Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 89/2019

Oulun ammattikorkeakoulu yrittäjyyskasvattajana

Metatiedot

Nimeke: Oulun ammattikorkeakoulu yrittäjyyskasvattajana. Teoksessa M. Paldanius (toim.) Oulun alueen ja Pohjois-Suomen kehitystä tuetaan monipuolisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä

Tekijä: Isokangas Jouko; Kosonen Katri; Niemelä Sami; Savela Terttu

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, maahanmuuttajat, naiset, tutkimus- ja kehittämistoiminta, yrittäjyyskasvatus

Tiivistelmä: Suomi oli erittäin voimakkaiden muutospaineiden keskellä 2010-luvulla. Rakenteelliset muutokset ja investointien väheneminen ovat aiheuttaneet sekä yhteiskunnallisesti että kansantaloudellisesti isoja kehityshaasteita. Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on ketterästi ja suunnitelmallisesti tarttunut yhteiskunnallisen ja taloudellisten muutosten haasteisiin kehittämällä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden avulla yrittäjyyttä ja uuden liiketoiminnan kehittymistä, alueellista yrittäjyysekosysteemiä, naisyrittäjyyttä ja maahanmuuttajien integroitumista.

Yrittäjyyteen liittyvien hankkeiden avulla Oamk on vahvasti vaikuttanut alueellisen yrittäjyyden ja alueen toimijoiden välisen yhteistoiminnan kehittymiseen. Ammattikorkeakoulu on ollut avaintoimija kehityksessä, joka johti Oamkin ja Oulun yliopiston yhteisen kasvuyrittäjyyskeskuksen Business Kitchenin syntyyn ja toimintaan. Hanketoiminnan avulla on kehitetty ja vakiinnutettu Avanto-ohjelma, korkeakoulujen yhteinen yrittäjyyskoulutuskokonaisuus. Toimenpiteitten johdosta Oulusta on muutamassa vuodessa tullut yksi Suomen merkittävimmästä startup-keskittymistä.

Oulun innovaatioallianssi (OIA) on alueen keskeisten kehittämistoimijoiden keskinäiseen sopimukseen pohjautuva strateginen yhteistyöelin. Käynnissä olevan OIA:n toimintakauden keskiössä ovat innovaatioekosysteemit. OIA:n innovaatioekosysteemien koordinointivastuu on jaettu sopimuskumppaneiden kesken siten, että ketterän kaupallistamisen ekosysteemistä vastaa Oamk.
Oamk on tarttunut ketterästi ja suunnitelmallisesti haasteeseen kehittää hankkeiden avulla naisyrittäjyyttä. Palautteiden ja tehtyjen tutkimusten perusteella hankkeiden toimenpiteillä on ollut merkittävä vaikutus osallistujien uusien yritysten syntyyn. urakehitykseen, osaamisen kehitykseen, yritysten kasvuun sekä oman yrittäjä- ja johtajaidentiteetin vahvistumiseen.

Vuonna 2015 maailmaa kohtasi pakolaiskriisi. Oamkista tuli Pohjois-Suomen SIMHE-vastuukorkeakoulu (SIMHE-Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) keväällä 2017. Oamkin SIMHE-vastuukorkeakoulutyössä on hankkeiden kautta luotu lyhyessä ajassa paljon uutta maahanmuuttajien ohjaus- ja koulutuskentälle. Työperäinen maahanmuutto ja mahdolliset maahanmuuttoaallot suuntaavat tulevaisuuden Oamkin tki-toimintaa maahanmuuttotyössä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-12-11

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019102534867

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Isokangas, J., Kosonen, K., Niemelä, S. & Savela, T. 2019. Oulun ammattikorkeakoulu yrittäjyyskasvattajana. Teoksessa M. Paldanius (toim.) Oulun alueen ja Pohjois-Suomen kehitystä tuetaan monipuolisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 89. Hakupäivä 28.5.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019102534867.

Suomen kansantalous oli erittäin voimakkaiden muutospaineiden keskellä 2010-luvun vaihteessa. Investointien määrä väheni merkittävästi, mikä näkyi voimakkaasti kasvavana työttömyytenä. Kansantalouden rakenteellinen muutos kiihtyi erityisesti teollisuuden rakennemuutoksessa. Perinteisen metsä- ja paperiteollisuuden merkitys vähentyi ja elektroniikkateollisuuden merkitys kasvoi voimakkaasti. Taloudellisen tilanteen ja työttömyyden korjaamiseksi yhteiskunnan monilla alueilla huudettiin apuun yrittäjyyden lisäämistä sekä kehittämistä. Yhteiskunnan nopeat muutokset sekä globaalilla että kansallisella tasolla nostivat esiin erityisen vaatimuksen myös ammattikorkeakoulujen reagointikyvystä. Oulun ammattikorkeakoulu on ketterästi tarttunut tki-työn avulla aluetta kohdanneisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin kehittämällä alueellista yrittäjyysekosysteemiä, naisyrittäjyyttä ja maahanmuuttajien integroitumista.

Kuva: Shutterstock

KUVA: Syda Productions/Shutterstock.com

Oulun ammattikorkeakoulu yrittäjyyden kehittäjänä

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) asetti yrittäjyyden strategiseksi kehittämisen painoalaksi vuonna 2010. Sitä vastuutettiin vetämään ja koordinoimaan painoalakoordinaattori. Yrittäjyyden kehittämisessä nähtiin erityisen tärkeänä toimenpiteet, jotka edistävät yrittäjyyttä ja uuden liiketoiminnan syntymistä yrittäjyyskoulutuksen uudistamisen ja tutkimus- ja kehittämishankkeiden avulla. Yrittäjyyden kehittämisen vaikuttavuuden varmistamiseksi nähtiin lähtökohtana verkostoituminen muiden alueellisten kehittämisen avaintoimijoiden kanssa. Oulun innovaatioallianssi (OIA) muodosti hyvän perustan kehittämistyölle.

Vuoden 2011 alussa saapuivat uutiset matkapuhelintuotannon radikaalista vähenemisestä Oulussa. Oamk oli jo edeltävien vuosien aikana lisännyt panostustaan yrittäjyyteen ja yritystoiminnan kehittämiseen. Vuonna 2010 Oamk oli avannut yhteistyökeskustelut Oulun yliopiston kanssa ja valmisteilla oli kehittämishanke korkeakoulujen yhteisen yrittäjyyden ja yrityskehitystoiminnan käynnistämiseksi. Aluetaloudellisen kriisin uhatessa korkeakoulut päättivät vauhdittaa hankevalmistelua ja Oulun kaupungin elinkeinoliikelaitos BusinessOulu liittyi mukaan valmistelutyöhön. Valmisteltu hanke (Oulu Growth Venturing, OGV) sai rahoituksen ja hankkeen pohjalta syntyi Oulun korkeakoulujen yrittäjyysyhteisö Business Kitchen, jonka toimitilat avattiin Oulun keskustaan syksyllä 2012.

Business Kitchenin ensimmäisessä vaiheessa toiminnan painopisteenä oli korkeakoulujen resurssien tuominen uuden liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Korkeakoulujen henkilöstö toi oman asiantuntemuksensa ja osaamisensa yli kolmenkymmenen yrityksen tai yritysideaa valmistelevan tueksi. Samanaikaisesti Business Kitchen -yhteisö ryhtyi määrätietoisesti luomaan Ouluun uudenlaista yrittäjyys- ja startup-kulttuuria. Tulevan kasvun nähtiin pohjautuvan ketteriin ja kansainvälistä kasvua tavoitteleviin yrityksiin. Toimijoiden yhteistyö tiivistyi yhteisen tekemisen myötä ja verkostoitumisesta siirryttiin luontevasti kohti ekosysteemimäistä toimintaa. Business Kitchen saavutti nopeasti tunnettuutta alueella ja alueen ulkopuolella – vierailijoita saapui tutustumaan toimintamalliin useista syistä, mutta Oamkin ja Oulun yliopiston yhteistyö yrityskehityksen saralla oli tavanomaisin kiinnostuksen kohde.

Business Kitchenin elinkaaren toinen vaihe käynnistyi syksyllä 2015 uuden hankkeen myötä (Korkeammalle Korkeakouluyhteistyöllä, KoKo). Toisessa vaiheessa toiminnan pääpaino oli korkeakouluyhteisöistä nousevien innovaatioiden ja liikeideoiden tukeminen kohti kaupallistamista. Opiskelijoille ja henkilökunnille suunnatut esikiihdyttämökokeilut ja toisaalta opiskelijoiden tuominen entistä tiiviimmin osaksi innovaatiojärjestelmää osoittautuivat tarpeellisiksi. Erityisesti Business Kitchenin toinen vaihe tuotti rakennusaineksia uusille pysyville toimintamalleille, joiden myötä Oulusta tuli muutamassa vuodessa yksi Suomen merkittävimmästä startup-keskittymistä. 

Vuoden 2017 alussa Business Kitchenin toiminnat tuotiin korkeakoulukampuksille, jotta yrittäjyys ja yrittäjämäinen toimintatapa olisi vieläkin konkreettisemmin osa korkeakouluyhteisöjen arkea. Oulun ammattikorkeakoululle Business Kitchen on toiminut alustana yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen innovatiiviselle kehittämiselle. Oamkin roolia on pidetty merkityksellisenä, mikä on ilmennyt erityisesti Oulun innovaatioallianssin toiminnan yhteydessä.

Oulun innovaatioallianssi on alueen keskeisten kehittämistoimijoiden keskinäiseen sopimukseen pohjautuva strateginen yhteistyöelin, jonka ensimmäinen toimintakausi käynnistyi jo vuonna 2009. Oulun ammattikorkeakoulu on ollut OIA:n sopimusosapuolena ja aktiivisena toimijana alusta alkaen. Vuoden 2016 alussa käynnistyi OIA:n toinen sopimuskausi, joka kestää vuoden 2020 loppuun. Nyt käynnissä olevan OIA:n toimintakauden keskiössä ovat innovaatioekosysteemit aiempien erillisten keskittymien sijaan. Toimintaa ohjaavana periaatteena on, että innovaatiotoimintaa tuetaan koordinoidulla yhteistyöllä ja OIA-toiminta on osa sopimuskumppaneiden perustoimintaa ja sen kehittämistä tukevaa strategista pohjaa. 

OIA:n innovaatioekosysteemien koordinointivastuu on jaettu sopimuskumppaneiden kesken siten, että Oamk vastaa ketterän kaupallistamisen ekosysteemistä. Oamk on nimennyt verkostojohtajan ja vastaa verkostojohtajan resurssista. Ekosysteemin vastuutahona on luonnollista, että Oulun ammattikorkeakoulu on jatkanut yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvää kehittämistoimintaa. Hanketoiminnan laajuus on kasvanut merkittävästi ja näiltä osin tki-työa saavuttaa yhä useamman oamkilaisen. Oulun ammattikorkeakoululle OIA-toiminta on avannut näkymiä laajempaan aluekehityksen kokonaisuuteen ja mahdollisuuden päästä vaikuttamaan Oulun seudun tulevaisuuteen ammattikorkeakoululle harvinaisen painokkaalla tavalla.

OIA-toiminnan tuotoksena Oamk ja Oulun yliopistot kokosivat innovaatioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen liittyvät palvelut yhteiseen keskittymään vuoden 2019 alussa. Korkeakoulujen yhteinen innovaatiokeskus (University Innovation Centre) palvelee molempia korkeakouluyhteisöjä IPR-, yrityskehitys- ja työelämäyhteistyöteemoissa. Innovaatiokeskuksen tavoitteena on kasvattaa korkeakoululähtöisten yritysten määrää ja laatua ja tiivistää yhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välillä. 

Naisten yrittäjyyden ja johtajuuden edistäminen

Naisten yrittäjyyden ja johtajuuden edistäminen on ollut yksi tärkeä teema Euroopan Sosiaalirahaston ohjelmissa koko 2000-luvun ajan. Tavoitteena on ollut nostaa naisten perustamien yritysten määrä 40 prosentin tasolle. Lisäksi haasteena on nähty se, että naisten omistamat yritykset eivät usein ole kasvuhaluisia. Vaikka Suomi onkin yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, naisten osuus yritysten johtotehtävissä on vain noin kymmenen prosentin luokkaa. Tilanne on saman tyyppinen kaikissa Euroopan maissa.

Oamkissa haasteisiin on vastattu toteuttamalla vuosien varrella useita laajoja pääosin ESR-rahoitteisia koulutus-, kehittämis- ja tutkimushankkeita Oulun alueella, Kuusamossa, Raahessa ja Pudasjärvellä. Hankkeiden rahoitukseen ovat osallistuneet myös Oulun kaupunki, Kuusamon kaupunki, Oamk sekä hankkeisiin osallistuneet yritykset. Tähän mennessä eri koulutusohjelmiin on osallistunut yli 600 naista. Hankkeissa toteutetut koulutusohjelmat perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen ja ohjelmia räätälöidään kunkin kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Mukana on ollut myös maahanmuuttajayrittäjille suunnattu oma kokonaisuutensa. Ohjelmien painopisteenä on ollut yritysten perustaminen (fStart), yritysten kasvun tukeminen (fGrowth ja fFirma) tai naisten johtajuuden ja urakehityksen edistäminen (fMBA-ohjelmat, fLeader) tai jokin muu ajankohtaisen osaamisen kehittäminen (fDesign, fVision). 

Ohjelmat on toteutettu pitkäaikaisessa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa. Ohjelmiin on alusta asti liittynyt tärkeänä osana tutkimustoiminta. Eri hankkeiden vaikuttavuudesta on tehty muun muassa kahdeksan pro gradu -työtä, useita kansainvälisiä artikkeleita ja julkaisuja ja hankkeiden toimenpiteitä on esitelty lukuisissa kansainvälisissä kongresseissa. Vuonna 2014 päättynyt fForum-hanke valittiin Euroopan komission järjestämässä kilpailussa edustamaan Suomea innovatiivisten yrittäjyyden edistämisohjelmien sarjassa. Kilpailuun osallistuminen käynnisti myöhemmin yhteistyön Irlannin kumppanin kanssa. Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös nykyisessä Oamkin ja Oulun yliopiston fPlaza-yhteishankkeessa espanjalaisten ja bulgarialaisten kumppanien kanssa.

Osallistujilta kerättyjen palautteiden ja tehtyjen tutkimusten perusteella hankkeiden toimenpiteillä on ollut merkittävä vaikutus osallistujien urakehitykseen, osaamisen kehitykseen, yritysten kasvuun sekä oman yrittäjä- ja johtajaidentiteetin vahvistumiseen. Uusia yrityksiä hankkeiden toimenpiteisiin osallistuneet naiset ovat perustaneet Oulun alueelle noin viisikymmentä erityisesti aikana, jolloin Nokian vaikeudet alkoivat. Kasvun ja kansainvälistymisen ryhmäsparrausprosessiin osallistuminen menestyneen yrittäjänaisen johdolla on ollut monelle tärkeä lähtölaukaus merkittäviin kasvutoimenpiteisiin, yrityksen laajentamiseen, verkostoitumiseen ja uusien markkinoiden saavuttamiseen. Yleisellä tasolla hanketoiminta on edistänyt työelämän tasa-arvoa, naisten voimaantumista yrittäjyydessä ja johtajuudessa sekä taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia alueella. On ollut etuoikeus seurata tapahtuneita onnistumisia ja uuden kasvusuunnan löytymistä.

Maahanmuuttajien integroituminen korkeakoulutukseen ja työelämään 

Vuonna 2015 maailmaa kohtasi pakolaiskriisi. Tämän seurauksena Suomeen saapui ennätyksellisesti yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joista noin neljänneksellä oli korkeakoulussa suoritettuja opintoja tai korkeakoulututkinto. Tilastokeskus. 2017. Maahanmuuttajat ja kotoutuminen. Hakupäivä 30.8.2019. http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/index.html Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset II. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 5. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki. Hakupäivä 16.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-613-3 Opetus- ja kulttuuriministeriö reagoi maahantulijoiden määrän kasvuun nopeasti ja vuonna 2016 aloitettiin erillishanke korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille suunnatun vastuukorkeakoulutoiminnan kehittämiseksi (SIMHE – Supporting Immigrants in Higher Education in Finland). Oamkista tuli Pohjois-Suomen SIMHE-vastuukorkeakoulu keväällä 2017. Vastuukorkeakoulutoiminnan tavoitteena on nopeuttaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroitumista tarkoituksenmukaisille koulutus- ja urapoluille Suomessa. 

Oamkissa otettiin kuitenkin ensiaskeleet maahanmuuttajien korkeakoulutukseen liittyvissä asioissa vähän aikaisemmin eli syksyllä 2016, jolloin kehitystyö maahanmuuttajien integroitumiseksi ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisiin opintoihin käynnistyi. Tällöin pilotoitiin valmentava koulutus korkeakouluun sisältäen muun muassa suomen kieltä ja kulttuuria, yrittäjyyttä, liiketalouden perusteita ja työelämätaitoja. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Siirtymävaiheen koulutusmalli maahanmuuttajille. Hakupäivä 5.9.2019. https://www.oamk.fi/c5/fi/tutkimus-ja-kehitys/hankkeet/siima/ Kehitystyön tuloksena on vakiintunut valmentava koulutuskokonaisuus osana Oulun alueen maahanmuuttajakoulutusta, joka on todettu erittäin tarpeelliseksi niin opiskelijoiden kuin sidosryhmienkin näkökulmasta. Koulutus on myös arvokas lisä SIMHE-palveluiden toimintaan.

SIMHE-toiminta sisältää maahanmuuttajien korkeakoulutuksen kehitystyötä sekä ohjaus- ja neuvontapalveluja. Oamk on mukana useissa alueellisissa ja valtakunnallisissa hankkeissa, joissa kehitetään maahanmuuttajien koulutuksellisia asioita sekä parannetaan tätä kautta integroitumista yhteiskuntaan Oulun ammattikorkeakoulu. 2019. Toimintaa kehittävät hankkeet. Hakupäivä 4.9.2019. https://www.oamk.fi/fi/koulutus/maahanmuuttajien-koulutus-ja-ohjauspalvelut/toimintaa-kehittavat-hankkeet. Tki-työn kautta on kehitetty maahanmuuttajien koulutuspolkuja sairaanhoidon, sosionomin (AMK) ja liiketalouden opintoihin Oulun ammattikorkeakoulu. 2018. MAIKO-Maahanmuuttajien integrointimalli korkeakouluun. Hakupäivä 5.9.2019. https://www.oamk.fi/c5/fi/tutkimus-ja-kehitys/hankkeet/maahanmuuttajien-integrointimalli.

Ohjaus- ja neuvontapalveluissa on käynyt tähän mennessä hieman yli sata maahanmuuttajaa tai turvapaikanhakijaa. Palvelussa annetaan yksilöllisesti tietoa siitä, miten tavoitteena olevaa ura- tai koulutuspolkua voi lähteä rakentamaan. Tämä edistää yhteiskuntaan ja korkeakoulutukseen integroitumista.

Oamkin SIMHE-vastuukorkeakoulutyössä on luotu lyhyessä ajassa paljon uutta maahanmuuttajien ohjaus- ja koulutuskentälle. Työ on pitkäjänteistä, määrätietoista ja vastuullista kehittämistä, jossa tulee huomioida laaja-alaisesti alueelliset, valtakunnalliset, yhteiskunnalliset ja koulutukselliset näkökulmat. Oamkin maahanmuuttotyön onnistumisen lähtökohdat rakentuvat ennen kaikkea kehittämishaluisesta tiimistä, organisaation luomista mahdollisuuksista sekä laaja-alaisesta verkostoyhteistyöstä.

Työperäinen maahanmuutto ja mahdolliset maahanmuuttoaallot suuntaavat tulevaisuuden Oamkin tki-toimintaa maahanmuuttotyössä. Tulevaisuudessa ekosysteemitasoisen yrittäjyyden kehittäminen on edelleen ajankohtaista ja tarpeellista Oamkin tki-toiminnassa. Yhteiskunnan digitaalinen murros aiheuttaa erityisvaatimuksia yrittäjyyden kehittämiseen liittyvälle tki-toiminnalle, jossa on erityisesti otettava huomioon tekoälyn ja digitaalisuuden hyödyntäminen.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus