia tietojaan ja uskomuksiaan määrittäessään ohjaajan luotettavuutta. Potilaat pitävät tärkeänä, että heille annettu tieto on yhdenmukaista aiemmin ammattilaisten potilaalle antaman tiedon kanssa. Ohjaajan vuorovaikutustaidot vaikuttavat potilaan kokemukseen saamastaan potilasohjauksesta. Mikäli potilaalle tulee tunne, että hänen omaa tietämystään ei kunnioiteta ja ohjaaja yrittää yksipuolisesti vakuuttaa potilasta toimimaan sellaisella tavalla, johon potilas ei itse usko, potilas menettää luottamuksen ohjaajaan eikä pysty vastaanottamaan tietoa enää häneltä. Ohjauksen ajoitus on merkityksellinen tekijä potilasohjauksessa. Potilaat kokevat rajallisuutta kyvyssä vastaanottaa tietoa sairaalassaoloaikana. He kokevat, että sairaalassa ollessaan he eivät ole kykeneviä vastaanottamaan tietoa ja annetusta ohjauksesta muistiin jää vain pieni osa. Potilaat myös kokivat, että sairaalassa yksityisyyden puute esti heitä kysymystä mieltä askarruttavista asioista. Potilaat olivat yhtä mieltä siitä, että potilasohjausta tarvitaan enemmän kotiutumisen jälkeen. Lisäksi monet olivat sitä mieltä, että ohjausta tulisi toistaa ja kerrata. Svavarsdòttir, M., Sigurdardottir, A. & Steinsbekk, A. 2015. What is a good educator? A qualitative study on the perspective of individuals with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 15 (7), 513–21.

Taustatekijöihin ja potilasohjauksen laatuun vaikuttaviin seikkoihin pureutuminen on avain onnistuneeseen potilasohjaukseen

Sepelvaltimotautipotilaiden taustekijöiden selvittäminen ja huomioon ottaminen on oleellista ohjauksen onnistumisen kannalta Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M., Johansson, K., Hirvonen, E. & Renfors, T. 2007. Ohjaaminen hoitotyössä. Helsinki. WSOY Oppimismateriaalit Oy.. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että potilaan sosioekonomiset taustatekijät vaikuttavat potilaiden tietämykseen, ahdistuneisuuteen, kontrollin tunteeseen sekä potilaan asenteisiin ja uskomuksiin. Potilaan asenteilla ja uskomuksilla on selkeä yhteys ohjauksen onnistumiseen. Koska potilaan aikaisemmat tiedot, asenteet ja uskomukset vaikuttavat potilaan kokemukseen ohjaajan luotettavuudesta Svavarsdòttir, M., Sigurdardottir, A. & Steinsbekk, A. 2015. What is a good educator? A qualitative study on the perspective of individuals with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 15 (7), 513–21., voidaan näihin vaikuttamalla vaikuttaa potilaan kokemukseen saadusta ohjauksesta. Näin voidaan lisätä potilaan kontrollin tunnetta ja vähentää ahdistusta. 

Myös potilaan käsitys omasta terveydentilastaan on tärkeä tunnistaa Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M., Johansson, K., Hirvonen, E. & Renfors, T. 2007. Ohjaaminen hoitotyössä. Helsinki. WSOY Oppimismateriaalit Oy.. On otettava huomioon, että ohjaustilanteessa kohtaa aina kaksi asiantuntijaa, ohjauksen antaja terveydenhuollon ammattilaisena ja ohjattava oman elämänsä asiantuntijana Eloranta, T. & Virkki, S. 2011. Ohjaus hoitotyössä. Helsinki: Tammi.. Tavoitteita asetettaessa tuleekin ottaa huomioon asiakkaan oma näkemys tilanteesta sekä ohjattavan elämäntilanne. Suunnittelussa tulee huomioida ohjattavan vastaanottokyky, ohjauksen sisällön ja menetelmien tulisi tukea ohjattavan mahdollisuutta hyödyntää ohjauksessa saamaansa tietoa ja tukea omassa elämässään. Eloranta, T. & Virkki, S. 2011. Ohjaus hoitotyössä. Helsinki: Tammi. Tulosten mukaan potilaan mielipiteen huomioitta jättäminen hoitosuunnitelmaa laadittaessa johti siihen, ettei sen noudattaminen arkielämässä ollut mahdollista Kuusisto, A., Koskela, T., Nykänen, I. & Kumpusalo, E. 2013. Sepelvaltimotautipotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa. Suomen lääkärilehti 41, 2589–93.. Potilaan omalla vaikuttamisen mahdollisuudella lisätään hänen motivoitumistaan sekä sitoutumista omaan hoitoonsa Eloranta, T. & Virkki, S. 2011. Ohjaus hoitotyössä. Helsinki: Tammi..

Ohjausosaamisessa nousi esiin ohjaajan asiantuntijuus, luotettavuus, vuorovaikutustaidot sekä kyky huomioida potilas kokonaisuutena ja tarjota yksilöllistä ohjausta. Ohjaajan odotetaan tietävän, millaista tietoa potilas tarvitsee ja ohjaavan itsenäiseen tiedonhakuun. Svavarsdòttir, M., Sigurdardottir, A. & Steinsbekk, A. 2015. What is a good educator? A qualitative study on the perspective of individuals with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 15 (7), 513–21. Myös ohjauksen ajoitus osoittautui merkittäväksi tekijäksi potilasohjauksessa. Ohjaustarpeet tulee laittaa tärkeysjärjestykseen ja on mietittävä, millaisia asioita asiakas on missäkin vaiheessa valmis oppimaan Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M., Johansson, K., Hirvonen, E. & Renfors, T. 2007. Ohjaaminen hoitotyössä. Helsinki. WSOY Oppimismateriaalit Oy.. Tuloksista käy ilmi, että potilasohjausta tarvitaan enemmän vasta kotiutumisen jälkeen. Sairaalassa ollessa potilailla on ensisijaisesti mielessä kotona selviytyminen ja siihen liittyvä pelko ja ahdistus. Sairaalassa ollessaan potilaat eivät kykene omaksumaan elintapamuutoksia, vaikka nimenomaan sairaalassa elintapaohjausta annettiin. Svavarsdòttir, M., Sigurdardottir, A. & Steinsbekk, A. 2015. What is a good educator? A qualitative study on the perspective of individuals with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 15 (7), 513–21. Kotiutusvaiheen tehostetusta ohjauksesta, potilaan kotona tapahtuvasta ohjauksesta sekä kotiutusvaiheen jälkeen kotona tapahtuvan ohjaustilanteen yhdistämisestä puhelimitse annettuun tukeen ja neuvontaan on olemassa hyviä tuloksia Kähkönen, O., Kankkunen, P. & Saaranen, T. 2012. Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ohjaus. Hoitotiede 24 (3), 202–15. Reid, R., Pipe, A., Quinlan, B. & Oda, J. 2007. Interactive voice response telephony to promote smoking cessation in patients with heart disease: A pilot study. Patient education and Counceling 66, 319–26.. Ohjausta tulisi myös toistaa ja kerrata Svavarsdòttir, M., Sigurdardottir, A. & Steinsbekk, A. 2015. What is a good educator? A qualitative study on the perspective of individuals with coronary heart disease. Cardiovascular Nursing 15 (7), 513–21..

Elämäntapamuutokset ja riskitekijöiden hallinta ovat keskeisiä tekijöitä sepelvaltimotaudin hoidossa. Potilaan yksilöllisten ohjaustarpeiden huomiointi, tavoitteiden asettaminen sekä potilaan taustatekijöiden huomioiminen ohjaukseen vaikuttavina tekijöinä edesauttavat yksilöllisen ohjauksen toteutumista. Ohjauksen sisällön ja ohjauksessa käytettävien menetelmien tulee tukea ohjattavan mahdollisuuksia hyödyntää saamaansa ohjausta arkielämässä. Yksilöllisesti suunniteltu, tehokas ohjaus motivoi potilasta ottamaan itse vastuuta omasta terveydentilastaan ja auttaa potilasta toimimaan oman terveytensä asiantuntijana. Sydämen asialla-hankkeen tavoitteena onkin suunnitella ja valmistaa asiakasprofiileihin perustuvia uusia ohjaus- ja tukimateriaaleja, joilla mahdollistetaan kattava, potilaan yksilöllisyyden huomioiva ja itsehoitoa tukeva potilasohjaus. Tarkoituksena on, että potilaat sekä henkilökunta voivat hyödyntää ohjausmateriaaleja erilaisten sähköisten viestimien kautta. Frick, U., Gutzwiller, F., Maggiorini, M. & Christen, S. 2012. A questionnaire on treatment satisfaction and disease spesific knowledge among patients with acute coronary syndrome. II: Insights for patient education and quality improvement. Patient Education and Counseling 86, 366–71. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista perehtyä potilaiden kokemuksiin erilaisten digitaalisuutta ja teknologiaa hyödyntävien ohjausmenetelmien käytöstä sekä näihin kokemuksiin vaikuttaviin taustatekijöihin.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus