Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 58/2019

Osaamisperustainen varhaiskasvatusosaaminen – eOppimisen mahdollisuuksia kehittämässä

Metatiedot

Nimeke: Osaamisperustainen varhaiskasvatusosaaminen – eOppimisen mahdollisuuksia kehittämässä. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa

Tekijä: Juntunen Anne-Leena; Pohjolainen Auli

Aihe, asiasanat: lastentarhanopettajat, osaamisperusteisuus, varhaiskasvatus, verkkopedagogiikka

Tiivistelmä: Artikkeli liittyy Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) tutkinto-ohjelmassa toteutettuun varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan verkko-opintokokonaisuuteen, josta käytetään nimitystä DigiVaka-opinnot (60 op). Artikkelissa kuvataan eOppimisprosessin verkkopedagogista toimintamallia osaamisperustaisuuden näkökulmasta ja erillishaun kautta valittujen sosionomien (AMK) kokemuksia varhaiskasvatusosaamisen kehittymisestä ajalta 2016–2018. Koulutuksen tavoitteena oli tuottaa työelämäläheisesti ajantasainen varhaiskasvatusosaaminen sosionomille (AMK), joilta puuttui kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-09-30

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424204

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Juntunen, A-L. & Pohjolainen, A. 2019. Osaamisperustainen varhaiskasvatusosaaminen – eOppimisen mahdollisuuksia kehittämässä. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 16.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424204.

Artikkeli liittyy Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) tutkinto-ohjelmassa toteutettuun varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan verkko-opintokokonaisuuteen, josta käytetään nimitystä DigiVaka-opinnot (60 op). Artikkelissa kuvataan eOppimisprosessin verkkopedagogista toimintamallia osaamisperustaisuuden näkökulmasta ja erillishaun kautta valittujen sosionomien (AMK) kokemuksia varhaiskasvatusosaamisen kehittymisestä ajalta 2016–2018. Koulutuksen tavoitteena oli tuottaa työelämäläheisesti ajantasainen varhaiskasvatusosaaminen sosionomille (AMK), joilta puuttui kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Hakupäivä 27.6.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Kuva: Shutterstock

KUVA: Pressmaster/Shutterstock.com

eOppiminen DigiVaka-opinnoissa – koulutuksen lähtökohdat  

Nykyisin on verraten yleistä, että osaamisperustaisia oppimisen tavoitteita pyritään saavuttamaan sähköisissä oppimisympäristöissä erilaisia digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Verkko-oppimisen ongelmaksi kuitenkin saattaa muodostua opiskelijan oppimisen pedagoginen ohjausprosessi. Huomio voi pääosin kohdistua teknisten sovellusten ja välineiden käyttöön. Tuolloin verkkopedagogisten ratkaisujen hyödyntäminen osana pedagogista oppimis- ja ohjausprosessia saattaa jäädä opintojen suunnittelun ja toteutuksen ulkopuolelle. 

DigiVaka-opintojen toteutuksen keskiössä oli varhaiskasvatusosaamisen kehittymistä vahvistavien verkkopedagogisten ratkaisujen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Kokeilua vauhdittivat Savonian sosionomi (AMK) tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmauudistus ja aiempi Open Innovation Space (OIS) -hanke, jossa etsittiin uusia pedagogisia ratkaisuja koulutuksen ja työelämän väliseen vuorovaikutukseen.  

DigiVaka-opintojen pedagoginen malli rakentuu Tynjälän Tynjälä, P. 2010. Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikka. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro, 79–95. integratiivisen pedagogiikan mallin sovellukseen, jossa integratiivinen pedagogiikka yhdistää työelämän autenttiset tilanteet osaksi oppimisprosessia tuottaen ammatillista osaamista (kuvio 1).  

DigiVaka -opintojen pedagoginen malli (mukaillen Tynjälä, 2010)

KUVIO 1. DigiVaka-opintojen pedagoginen malli (mukaillen Tynjälä, 2010) KUVIO 1. DigiVaka-opintojen pedagoginen malli (mukaillen Tynjälä, 2010). Teoksessa Tynjälä, P. 2010. Asiantuntijuuden kehittämisen pedagogiikka. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen & P. Tynjälä (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro, 79–95.

Ammatillinen osaaminen varhaiskasvatustyössä edellyttää erilaisen tiedon käyttöä, johon integratiivisen pedagogiikan malli vastaa. Mallissa yhdistyvät sosiokulttuurinen tieto, teoreettinen tieto, käytännön tieto ja itsesäätelytieto, joiden varaan myös DigiVaka-opinnoissa opiskelijan osaamistavoitteet rakentuvat. Keskeisinä oppimista edistävinä pedagogisina eOppimisen välineinä nähdään erityisesti työelämäläheiset verkko-oppimistehtävät, verkko-ohjaus ja -keskustelut opettajien, työelämän toimijoiden sekä vertaisoppijoiden kesken. Koulutusprosessissa korostuu opiskelijan jatkuva itsearviointi ja reflektointi oman osaamisen kehittymisestä, opettajien antamana ohjaus ja työpaikan tuki koko oppimisprosessin ajan. 

eOppimisprosessin suunnittelu ja toteutus 

DigiVaka-opintojen kokonaisuus (60 op) perustui uuden eOppimisprosessin pedagogisen toimintamallin suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Koulutuksen sisällöllisenä lähtökohtana oli Savonian sosionomi (AMK) tutkinto-ohjelman vuoden 2016 opetussuunnitelma ja Savonian ydinprosessit, kuten opiskelijan ohjausprosessi Savonian strategia 2017–2020. Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu 2020. Savonia-ammattikorkeakoulun Oy:n hallitus 15.2.2016. Hakupäivä 27.6.2019. https://portal.savonia.fi/amk/sites/default/files/pdf/organisaatio/Savonia%20Strategia%202017-2020-FINAL.pdf. Suunnittelussa otettiin huomioon erityisesti sosionomin (AMK) ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden rakentuminen perustuen laaja-alaiseen varhaiskasvatuksen määrittelyyn valtakunnallisten linjausten mukaan. Teoriaopinnoilla, pedagogisella harjoittelulla sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla opiskelija vahvisti varhaiskasvatuksen eettistä, osallistavaa lapsilähtöistä ja perhekohtaista osaamista, sosiaali-, kasvatus- ja opetusalan järjestelmäosaamista, tutkimuksellista, innovatiivista varhaiskasvatuksen kehittämisosaamista sekä osallistavan toimintakulttuurin osaamista. 

Koulutuksen toteutuksessa huomioitiin opintojen etenemismahdollisuudet työn ohessa aikatauluttamalla opintojaksojen eteneminen. DigiVaka-opinnot sisältävät kuusi viiden opintopisteen (5 op) teoriaopintojaksoa, joista kolme opintojaksoa syventävät erityisesti pedagogisen toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia, perhetyötä sekä varhaiserityiskasvatusta. Opintoihin sisältyvä syventävä pedagoginen harjoittelu (15 op) sekä työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyö (15 op) toteutettiin varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä, pääasiassa päiväkodeissa opiskelijoiden omilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Varhaiskasvatusosaamisen kehittyminen mahdollistui teoreettista ja käsitteellistä tietoa yhdistämällä käytännön työtehtäviin ja työyhteisöjen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistehtävään orientointuminen aloitettiin ensimmäisellä lukukaudella ja teoreettiset opinnot tukivat kyseessä olevan tehtävän tekemistä. 

Yhteisen perustan luominen

Tavoitteellisen toiminnan, kuten koulutuksen suunnittelun perustan, määrittää kouluttajien yhteinen käsitys arvoista, oppimiskäsityksestä sekä niihin pohjautuvasta toimintakulttuurista. Pedagogisen eOppimisprosessin suunnittelun onnistuminen edellytti aluksi tiivistä keskustelua ja opettajatiimin yhteisen näkemyksen syntymistä varhaiskasvatusosaamisesta ja pedagogisen toimintamallin kokonaisuudesta, sen vaiheista ja käytettävistä verkko-oppimismenetelmistä sekä osaamisen arvioinnista. Yhteinen pedagoginen näkemys syntyi integratiivisen pedagogiikan mallin sovelluksen pohjalta sekä opettajatiimin aiemmista verkko-opetuskokemuksista, havainnoista ja arvioinneista. Tuloksena syntyi mallinnettu eOppimisprosessin pedagoginen toimintamalli, joka avulla koulutusta suunniteltiin ja toteutettiin (kuvio 2).  

eOppimisprosessin pedagoginen toimintamalli

KUVIO 2. eOppimisprosessin pedagoginen toimintamalli

Pedagoginen toimintamalli sisältää opiskelijan oppimisprosessin ohjauksen, teoriasisällöt verkko-opintoina, työelämässä oppimisen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, ohjatun pedagogisen harjoittelun sekä arviointityökalut. Mallinnettu oppimisprosessi mahdollistaa opintokokonaisuuden hahmottamisen ja opetusprosessin hallinnan. Pedagogisessa toimintamallissa oppisisällöt ja oppimistehtävät etenevät askel askeleelta kohti syvätason oppimista sekä monipuolista tiedon integrointia (teoreettinen tieto, käytännön tieto, sosiokulttuurinen tieto, itsesäätelytieto) erilaisissa oppimisympäristöissä.  

Pedagogisen toimintamallin toteutuksessa voidaan hahmottaa opiskelijoiden ja opettajien reaaliaikainen (synkroninen) ja eriaikainen (asynkroninen) yksilö- ja ryhmätason vuorovaikutus verkko-opinnoissa Shepherd, C. 2013. So What is eLearning? Teoksessa R. Hubbard (Ed.) The Really Useful eLearning Instruction Manual. Hoboken: Wiley, 1–16.. Verkko-opintojen reaaliaikaisessa yksilötason vuorovaikutuksessa (synkroninen) opiskelijat opiskelevat opettajan ohjauksessa teknologian tuella. DigiVaka-opinnoissa tämä toteutui esimerkiksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sekä tutkimus- ja kehittämistehtävän suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyössä työpaikkojen toimijoiden kanssa.

Reaaliaikaisessa ryhmätason opiskelussa (synkroninen) opettajat ja opiskelijat opiskelevat saman asian äärellä yhtä aikaa teknologian tuella. Tämä mahdollistui esimerkiksi Moodle-alustalla opiskelijaryhmän vertaiskeskusteluissa ja chatissa. Opiskelijaryhmän ja opettajan eriaikainen yksilötason vuorovaikutus (asynkroninen) voi tapahtua työelämässä tai muissa avoimissa oppimisympäristöissä. Opiskelijat tekevät oppimistehtäviä teknologian tuella henkilökohtaisissa eri ympäristöissä. 

Eriaikainen ryhmätason verkko-oppiminen (asynkroninen) pitää sisällään yhteisen oppimisen kohteen tarkastelun ja muokkaamisen. Opiskelijat ja opettaja ovat tällöin eri aikaan saman asian äärellä teknologian tuella. DigiVaka-opinnoissa esimerkkinä voidaan mainita uusien, yhteisten dokumenttien kirjoittamisen OneDrivessa tai erilaisten Moodle-alustan työkalujen käyttö tutkimus- ja kehittämistehtävän eteenpäin viemiseksi. 

Opiskelijan oppimisprosessin ohjaus

DigiVaka-opinnoissa opiskelijan oppimisprosessin ohjauksessa pyrittiin pedagogisen toimintamallin jatkumoon, joka ilmenee teoriatiedon syvenemisenä esimerkiksi siirtymisenä yksilötason ilmiöiden tarkastelusta yhteisötason ilmiöiden tarkasteluun (esimerkiksi yksittäisen lapsen kehityksen tarkastelusta lapsiryhmän vuorovaikutuksen tarkasteluun) sekä pedagogisesti etukäteen harkittujen verkko-oppimisvälineiden ja digitaalisten sovellusten käyttönä työelämälähtöisten "casien" ratkaisemisessa. Myös opettajatiimin ja opiskelijoiden yhteisöllisen tiedon tuottamisen mahdollisuus esimerkiksi OneDrive-oppimisympäristössä tavoittelee tiedon syvenemistä ja ajattelun laajentumista. 

Verkko-opinnoissa käytännön tiedon syveneminen mahdollistuu aitoihin toimintaympäristöihin osallistumalla. Opiskelijoiden vaihtoehtoiset oppimistehtävät suunniteltiin työelämäläheisiksi ja varhaiskasvatusympäristöjä kehittäviksi. Oppiminen mahdollistui yksilöllisesti opiskelijan omassa työpaikassa tai muussa varhaiskasvatusympäristössä yhteistyössä organisaation henkilöstön, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Opettajan pedagogisena tehtävänä oli muun muassa tukea opiskelijaa kehittämään yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa uusia työtapoja tai tuotteita varhaiskasvatuksen tehtäväalueelle vuorovaikutteisilla oppimistehtävillä ja verkko-ohjauksella. Eräs opiskelija kirjoittikin:

hipsut_oranssi.pngTyöyhteisö hyötyy kysymyksistä ja keskusteluista, joita työpaikalle vien opintojen myötä. Työelämälähtöiset tehtävät hyödyntävät suoraan työpaikkaa.

Käytännön tiedon ja teoriatiedon yhdistyminen autenttisissa oppimisympäristöissä tukee opiskelijoiden henkilökohtaisesti merkityksellistä oppimista sekä opittavien asioiden yhteyttä varhaiskasvatuksen reaalimaailmaan. Opiskelijoiden liikkuminen eri oppimisympäristöissä mahdollistaa uudet oivallukset ja muutokset tiedoissa, taidoissa ja ammatti-identiteetissä Shaffer, D. W. & Resnick, M. 1999. "Thick" Authenticity: New Media and Authentic Learning. Journal of Interactive Learning Research 10 (2), 195–215.. Mahdollisimman selkeästi kirjatut oppimistehtävät pyrittiin suunnittelemaan siten, että ne mahdollistivat tiedon kumuloitumisen sekä asiantuntijuuden syvenemisen vaiheisesti opintojaksolta toiselle. Oppimistehtävistä saatu palaute auttoi opiskelijaa syventämään omaa osaamistaan seuraavilla opintojaksoilla. Opiskelijan itsearviointia omasta osaamisesta tuettiin asettamalla opintojaksojen alussa omat henkilökohtaiset tavoitteet. Ja opiskelija arvioi tavoitteidensa saavuttamista kirjallisesti jokaisen opintojakson lopussa. Oppimistehtäviin liittyi verkkoympäristössä dialogisia luentoja sekä oppimistehtävien ohjausta.   

Opiskelijan oppimisprosessin ohjausta tuettiin henkilökohtaisena verkko-ohjauksena (HOPS) koko opiskeluprosessin ajan. Opettajatuutorin systemaattiset ohjauskeskustelut toteutettiin lukukausittain ammatillisen varhaiskasvatusosaamisen syventämiseksi. Lisäksi käytössä oli ryhmätuutorointi, jolloin oppimisprosessiin liittyviä kysymyksiä ratkottiin verkossa. Opiskelijalähtöisyys opinnoissa pitää sisällään opiskelijoiden tieto-taitotason huomioimisen ja etenemisen sen mukaisesti (esimerkiksi uusien digitaalisten välineiden käyttöönotto). Opiskelijoita tuettiin ottamaan käyttöönsä erilaisia, itselle haastavia verkko-oppimisvälineitä ja siten heillä oli mahdollisuus kehittää omaa digiosaamistaan opiskelun aikana. Tämän rinnalla opiskelijat hyödynsivät uutta digiosaamistaan työpaikkojen käytäntöjen kehittämisessä, mikä edisti päiväkotien henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittymistä.  

Pedagogisessa eOppimisen ohjausprosessissa keskeisenä oli jatkuva kehittävä arviointi ja palaute. Onnistuakseen pedagoginen toiminta verkko-opinnoissa vaatii jatkuvan palautteen ja arviointitiedon saamista opettajille varhaiskasvatusosaamisen kehittymisestä. Kehittävää palautetta ja arviointia kerättiin muun muassa opintojaksopalautteilla ja opiskelijoiden henkilökohtaisilla palautteilla (esimerkiksi HOPS). Jokaiselta opintojaksolta koottu Webropol-kysely antoi palautetta opintojaksojen jatkokehittämiseen. Opiskelijoilta kysyttiin palautetta opintojen alkuvaiheessa, jokaisen opintojakson päättyessä sekä opintojen päätösvaiheessa. Webropol-kyselyissä haettiin tietoa opetusjärjestelyistä, opintojakson vaikuttavuudesta, opintojakson hyödyllisyydestä ja ammatillisen osaamisen rakentumisesta. Lisäksi opiskelijalla oli mahdollisuus antaa avointa palautetta. Saadun palautteen hyödyntäminen edellytti opettajatiimiltä opiskelijalähtöisyyttä ja uuden varhaiskasvatustiedon etsintää, luovuutta ja rohkeutta soveltaa erilaista tietoa esimerkiksi uudenlaisten verkko-oppimistehtävien suunnitteluun. 

Opiskelija-arvioinnin avulla tuettiin oppijan varhaiskasvatusosaamisen, työelämätaitojen ja ammatti-identiteetin kehittymistä opintojen aikana ja vahvistettiin oppijan itsearviointitaitoja luomalla edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle. Arvioinnin kohteina olivat osaamistavoitteista muodostettujen arviointikriteerien mukaiset yksittäisen oppijan oppimisprosessit ja tuotokset jokaisella opintojaksolla.

Esimerkki tutkimus- ja kehittämistoiminnan -opintojakson osaamisperustaisuudesta

Tutkimus- ja kehittämistehtävä (15 op) -opintojakson osaamistavoitteet koostuivat kolmesta osa-alueesta: 1) opiskelija osaa jäsentää eri tiedonkeruumenetelmillä työpaikan kehittämistarpeet, 2) opiskelija osaa rajata kehittämiskohteen kyseessä olevassa organisaatiossa (organisaatiokartoitus - EFQM), 3) opiskelija osaa yhdistää ja soveltaa tutkimustietoa ja asiakirjoja tutkimus- ja kehittämistyössään. Osaamistavoitteiden suuntaisesti opiskelija suunnitteli ja toteutti työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustui oman ammatillisen varhaiskasvatusosaamisen kehittymiseen ja toimeksiantajan tarpeisiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosessin tavoitteena oli vahvistaa omaa asiantuntijuutta moniammatillisessa yhteistyössä sekä oman osaamisen itsearviointitaitoja (vrt. integratiivisen pedagogiikan malli).  

Opiskelijan tutkimus- ja kehittämisprosessin kokonaisuuden arviointi toteutettiin ns. 360 asteen periaatteella perustuen asetettuihin osaamistavoitteisiin Bracken, D. & Church, A. H. 2013. The New performance management paradigm: Capitalizing on unrealized potential of 360 degree feedback. Hakupäivä 1.5.2019. https://www.researchgate.net/publication/313218813. Opintojakson osaamistavoitteista ja arviointikriteereistä laadittiin arviointilomake, jonka mukaisesti jokainen osapuoli arvioi opiskelijan osaamisen kehittymistä prosessin aikana. Arvioinnit toteutuivat kirjallisena opiskelijan itsearviointina ja toiminnan perusteluina, vertaisoppijan arviointina sekä opettajien antamana arviointina ja työpaikan toimijoiden arviointina. Lomakkeen arvioinnnin kohteina olivat tutkimus- ja kehittämistehtävän aiheen valinta ja perustelut, aiheen käsittely, kehittämistehtävän käytännön toteutus, tutkimus- ja kehittämistehtävän merkitys asiakkaan, työn ja työyhteisön näkökulmasta sekä asiantuntijuuden kehittyminen varhaiskasvatuksessa. (Taulukko 1.)

TAULUKKO 1. Osaamistavoitteet ja arviointikriteerit (tutkimus- ja kehittämistehtävä)

Osaamis-
tavoitteet
Tyydyttävä/
välttävä (1–2)
 

Erittäin hyvä/
hyvä (3
–4)

Kiitettävä
(5)

Miten arvioidaan?

1. Opiskelija osaa jäsentää
eri tiedonkeruu-
menetelmillä tutkimus- ja kehittämis-
tarpeet kehittämis-
tehtävälle

Opiskelija tunnistaa ja nimeää kehittämistarpeet. 
Tiedonkeruu-
menetelmien käyttö on suppeaa. 
Empiiristen dokumenttien soveltaminen on pinnallista ja hajanaista.

Opiskelija kuvaa
ja selittää kehittä-
mistarpeet. 
Tiedonkeruumene-
telmien käyttö on monipuolista. 
Empiiristen dokumenttien tieto jäsentyy ja integroi-
tuu monipuolisesti kehittämis-
kohteeksi.
Opiskelija osaa kuvata laajasti ja perustella kehittämistarpeita. 
Tiedonkeruumenetel-
mien käyttö on asiantuntevaa ja menetelmiä on sovel-
lettu itsenäisesti ja luovasti. 
Opiskelija osaa tehdä synteesiä empiirisestä dokumenttien tiedosta.
Kehittämis-tarvekartoitus
2. Opiskelija osaa rajata ja yhdistää kehittä-
mistarpeista nousevan tutkimus-
ja kehittämis-
kohteen organisaatio-ympäristöön.
Opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä kehittämiskohteen. 
Opiskelija kuvaa organisaation nykytilaa ja asiakkaiden tarpeita hajanaisesti.
Opiskelija osaa kuvata
ja selittää kehittämiskohteen kokonaisuuden. 
Opiskelija osaa analysoida ja perustella organisaation
nykytilan kokonaisuu-
den ja asiakkaiden tarpeet.
Opiskelija osaa selittää laajasti ja arvioida kehittämiskohteen kokonaisuutta.
Opiskelija osaa perustella ja tehdä monipuolista synteesiä erilaisista kehittämistarpeista ja niiden sijoittumisesta organisaation kokonaisuuteen
Organisaation kartoitus - EFQM

3. Opiskelija osaa jäsentää varhaiskas-
vatuksen tutki-
mukseen ja kehittämiseen liittyvää tutkimustietoa
ja asiakirjoja sekä soveltaa niitä kehittä-mistyössä.

Opiskelija tunnistaa
ja nimeää varhaiskasvatuksen tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä teorioita, periaatteita ja käytäntöjä.
Opiskelijan tietoperusta on suppeahko. 
Käsitteiden kuvaaminen on epätarkkaa. 
Tiedon soveltaminen kehittämistyöhön jää pinnalliseksi,
Opiskelijan tietoperusta on monipuolinen ja laaja sisältäen varhaiskasvatuksen tutkimuksen ja kehittämiseen liittyvää tutkimustietoa. 
Opiskelijaa osaa analysoida erilaista tutkimustietoa ja asiakirjoja, perustella tiedon käyttöä ja soveltaa käytännön tietoon esimerkein.
Opiskelijan tietoperus-
ta on monipuolinen sisältäen uutta varhaiskasvatuksen tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvää tutkimustietoa. 
Opiskelija osaa analy-
soida laajasti erilaista tutkimustietoa ja asiakirjoja. Opiskelija perustelee ja arvioi kriittisesti tiedon käyttöä
ja tekee synteesiä empiirisen ja teoreet-
tisen tiedon välillä
Empiirisen tiedon ja tutkimustiedon soveltaminen ongelman ratkaisussa

eOppimisen ohjausprosessin arviointia

Koulutukseen osallistuneille opiskelijoille (n=19) tehdyn kyselyn (Webropol) perusteella osaamisen syventämistä oli mahdollistanut oppimistehtävien liittäminen omiin varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta vaativiin osaamistarpeisiin sekä myös työyksikön kehittämiseen. Lisäksi opintojen selkeä, aikataulutettu rakenne etukäteen oli tukenut opintojen suorittamista työn ohessa. Verkko-opiskelussa koettiin tärkeänä erilaisten eOppimisvälineiden perehdytys sekä selkeät tehtäväohjeistukset. Osaamisen kehittymisessä opiskelijat kokivat tärkeänä ohjauksen, joka toteutettiin opettajatuutorien säännöllisillä ohjaustapaamisilla sekä verkkoluentojen kontaktitapaamisilla. 

Kokonaisuutena opiskelijat kokivat opintokokonaisuuden vahvistaneen ammatti-identiteettiä, tietoteknistä osaamista sekä työelämässä tarvittavaa varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta antamalla uusinta teoreettista tietoa ja varmuutta työskennellä lastentarhanopettajan tehtävissä. Opiskelija kuvaa: 

hipsut_oranssi.pngJuuri tällaista teoriapohjaa olen työni taustalle kaivannut. Asiantuntijuus on selvästi kasvanut ja antanut varmuutta omaan työhön.

Opintojaksojen työelämäläheiset oppimistehtävät sekä tutkimus- ja kehittämistehtävä olivat hyödyntäneet varhaiskasvatuksen työkäytäntöjen uudistamista ja kehittämistä. 

DigiVaka-opintojen toteutuksessa tuettiin varhaiskasvattajien uudenlaista ajattelutapaa sekä taitoja hyödyntää digitaalista teknologiaa pedagogisesti oppimisvälineenä varhaiskasvatuksen arjessa (vrt. Koivula, M. & Mustola, M. 2017. Varhaiskasvatuksen digiloikka ja muuttuva sukupolvijärjestys. Jännitteitä lastentarhanopettajien ja lasten kohtaamisissa digialisen teknologian äärellä. Kasvatus & Aika 11 (3), 37–50.. Jatkossa kehitämme opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien entistä tiiviimpää vuoropuhelua (esimerkiksi blogit) varhaiskasvatuksessa tarvittavasta osaamisesta, sen arvioinnista sekä osaamisen tuottamisesta digitaalisissa oppimisympäristöissä oppimisprosessin aikana. Opiskelijoiden ja työpaikkojen toimijoiden osallistaminen vertaisoppimiseen yhteisten oppimistehtävien suunnittelulla ja osaamisen jakamisella erilaisissa digitaalisissa oppimisympäristöissä voivat tuottaa uudenlaista osaamista varhaiskasvatuksen osaamiseen ja sen arviointiin. 

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus