Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 89/2019

Osaamisperusteisuutta ja apua kehittämiseen – kaikille kouluasteille

11.12.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Osaamisperusteisuutta ja apua kehittämiseen – kaikille kouluasteille. Teoksessa M. Paldanius (toim.) Oulun alueen ja Pohjois-Suomen kehitystä tuetaan monipuolisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä

Tekijä: Karjalainen Asko

Aihe, asiasanat: ammatillinen opettajankoulutus, ammatilliset opettajakorkeakoulut, korkeakoulupedagogiikka, osaamisen kehittäminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tiivistelmä: Ammatillisissa opettajakorkeakoulussa tehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (tki-toiminta) ulottuu sisällöllisesti ja konkreettisesti eri kouluasteille ja erilaisiin organisaatioihin. Ammatillisen opettajakorkeakoulun henkilökunnalla on eri ammattialojen osaamista. Tästä syystä pedagogiikan lisäksi tietotaitoa on myös useiden alojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tässä artikkelissa tuodaan esille pääosin vain pedagogiikkaan ja ammatillisen opettajankoulutuksen ydintehtäviin liittyvää tki-toimintaa. Amokin tki-toiminnan tavoitteena yleisesti on erilaisten osaamisten lisääminen. Toiminta voi kohdentua esimerkiksi ammatillisen opettajankoulutuksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kumppaniorganisaatioiden toiminnan tukemiseen tai koulutuksen hallinnonalan erityisiin ja yleisiin kehitystehtäviin esimerkiksi Opetusministeriön tai opetushallituksen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Erilaiset hankkeet kumpuavat havaituista arjen haasteista, erityisistä kehittämistarpeista tai koulutuksen laadun kehittämisen eri ulottuvuuksista.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-12-11

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019110536746

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Karjalainen, A. 2019. Osaamisperusteisuutta ja apua kehittämiseen – kaikille kouluasteille. Teoksessa M. Paldanius (toim.) Oulun alueen ja Pohjois-Suomen kehitystä tuetaan monipuolisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 89. Hakupäivä 18.2.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019110536746.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tehdään tutkimus, kehitys- ja innovaatiotyötä laajalla rintamalla. Jokaisella opettajalla on omaa tutkimustyötä ja osallisuutta koulutuksen kehittämisessä. Jotta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö tulisi mielenkiintoisella tavalla esille, valittiin artikkelin formaatiksi kerronta, jossa jokainen tekijä omalla äänellään – yksin tai yhdessä kollegan kanssa – esittää lyhyen tarinan jostakin osasta tutkimustyötään. Lähdeluettelosta löytyy otos henkilöstön tekemiä tutkimusraportteja ja artikkeleita luettaviksi ja hyödynnettäviksi.

Kuva: Shutterstock

KUVA: Monkey Business Images/Shutterstock.com

Taustaa

Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun (Amok) henkilöstö on joukko eri ammattialojen osaajia, jotka pedagogisen asiantuntijuutensa lisäksi tuovat uutta näkökulmaa innovaatiotyöhön työelämässä tunnistettujen hyvien ja kehittyvien käytänteiden kautta. Amokin tutkimus- ja kehitystyö (tki-työ) on yleisellä tasolla kiteytetty neljä väljää painopistealuetta:

  1. osaamisperusteisuus
  2. opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen ja pedagoginen tuki
  3. videopedagogiikan kehittäminen
  4. saamelaisalueen opettajien pedagogisen osaamisen kehittäminen

Näillä alueilla Amok toteuttaa edelläkäyvää tki-työtä yhteisöllisellä työtavalla. Esimerkki yhteisöllisestä työtavasta on 2018 valmistunut Osaamisen opettaja -artikkelikokoomateos, jonka rakentamiseen myös opiskelijat pääsivät osallistumaan.

Amokin hanketoiminta on mittavaa, käynnissä on yli 30 hanketta vuosittain. Osa hankkeista liittyy koulutuksen järjestämiseen, mutta valtaosaltaan hankkeissa tehdään tki-työtä. Työn tulokset voivat konkretisoitua osaamisen kasvun lisäksi myös erilaisina pedagogisina malleina, oppimateriaalina, opetuksen ja oppimisen ratkaisuina tai teknologisina innovaatioina. 

Omaa työtä tukeva tieteellinen jatkokoulutus tarjoaa erinomaiset edellytykset koulutuksen kehittämiseen. Seuraavaksi on tarjolla esimerkkejä myös omia työtehtäviä ja asiakasrajapintaa hyvin palvelevista väitöstutkimuksista.

Kohti hyvin toimivaa tiimiopettajuutta – Sirpa Perunka ja Raija Erkkilä

Tutkimme opetusharjoittelun ohjausta ja tiimiopettajuutta. Toimivan tiimiopettajuuden ja opetusharjoittelun elementtejä ovat muun muassa osallisuus, dialogisuus, jaettu asiantuntijuus ja itsesäätelytaidot. Opetusharjoittelun ohjaussuhteessa on erilaisia jännitteitä. Uusi haastatteluaineistomme tiimiopetuksesta osoittaa alustavasti, että opiskelijoiden keskinäinen tiimiopetus auttaa opiskelijoita käsittelemään ohjaussuhteen jännitteitä, joista he eivät voi puhua ohjaajan kanssa. 

Fasilitoiva työote – Ulla Mäntykangas 

Täydennyskoulutuspalvelujen painopiste kohdentuu yhä enemmän asiakkaan ydinprosessien kehittämiseen. Tähän tarpeeseen kehitän ja sovellan fasilitoivaa työotetta. Fasilitoiva työote luo edellytykset rakentavaan ja analysoivaan yhteistyöhön, jolla autetaan asiakasryhmää saavuttamaan yhteinen päämäärä. Fasilitoivaan työskentely mahdollistaa asiakaslähtöisen, osallistavan ja tuloksellisen toimintatavan koulutuksen järjestäjien osaamisen johtamisen kehittämisessä.

Tavoitteena validi pedagoginen media – Tiiu Tenno

Henkilökohtaisena mielenkiinnonkohteena tki-työssäni on videomuotoisen opetusmateriaalin tuottaminen. Koukuttavana haasteena on pedagogisen osaamisen ja käsikirjoittamisen nivominen siten, että lopputulemana on validi pedagoginen media. Videopedagogiikan ja pedagogisen median tutkimusta tehdään suhteessa muihin aiheisiin vähän ja omaa tutkimusta voi esitellä harvoissa konferensseissa. Kehitteillä on juuri nyt yleiskäyttöisiä malleja ja ohjeita pedagogisen elokuvan tekemiseen. 

Osaamisen johtamisen kumppanuutta – Erja Kotimäki

Kehitän opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen johtamisen mallia ammatilliseen koulutukseen. Teen väitöskirjatutkimusta aiheesta ammatilliseen koulutuksen osaamisen johtamista tukevan kumppanuusmallin kehittäminen. Malli perustuu koulutuksen järjestäjien strategiasta lähteviin osaamistarpeiden kartoituksiin, joita olemme tehneet neljälle Pohjois-Suomen koulutuksen järjestäjälle. Kartoitusten pohjalta laadimme osaamisen kehittämisen suunnitelmia. Tuemme koulutuksen järjestäjiä osaamisen johtamisessa ja luomme yhteisiä mallinnettuja kehittämiskumppanuuksia koulutuksen järjestäjän ja ammatillisen opettajakorkeakoulun välille. 

Tiedettä, taidetta ja osaamisperusteisuutta – Esa Virkkula

Musiikkikasvatukseen liittyvässä tutkimushankkeessani olen julkaissut tutkimuskumppaneideni kanssa 10 vertaisarvioitua artikkelia kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Lähtökohtana tutkimukselle oli työssäoppimisen musiikkityöpaja, jossa vieraileva ammattimuusikko esiintyi tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Keskeinen havainto oli, että työpaikalla tapahtuvaa oppimista voi tehokkaasti simuloida työpajamenetelmällä ja päästä relevantteihin oppimistuloksiin. Tutkin myös osaamisperusteista opettajankoulutusta, mistä ensimmäinen artikkeli on parhaillaan vertaisarvioitavana. Taiteellisessa toiminnassa tuotan 10–20 julkaisua vuosittain. Näillä on erittäin tärkeä merkitys työelämäyhteistyön sekä erityisesti oman ammattialan kehittymisen ja muutoksen ymmärtämisessä. Tältä pohjalta voin analysoida ja tutkia ammattipedagogiikan kehittämisen suuntaviivoja tulevaisuuteen ja mentoroida Oamkin osastojen opetussuunnitelmien kehittämistyötä. 

Osaamisperusteisen opettajankoulutuksen kehittämistä pohjoisessa –Iiris Happo ja Sirpa Perunka

Osaamisperusteisen koulutuksen toteutuksen perusilmiöitä ovat opiskelijan osallisuus, vastuu ja vapaus sekä koulutuksen järjestäjän reunaehdot. Opiskelijoiden osallisuus lisääntyy, kun reunaehdot vähenevät ja päinvastoin. Tutkimuksemme kohteena ovat opiskelijoiden käsitykset omasta osallisuudestaan osaamisperusteisessa opettajankoulutuksessa. Alustavat tulokset haastatteluista osoittavat, että opiskelijoiden osallisuus omien opintojensa suunnitteluun ja toteutukseen vahvistuu osaamisperusteiseen opiskeluun liittyvän alkuhämmennyksen jälkeen. Kehitämme opettajien osaamista myös OPEKE-hankkeessa. Pohjois-Suomen ja Lapin erityiskysymykset ovat osa työtämme

Ohjaus, toimijuus, hyvinvointi – Tiina Laajala

Kiinnostuksiani ovat osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittäminen ammattikorkeakoulussa ja opinto-ohjaajaopiskelijoiden osaamisen kehittyminen. Mieltäni kiehtoo uraohjausosaamisen kehittyminen sekä toimijuuden kehittyminen osaamisperusteisessa opinto-ohjaajankoulutuksessa. Olen myös tutkinut opettajatuutoreiden ja opinto-ohjaajaopiskelijoiden käsityksiä verkko-ohjauksesta. Näiden teemojen tutkimustuloksia olen esittänyt väitöskirjassani, tieteellisissä julkaisuissa sekä kansainvälisissä konferensseissa. 

Olen toiminut monissa ohjaukseen, hyvinvointiin ja urasuunnitteluun liittyvissä hankkeissa. Hankkeiden tuotoksista mainittakoon Opiskelijan oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Oamkissa -hankkeessa laaditut opiskelijan ja opettajan Study Group -oppaat. 

Työelämäpedagogiikkaa etsimässä – Kati Korento

Olen ollut mukana tutkimassa ja kehittämässä ammatillisen opettajan osaamista ja osaamisen ennakointia, aikuisten koulutus- ja uraohjauspalveluita, tulevaisuuden ohjausta sekä digipedagogiikkaa. Vuodesta 2013 lähtien olen kehittänyt työelämäpedagogiikkaa ammatillisella toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä teen myös väitöskirjatutkimusta aiheesta ”Työelämäpedagogiikkaa ammattikorkeakoulussa - pedagogisen työelämäyhteistyön toteutus ja merkitys opettajien, työelämäkumppanien ja opiskelijoiden kokemana”.

Positiivista johtamista  – Sanna Wennström

Väitöstutkimukseni "Enthusiasm as a driving force in vocational education and training (VET) teachers’ work. - Defining positive organization and positive leadership in VET" tarkastetaan tammikuussa 2020. Siihen liittyvät kolme artikkelia on jo julkaistu kansainvälisissä aikakauskirjoissa. Aihepiiristä olen kirjoittanut myös runsaasti sosiaalisessa mediassa. Väitöstutkimukseni keskiössä on opettajien kokema työinnostus sekä miten siihen vaikuttavat organisaatio ja johtaminen, joita tarkastellaan positiivisen johtamisen ja positiivisen organisaation viitekehyksessä. Positiivisen johtamisen edistäminen koulutusorganisaatioissa on tällä hetkellä keskeinen osa työtehtäviäni. Positiivisen johtamisen avulla henkilöstön voimavarat tulevat käyttöön ja työyhteisö kukoistaa.

Merkittävää yrittäjyyskasvatusta  – Kari Heiskari

Monen muun kehittämistyön ohella olen koordinoinut yrittäjyyskasvatuksen osaamismerkkiperheen kehittämistä Suomen yrittäjien tuella. Merkit on jo otettu laajasti käyttöön. Merkkiperheeseen kuuluu viisi osaamismerkkiä. Osa osaamismerkeistä sisällytettiin ammatillisen opettajankoulutuksen ammattipedagogisiin opintoihin ja osa valinnaisiin opintoihin. Yrittäjyyskasvatuksen osaamismerkkien tavoitteena on kehittää laaja-alaisesti yrittäjyyskasvatuksen osaamista. Merkit perehdyttävät oppijaa muun muassa yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteisiin ja auttavat integroimaan yrittäjyyskasvatuksen omaan opetukseen. 

Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä – Hanna Alaniska

Edistän valtakunnallisessa KOPE-hankkeessa pedagogista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut. KOPE-hankkeen pedagogista teemoista on järjestetty työpajoja ja julkaistu materiaalia, kuten korkeakouluoppimisen laadun sinivalkoiset linjaukset. Yhteistyötä korkeakoulujen välillä edistetään verkostoilla ja vertaisoppimisella. Tulevaisuuden yhteistyötä ja osaamista varmistetaan korkeakoulupedagogisella materiaalipankilla sekä Korkeakouluoppimisen osaaja -digitaalisella osaamismerkillä. Väitöstyössäni tutkin korkeakouluopiskelijoiden study-group -toimintaa. Näyttäisi siltä, että tämä vertaisoppimisen muoto innostaa opiskelijoita tekemään töitä ja jakamaan omaa osaamistaan. 

Verratonta vermeilyä – Erja Kotimäki ja Marja Koukkari

Pilotoitoimme Oulun ammattikorkeakoulussa vertaisryhmämentorointikoulutusta vuosina 2018–2019. Osallistujia oli eri koulutusaloilta. Koulutuksessa oli teoriaa, toiminnallisia harjoituksia, oman mentoroitavan ryhmän ohjaamista sekä kokemusten reflektointia. Mentoriryhmän ohjaaminen vahvisti osallistujan ammatillista kasvua ja itsensä johtamisen valmiuksia. Mentorointi lisäsi työyhteisön hyvinvointia sekä tuki osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vertaisryhmämentoroinnin hyöty osana ammattikorkeakoulun toimintaa oli ilmeinen. Vertaisryhmämentorointi soveltuu erinomaisesti korkeakoulukontekstiin, koska ammatillista ja pedagogista osaamista voidaan luontevasti ja tehokkaasti jakaa kollegiaalisessa vuorovaikutuksessa. Osallistujien kokemuksista on tehty opetusvideokin ”Verraton Verme”. 

Miten osaamisperusteinen opettajankoulutus toimii opettajien kannalta? – Marja Koukkari, Maarit Junkkari, Pentti Hanhela

Osaamisperusteisen opettajankoulutuksen pilotointi käynnistyi Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (Amok) lokakuussa 2011 ja nyt koulutuksen opetussuunnitelma pohjautuu täysin osaamisperusteiseen viitekehykseen. Tutkimme tällä hetkellä Amokin opetushenkilöstön kokemuksia osaamisperusteisesta opettajankoulutuksesta. Tutkimustuloksia hyödynnetään ammatillisen opettajakoulutuksen kehittämistyöhön. Tulokset julkaistaan tiedeartikkelina vuoden 2020 aikana.

Henkilökohtaistamisen olemuksen jäljillä – Päivi Kilja

Väitöstutkimukseni tarkoituksena oli ymmärtää ja kuvata opintojen henkilökohtaistamisen ilmiötä fenomenologisesti. Opintojen henkilökohtaistaminen voidaan ymmärtää parhaiten tekemisen luomisena. Siinä on kysymys aikuisopiskelijan ja olemassa olevien palveluiden vastavuoroisesta kohtaamisen tilasta, jossa henkilökohtaistaminen luodaan sosiaalisessa ympäristössä osallisuuden, ohjauksen ja neuvottelun avulla. Työn alla on kaksi jatkotutkimushanketta, joissa tutkin ammatillisten opettajien ja aikuisopiskelijoiden käsityksiä henkilökohtaistamisesta ammatillisen koulutuksen sisällä.

Osaamisen itsearviointitutkimusta ja pohjoisen pedagogiikkaa – Tomi Guttorm

Teen seurantatutkimusta Amokin opiskelijoiden osaamisen itsearvionneista. Amokin opiskelijat tekevät ennen opintojensa aloitusta osaamisen itsearvioinnin suhteessa osaamistavoitteisiin. Arviointi tehdään sähköisesti ja toistetaan opintojen edetessä kolme kertaa. Näin saadaan aikasarja, jonka perusteella voidaan analysoida tilastollisesti osaamisen kehittymistä opintojen aikana. Alustavat tulokset osoittavat, että henkilökohtaistettu osaamisperustainen koulutus tuottaa parempia oppimistuloksia perinteiseen toteutukseen verrattuna. 

Amokilla on koulutusvastuu koko Pohjois-Suomesta, mukaan lukien Suomen puolen saamelaisalue ja olemme toteuttaneet useita täydennyskoulutuksia esimerkiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. Merkittävä tki-hanke minulla on ollut pohjoissaamenkielisen ammatillisen opettajankoulutuksen kehittäminen. Opetan nyt ryhmää, jonka yhteinen toteutus on suomeksi, mutta saamenkielisen opintopiirin opiskelijat voivat suunnitella ja valmistella opetuksen sisältöjä sekä osoittaa osaamistaan pohjoissaamen kielellä.

Puhuvia päitä vai lentäviä lautasia? – Juha Pousi, Janne Länsitie ja Tommi Karjalainen

Ammatillinen opettajakorkeakoulu tutkii ja kehittää videopedagogiikkaa. Kehitämme uusia ilmaisukeinoja videon käyttöön opetuksessa. Videotuotantojen toteuttaminen opettajankoulutuksen ja täydennyskoulutuksen tueksi luo tälle edellytykset. Jokainen opetusvideo on tutkielma aihepiiristä, jota sen on tarkoitus kuvata. Siinä yhdistyvät tiede, tulkinta, taide ja viestintä. Tällä hetkellä ajankohtaisia kehittämisen kohteita meillä ovat muun muassa:

På svensk och osaamismerkkejä – Eero Talonen

Teen tutkimusta ruotsin kielen suullisen ja viestinnällisen taidon kehittymisestä perusopetuksen aikana. Pitkittäistutkimukseni antaa arvokasta tietoa myös kielenoppimisen eri vaiheista, ja tulokset ovat hyödynnettävissä laajasti viestinnällisen kielitaidon oppimisen kehittämisessä.

Oppijan oikeus -hankkeessa suunnittelen erityiseen tukeen liittyviä digitaalisia osaamismerkkejä, joilla ammatilliset opettajat voivat kehittää ja osoittaa osaamistaan pieninä palasina ajasta ja paikasta riippumatta.

Ammattikorkeakoulupedagogiikkaa resilienssillä – Raisa Aine

KOPE-hankkeen virikkeistämä pedagoginen kesäkoulu elokuussa 2019 tarjosi pohjoisen alueen korkeakouluopettajille huikean määrän erilaisia opetuksen, ohjauksen ja oppimisen työpajoja. 

Samaan aihepiiriin liittyy myös väitöstutkimukseni, fenomenografinen tapaustutkimus ammattikorkeakouluopettajien resilienssistä. Tutkimuksessa selvitän miten resilienssi, sisu, jaksaminen, sinnikkyys, voimavarojen hallinta, ilmenee korkeakouluopettajien työssä? Mitkä tekijät tukevat korkeakouluopettajien resilienssiä heidän käsityksensä mukaan ja mitkä kohdeorganisaation käytänteet siihen myötävaikuttavat?

Keskiössä osaamisidentiteetti, ohjaus ja tasa-arvo – Laura Halonen

Olen kehittänyt opiskelijoiden osaamisidentiteetin kehitystä tukevia ohjausmalleja ja työkaluja sekä malleja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden uraohjauksen kehittämiseksi sekä työ- ja opiskeluhyvinvoinnin lisäämiseksi. Olen lisäksi hionut opettajankoulutuksen sisältöjä sekä tuottanut sinne opetusmateriaalia demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta sekä tasa-arvosta ja segregaation purusta. Käynnissä on parhaillaan kehittämistyö tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi toisella asteella.

Turvallisuusosaamisen merkkejä ilmassa – Tiina Rusanen

Keskeinen osa kehittämistyötäni on ollut verkkokoulutuksen mallin rakentaminen ihmisoikeuskasvatuksen, syrjäytymisen ehkäisemisen ja osallisuuden edistämisen tueksi opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Olen yhteistyössä luonut opetushenkilöstön turvallisuusosaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä osaamisen kehittämisen tueksi toimivan osaamismerkistön ja laatinut fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen työkalupaketin ja toimintamallin. Raahessa olen pilotoinut uutta koulutusmallia ja eri toimijoita yhdistävää verkostoa, joka sitoo eri kouluasteet yhteistyöhön lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Pelillistettyä osaamisen kehittämistä – Sanna Brauer

Seuraavassa tarjoan esimerkin verkostoyhteistyön tuloksista, jotka kuvaavat tehtyä tki-työtä kehitetyn digipedagogisen teorian, käytännön soveltamisen ja innostavan yhteistyönkin kautta. 

Oppiminen Online – pelillistetty osaamisen kehittämisohjelma syntyi vuonna 2014, kun hankekumppanit Oamk, HAMK ja Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia päättivät rakentaa pelillistetyn verkko-oppimisratkaisun, joka olisi avoin kaikille ammatillisen koulutuksen digipedagogisesta kehittämisestä kiinnostuneille. Tämä verkkototeutus on ollut alusta asti avoin kaikille kiinnostuneille. Oppiminen Online -osaamismerkkejä on myönnetty jo yli 21 000, joka on merkittävä saavutus Euroopan tasolla. Koulutuksen järjestäjät ovat ottaneet Oppiminen Onlinesta konkreettista mallia erilaisten osaamismerkkijärjestelmien kehitystyöhön.

Oppiminen Onlinen kehitystyön tuloksina kehitin väitöskirjatutkimuksessani osaamismerkein ohjautuvan oppimisen pedagogisen mallin, joka on herättänyt merkittävää kiinnostusta myös kansainvälisesti. Malli tukee aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yhteiseurooppalaisia ratkaisuja ja muun muassa digipedagogisen osaamisen kehittämiseen liittyvien standardien ja teknologisten ratkaisujen evoluutiota.

Tutkijasta opettajaksi?  – Asko Karjalainen & Säde-Pirkko Nissilä

Amokissa toteutettiinn 60 opintopisteen laajuinen korkeakoulupedagoginen opettajankoulutus vuosina 2007–2009 ja siihen osallistui nelisenkymmentä yliopisto-opettajaa. Teimme vuosina 2007–2017 laajan pitkittäisseurannan koulutuksen vaikuttavuudesta. Alussa opettajat määrittelivät itsensä ensisijaisesti tutkijoiksi, mutta korkeakoulupedagogisen valmennuksen aikana heidän näkemyksensä laajeni – opettajuuden sekä työyhteisön kehittämishaasteet alkoivat näyttäytyä tärkeinä. Tutkijan identiteetti muuntui lopulta tutkimustyötä tekeväksi opettajaksi. Opettajuus alkoi näyttäytyä mahdollisena urapolkuna myös yliopisto-opettajille. Suomenkielinen yhteenveto tutkimuksesta.

Tulevaisuuden näkymiä

Amokin tki-työn nykyiset painopistealueet ovat tulevaisuuteen luotaavia ja jatkuvuus niillä on tärkeää säilyttää. Niitä yhdistää osaamisperusteisuus eri muodoissaan. On kuitenkin oleellista huomata, että ammatillisen opettajankoulutuksen voimavaroihin ja siihen liittyvän tki-työn linjauksiin vaikuttaa merkittävästi opetushallituksen jakaman hankerahoituksen painopistealueet, jotka uudistuvat vuosittain. Kyky joustavasti ja nopeasti tarjota osaamista näihin nopeasti vaihtuviin kehittämistarpeisiin on oleellista ja välttämätöntä yksikön resurssien ja pohjoisen alueen ammatillisen opetuksen osaamisen kehittämisen turvaamiselle.

Ammatillisen opettajankoulutuksen rahoitusrakenteen muuttuessa yhä enemmän kilpaillun rahoituksen suuntaan, myös maksupalveluperusteinen yhteistyö alueen koulutusorganisaatioiden kanssa tuo ajankohtaisia painotuksia toimintaan. Nämä asiakkaiden tarpeet ovat suuresti vaihtelevia ja niihin vastaaminen edellyttää opettajankoulutuksen henkilöstöltä laaja-alaista osaamista, usein myös erityisosaamista. Tästä syystä ammatillisen opettajankoulutuksen henkilökunnan jatkuva osaamisen kehittäminen tutkivan työtavan ja tieteellisen jatkokoulutuksen kautta on keskeinen osa tutkimustyömme profiilia. Amokin opettajien tutkiva työtapa tulee hyvin esiin ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajien runsaassa blogikirjoittamisessa ja jatkossa tätä osaamista on hyvä yhä enemmän laajentaa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen suuntaan.

Tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuus ulottuu laajalle tiedeyhteisön ja ammatillistenkin yhteisöjen piirissä ja sitä kautta ammatillisen opettajakorkeakoulun tunnettuus ja asiantuntijapositio vahvistuvat myös kansainvälisellä pelialueella. Koulutusviennin alueella olemme jo havainneet, kuinka tärkeää akateemisen tason toimijuuden osoittaminen on yhteistyön käynnistymiselle ja syventymiselle.

Korkeakoulupedagoginen kehittäminen ja siihen sisältyvä tutkimustyö on vuosina 2017-2019 toteutetun korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä -hankkeen myötä kasvanut erityisen mittavaksi, kun siihen luetaan kaikki hankkeen puitteissa tehty työ julkaisuineen, oppimateriaaleineen ja sovelluskehityksineen. Yhteiskampuksen myötä helpottuva yhteistyö Oulun yliopiston kanssa tulee edelleen lisäämään korkeakoulupedagogisen tutkimuksen ja innovoinnin roolia ammatillisen opettajakorkeakoulun arjessa.

Tekijöiden tutkimuksia

Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning – Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1

Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning. Presentation. Validation of Prior Learning for education and the labour market, Berlin Biennale 7.–8.5.2019. Berlin, Germany. DOI: 10.13140/RG.2.2.11281.89448

Brauer, S. 2018. Theoretical Framework of Digital Open Badge-Driven Learning – Practical Applications to Support Emerging Ecosystems. Presentation. The 16th International Conference on Open Recognition and Learning, Trust, Identity and their technologies, 22.–26.10.2018, Paris, France. DOI:10.13140/RG.2.2.15642.08640

Erkkilä, R. & Perunka, S. 2012. Opetusharjoittelun ohjaus kasvattaa ohjaajan osaamista. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 8. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201205074930.

Hannula, H., Heikkilä, H., Tenno, T., Vilppola, J. & Virkkula, E. 2019. Henkilökohtaistaminen opettajaopinnoissa. HAMK Unlimited Journal 5.9. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/henkilokohtaistaminen-opettajaopinnoissa/

Hannula, H., Heinilä, H., Tenno, T., Vilppola, J. & Virkkula, E. 2019. Henkilökohtaistaminen opettajaopinnoissa. HAMK Unlimited Journal 5.9. https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/henkilokohtaistaminen-opettajaopinnoissa

Hannula, H., Virkkula, E., Vilppola, J., Tenno, T. & Heinilä H. 2019. Henkilökohtaistaminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa. HAMK Unlimited Journal. Hyväksytty julkaistavaksi.

Happo, I., Karjalainen, A. & Perunka, S. 2018. Osaamisen pyramidi opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun toteutumisen tukena ammatillisessa opettajankoulutuksessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018060525272

Happo, I. & Perunka, S. 2018. How would you like to demonstrate your expertise? Implementing personalized study paths in professional teacher education at Oulu University of Applied Sciences, Finland. In M. Sablić, A. Škugor & I. Đurđević Babić (ed.) Changing perspectives and approaches in contemporary teaching. 42nd ATEE Annual Conference 2017. Association for Teacher Education in Europe (ATEE), Brussels, Belgium, 122‒134. 

Happo, I. & Perunka, S. 2016. Miten Sinä haluaisit osaamisesi osoittaa? Henkilökohtaistetun opintopolun toteutuminen Ammatillisen opettajakorkeakoulunopetusharjoittelussa Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 18 (2), 54–72.

Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9

Karjalainen, A. & Nissilä, S-P. 2017. Opettajaksi kehittyminen korkeakoulussa opettajankoulutuksen avulla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-147-0

Kilja, P. 2018. Opintojen henkilökohtaistaminen aikuisoppijoiden kokemana – Eksistentiaalis-fenomenologinen tutkimus näyttötutkintomestarikoulutuksen kontekstissa. Väitöskirja. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 610. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7406-0

Korento, K. & Kotimäki, E. 2019. Pedagogical co-creation in the border zone of education and working life. Poster. NordYrk conference 12.6., Helsinki Arcada. https://tyopedaamk.blogspot.com/

Koukkari, M. & Junkkari, M. 2018. Osaaminen jakoon – pedagoginen mentorointi työyhteisön voimavarana. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 21. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018042018003

Laajala, T. 2015. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämisprosessista. Väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis 309. Lapin yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-849-7

Laajala, T. & Lehtelä, P-L. 2017. Uranhallintataitojen kehittäminen ammattikorkeakoulussa – uraohjausta systeemiteoreettisessa viitekehyksessä. Teoksessa T. Jokinen & L. Marttila (toim.) Näkökulmia uraseurantaan ja uraohjaukseen. Amkista uralle! -hankkeen loppuraportti, 70–83. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja B, Raportteja 94. http://www.tamk.fi/-/julkaisu-nakokulmia-uraseurantaan-ja-uraohjaukseen

Mahlamäki-Kultanen, S., Happo, I. & Perunka, S. 2019. Ammatillisen opettajankoulutuksen säädöspohja ja opetussuunnitelmien kehittäminen. UAS Journal 1. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences. Arene ry.  https://uasjournal.fi/1-2019/ammatillinen-opettajankoulutus-osaamisen-viitekehys/

Nissilä, S.-P., Karjalainen, A., Koukkari, M. & Kepanen, P. 2015. Towards competence-based practices in vocational education – what will the process require from teacher education and teacher identities? CEPS Journal 5 (2), 13–34.

Osata-hanke. http://www.osata.fi

Paaso, A., Korento, K. & Kotimäki, E. 2013. Ennakoiva osaamisyhteisö – kehittyvä ammatillinen opettajuus. Ammattikoulutuksen opetushenkilöstön osaamistarpeiden ennakointi. Loppuraportti 28.2.2013.

Paaso, A. & Korento, K. 2010. Osaava opettaja 2020. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaaminen. Loppuraportti. Opetushallitus. Tampere: Yliopistopaino.

Paterson, S. M., Laajala, T. & Lehtelä, P-L. 2019. Counsellor students’ conceptions of online counselling in Scotland and Finland. British Journal of Guidance and Counselling 47 (3), 292‒303. https://dx.doi.org/10.1080/03069885.2017.1383357

Perunka, S. 2015. "Tässä on hyvä syy ammatillisesti keskustella": Ohjaavien opettajien käsityksiä opetusharjoittelun ohjauksesta ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Väitöskirja. Lapin yliopisto. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62150

Perunka, S. & Erkkilä, R. 2018. Team Teaching strengthens professional Growth. A Research Working Paper. CollectivED. Working Papers from CollectivED: The Hub for Mentoring and Coaching. Issue 3. Leeds Beckett University. https://www.leedsbeckett.ac.uk/-/media/files/research/collectived-apr-2018--issue-31.pdf?la=en

Perunka, S. & Happo, I. 2018. Osallistava pedagogiikka jakaa vallan ja vastuun. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 1. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201801101177

Tenno, T. 2018. A Pedagogical Reception Analysis study on The Effects Of An Educational Film — Reseach Paper Snapshots. Media & Learning 2018: Video in Higher Education, 14—15 June 2018 In STUK, Leuven, Belgium. Research symposium presentation 14 June 2018. https://www.media-and-learning.eu/2018/sites/default/files/presentations/Tenno%20Tiiu%20Media%20and%20Learning%202018.pdf

Tenno, T. & Karjalainen, A. 2017. Ammattipedagogisen maiseman avartuminen. Pedagoginen reseptiotutkimus opetuselokuvan vaikutuksesta. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 37. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-152-4

Virkkula, E. 2014. ”Soittaminen ammattilaisen kanssa on paras tapa oppia” ‒ Työpajaperustainen työssäoppiminen muusikoiden ammatillisessa koulutuksessa. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Oulu.

Virkkula, E. 2019. Structuring student teachers’ views of competence goals in competence-based vocational teacher education. European Journal of Teacher Education. Arvioitavana. 

Virkkula, E. 2018. Using self-determination theory to show motivational characteristics in the conservatory workshop. British Journal of Music Education. Arvioitavana.

Virkkula, E. & Kunwar, J.B. 2016. Guiding music students during workshop-based on-the-job learning. Journal of Vocational Education and Training 68 (2). Taylor & Francis. 

Virkkula, E. & Nissilä, S-P. 2017. Towards Professionalism in Music: Self-assessed learning strategies of conservatory music students. CEPS-journal 7 (3), 113–133. Center for Educational Policy Studies. 

Wenström, S. 2019. Positiivisella johtamisella pedagogista hyvinvointia. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 10.  http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201902134751

Wenström, S., Koukkari, M. & Guttorm, T. 2018. Positiivista osaamisperusteista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102938970

Wenström, S., Uusiautti, S. & Määttä, K. 2018. How does the PRIDE theory describe leadership and organization that enhances vocational education teachers’ (VET) enthusiasm? An analysis of enthusiastic Finnish VET-teachers’ perceptions. European Journal of Workplace Innovation 4 (1), 79‒94. http://journal.uia.no/index.php/EJWI/article/view/502

Wenström, S., Uusiautti, S. & Määttä, K. 2018. “The force that keeps you going”. Enthusiasm in vocational education and training (VET) teachers’ work. International Journal for Research in Vocational Education and Training 5 (4), 1‒35. https://doi.org/10.13152/IJRVET.5.4.1

Wenström, S., Uusiautti, S. & Määttä, K. 2017. ''The Force that Keeps you Going'': Enthusiasm in Vocational Education and Training (VET) Teachers' Work. International Journal for Research in Vocational Education and Training 5 (4), 244‒263. http://www.ijrvet.net/index.php/IJRVET/article/view/291

Wenström, S., Uusiautti, S. & Määttä, K. 2019. What kind of leadership promotes vocational education and training (VET) teachers’ enthusiasm at work? International Journal of Research Studies in Psychology 8 (1), 79‒90. https://doi.org/10.5861/ijrsp.2019.4005

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus