Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 89/2019

Parasta arvoa yhteistyöstä ‒ huippua on tehdä ja toimia yhdessä

Metatiedot

Nimeke: Parasta arvoa yhteistyöstä ‒ huippua on tehdä ja toimia yhdessä. Teoksessa M. Paldanius (toim.) Oulun alueen ja Pohjois-Suomen kehitystä tuetaan monipuolisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä

Tekijä: Tervasoff Päivi; Lappalainen Pirjo; Kekkonen Päivi; Jokinen Kirsi; Tuiskunen Marika; Ylikauma Pirjo-Riitta; Arolaakso Sari; Kosonen Katri; Kukkohovi Pirkko

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, kuntoutus, sosiaaliala, projektit, yhteistyö

Tiivistelmä: Sosiaaliala ja kuntoutus ovat osa suurta sosiaali- ja terveysalaa, jossa tehdään monipuolista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä opetuksen rinnalla. Sosiaalialan ja kuntoutuksen asiantuntijat ovat mukana erilaisissa ihmisten palveluja kehittävissä alueellisissa ja valtakunnallisissa hankkeissa.

Suurin osa hanketoiminnasta keskittyy ihmisten arkeen, jossa tavoitellaan hyvää ja turvallista elämää. Hankkeissa edistetään toimivien palvelujen kehittämistä ihmisten tarpeiden mukaan. Opetuksen kehittämistyössä huomioidaan erityisesti erilaisessa asemassa olevia ihmisiä, kuten maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien korkeakoulutusta edistetään sekä vastuukorkeakouluna että erilaisilla maahanmuuton kehittämishankkeilla. Luomalla yhdenvertaisempaa koulutuspolkua saadaan maahanmuuttajia ammattiin ja työhön.

Hanketoiminnan ydin on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden edistäminen. Hankkeissa huomioidaan paitsi alueelliset erot, myös yhteiskunnan muutokset ja haasteet. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä ihmisten kanssa ja ennakoimalla tulevaisuuden tarpeita.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-12-11

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019110536730

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Tervasoff, P., Lappalainen, P., Kekkonen, P., Jokinen, K., Tuiskunen, M., Ylikauma, P-R., Arolaakso, S., Kosonen, K. & Kukkohovi, P. 2019. Parasta arvoa yhteistyöstä ‒ huippua on tehdä ja toimia yhdessä. Teoksessa M. Paldanius (toim.) Oulun alueen ja Pohjois-Suomen kehitystä tuetaan monipuolisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 89. Hakupäivä 27.5.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019110536730.

Sosiaalialan ja kuntoutuksen asiantuntijat toimivat yhteistyössä erilaisissa hankkeissa. Hanketoiminta keskittyy ihmisiin, sosiaaliseen pääomaan, koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen. Tärkein tekijä yhteistyössä on vuorovaikutus. Artikkelin hankkeet avaavat yhteistyön eri muotoja. Kaikissa yhdistyvät ihmiset ja heidän tulevaisuuden tarpeensa.

Parasta arvoa yhteistyöstä

Aitoa yhteistyötä tekemällä kasvatetaan yhteistä sosiaalista pääomaa. Samalla kehittyy luova ja kehittämismyönteinen osaaminen. Tällä osaamisella voidaan vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin. Hanketyö palvelee monipuolisesti elinkeinoelämää ja sen asiakkaita. Kehittämistyötä tehdään ihmisiä varten. 

Hanketyössä tarvitaan eri alan asiantuntijoita ideasta toteutukseen asti. Parhaimmillaan eri alojen asiantuntijuus muodostaa yhteisen tahdon, kielen ja aidon yhteistyön. Asiantuntijoiden lisäksi tarvitaan eri toimijoita, jotta saadaan asiakkaiden ja ihmisten tarpeet esille. Aitojen tarpeiden kautta tehdään merkityksellistä hanketyötä. Monitahoisessa yhteistyössä pitää olla avoin ja valmis muuttamaan omaa asiantuntijakieltä yhteisen kielen tasolle. Selkeys on tärkeää, kun tehdään ja toimitaan yhdessä. Hanketyössä markkinoidaan omaa alaa, sillä usein asioita perustellaan ja kyseenalaistetaan omasta näkökulmasta.  

Vuorovaikutuksessa osaaminen kehittyy laajemmaksi ja samalla kertyy arvokkaita sosiaalisia kokemuksia. Yhteistyö kehittää työntekijän vuorovaikutustaitoja ja lisää sosiaalista pääomaa. Vuorovaikutuksessa luodaan arvoa Grönroos, C. 2015. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. Helsinki: Talentum. ja sen kokeminen motivoi sekä lisää arvon kokemusta. 

Hanketyössä tehdään muutoksia. Selkeä merkki hankkeen toimijoiden yhteistyön onnistumisesta on muutosten jääminen käytäntöön. Tässä artikkelissa esitellään neljä erilaista hanketta, joissa toimii myös sosiaalialan ja kuntoutuksen asiantuntijoita. Kaikissa hankkeissa tehdään monitahoista yhteistyötä.

Yhteistyön esimerkkejä ovat hankkeet HIPPA – Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla (6Aika, EAKR), Arki lähemmäs (Euroopan aaseuturahoitus), MAIKO – Maahanmuuttajien integrointimalli korkeakouluun (ESR) ja UOMA – Uraa ja osaamista korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille (Valtakunnallinen ESR). Näissä hankkeissa tehdään yhteistyötä monialaisesti sekä moniammatillisesti ja monitoimijaisesti. 

Käsitteet moniammatillisuus ja monialaisuus sekoittuvat usein puhekielessä, sillä molemmissa painotetaan asiantuntijuutta. Moniammatillisuus tarkoittaa rinnakkaintyöskentelyä ja verkosto-osaamista, kun taas monialaisuus on yhteisen tavoitteen saavuttamista koulutusalojen rajoja ylittäen. Katisko, M., Kolkka, M., Vuokila-Oikkonen, P. 2014. Moniammatillinen ja monialainen osaaminen sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja liikunta-alojen koulutuksessa. Malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2. Opetushallitus, Helsinki. Monitoimijainen yhteistyö on laajaa yhteistyötä, sillä se käsittää kaikki toimijat, ei pelkästään asiantuntijoita. Sotepeda 24/7 -hankkeen toimijat ovat koonneet käsitteistä hyvän verkkosivun Nieminen, S., Maijala, V., Laurila, M., Ojala, K., Tamminen, P., Tolonen, T. & Koivisto, J-M. 2019. Sanoitetaan monitoimijuutta – moniammatillisuus, monialaisuus ja monitoimijuus toimialojen diskurssien pyörteessä. Sotepeda 24/7. Hakupäivä 12.8.2019. http://sotepeda247.fi/2019/04/17/sanoitetaan-monitoimijuutta-moniammatillisuus-monialaisuus-ja-monitoimijuus-toimialojen-diskurssien-pyorteessa/. Tässä artikkelissa yksi käsite kattaa moniammatillisuuden, monialaisuuden ja monitoimijuuden: yhteistyö (kuva 1). Yhteistyötä kuvaavat hankkeissa toimivat asiantuntijat. Hankkeista käytetään lyhenteitä HIPPA, Arki lähemmäs, MAIKO ja UOMA.

Kuvassa oransseja kukkia

KUVA 1. Parasta arvoa yhteistyöstä I (kuvaaja: Päivi Tervasoff)

HIPPA

HIPPA - Hyvinvointia ja parempaa palveluasumista digitalisaation avulla -hankkeessa yhdistyy sosiaali- ja terveysalan, tieto- ja viestintätekniikan, liiketalouden, talotekniikan ja rakennussuunnittelun osaaminen. Hanketta kuvaavan nimen ja mieleen jäävän lyhenteen ideointi on onnistunut HIPPA-hankkeen kohdalla. Hankkeessa nimensä mukaisesti palveluasumista kehitetään digitalisaation avulla. (Kuva 2.)

Pulla-ja-porinaa-asumisesta

KUVA 2. Pulla ja porinaa asumisesta (kuvaaja: Hanna Niskasaari)

Asumisen tarpeita on Oulussa kerätty palveluiden tarvitsijoilta, kuten ikäihmisiltä ja erilaisten palveluiden piirissä olevilta asukkailta kodeissa ja työpajoissa sekä ammattilaisilta sähköisenä kyselynä. Näin on saatu tietoa oikeista tarpeista, joihin kehittää ratkaisuja. Tarvekartoituksen toteuttivat Oamkin toimintaterapian opiskelijat.

Hankkeessa on käynnistetty Ouluun älykkään palveluasumisen kehittäjäklubi HIPPA-hankkeen Oulun toimijoiden ja alueellisten sidosryhmien voimin. Kehittäjäklubi koostuu palveluasumisen ammattilaisista sekä palveluiden käyttäjistä ja heidän omaisistaan. Näin on saatu laaja yhteistyöverkosto kehittämistoimintaan ja samalla on vahvistettu hankkeen päättymisen jälkeen toiminnan jatkuvuutta. HIPPA-hankkeessa korostuu vahva ja moniääninen yhteistyö älykkäiden tuotteiden ja palvelujen yhteiskehittämisessä, testaamisessa ja kaupallistamisessa. Työtä tehdään palvelujen käyttäjien, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, kaupunkien, yritysten ja korkeakoulujen kesken.

Kehittämällä yritysten kanssa käyttäjälähtöisesti älykkään palveluasumisen tuotteita ja palveluja tuetaan yritysten kasvua ja kehitystä sekä edistetään uusien yritysten syntymistä. Kehittämisen lähtökohtana on hyvä asuminen kotona ja palveluasumisen ympäristöissä. Hankkeessa yhteiskehittely, testaus ja kaupallistamisen sparraus konseptoidaan ja juurrutetaan mukana olevien korkeakoulujen ja kaupunkien jatkuviksi käytännöiksi.

HIPPA-hankkeessa hanketoimijat oppivat toisiltaan: Metropolia Ammattikorkeakoululla on vankka osaaminen tuotteiden ja palveluiden monialaisesta yhteiskehittelystä, Oulun kaupungilla ja Oulun ammattikorkeakoululla (Oamk) tuote- ja palvelutestauksesta (Oulussa OuluHealth Labs tarjoaa yrityksille tuotteistetut testausympäristöt) sekä Tampereen ammattikorkeakoululla kaupallistamisesta. Hanketoimijat sparraavat toisiaan näiden vahvuuksiensa mukaisesti.

Älykkäiden tuotteiden ja palvelujen autenttisina testausympäristöinä Oulussa toimivat Oulun Palvelusäätiö sekä Oulun kaupungin asumispalvelut ja asiakkaiden kodit. Oulun ammattikorkeakoulun Mahdollistava Koti toimii vakioituna testiympäristönä opiskelijoiden suorittamissa testauksissa. Tampereella autenttista testausta tehdään Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n ympäristössä ja Helsingissä Myllypuron monipuolisessa palvelukeskuksessa.

Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun kaupungin välinen yhteistyö hankkeessa on ollut hedelmällistä. Tammi-helmikuussa 2019 järjestettiin yhdessä ensimmäinen älykkään palveluasumisen innovaatiokilpailu, josta käynnistyi yritysten alueellinen rekrytointi hankkeen tukitoimien piiriin. Syksyllä 2019 järjestettiin innovaatiokilpailun toinen kilpailu. Lisäksi yrityksiä otetaan mukaan hankkeeseen jatkuvan, avoimen haun kautta. Ensimmäinen autenttinen testaus päättyi Oulussa kesällä 2019.

Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun kaupunki järjestävät Oulussa yhteisvoimin älykkään palveluasumisen ajankohtaistapahtumia. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin toukokuussa 2019. Marraskuussa 2019 järjestetyn tapahtuman teemana oli välimuotoasuminen. Tilaisuudessa kuultiin erityisesti asumispalveluiden tuottajia ja palveluntarjoajia, esimerkkejä yhteisöllisestä asumisesta sekä miten tuotetaan älykästä palveluasumista ja mitä digitalisaatio tarkoittaa ja miten se nähdään tulevaisuudessa. 

Palveluasuminen ja tuettu kotona asuminen ovat yrityksille kiinnostavia, mutta haasteellisia liiketoimintaympäristöjä. Hankkeessa eri toimijoiden yhteistyönä autetaan yrityksiä asiakasymmärryksen luomisessa, liiketoiminnan kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä sekä älykkäiden tuotteiden ja palvelujen myynnissä ja markkinoinnissa. Käyttäjälähtöisiä ratkaisuja kehitetään yhdessä monialaisesti käyttäjien tarpeiden pohjalta siten, että yritysten on mahdollista päästä ketterästi testaamaan ideoita ja prototyyppejä erilaisissa ympäristöissä. Päämääränä on mahdollistaa palveluasumisen asukkaiden ja kotona tuetusti asuvien turvallinen ja merkityksellinen elämä älykkäiden tuotteiden ja palvelujen avulla.

Arki lähemmäs 

Arki lähemmäs ‒ Maaseudun asukkaiden kuntoutuspalvelujen monipuolistaminen etäkuntoutuksen kokeiluja hyödyntäen -hanke (2018‒2020) edistää kuntoutuspalvelujen saavutettavuutta ja monipuolistaa niiden tarjontaa Pohjois-Pohjanmaan harvaan asutuilla alueilla. Maaseudulla pitkien välimatkojen päässä on kuntoutujia, jotka tarvitsevat kuntoutuspalveluita, mutta joilla on ympäristöön tai toimintakykyyn liittyviä rajoituksia. Kekkonen, P.,  Reiman, A. Lappalainen, P. & Tuiskunen, M. 2019. Considerations on the Benefits of Using Telerehabilitation Practices in the Countryside. Teoksessa T. Patrone Cotrim, F. Serranheira,  P. Sousa, S. Hignett, S. Albolino & R, Tartaglia (toim.) Building health and social care systems for the future: Demographic changes, digital age and human factors. 6th edition of the International Conference Healthcare Ergonomics and Patient Safety, 3-5 July 2019, Lisbon, Portugal. Selzler, A.-M., Wald, J., Sedeno, M., Jourdain, T., Janaudis-Ferreira, T., Goldstein, R. & Stickland, M.K. 2018. Telehealth Pulmonary Rehabilitation: A Review of the Literature and an Example of a Nationwide Initiative to Improve the Accessibility of Pulmonary Rehabilitation. Chronic Respiratory Disease 15 (1), 41–7. On tärkeää taata laadukkaat ja kustannustehokkaat kuntoutuspalvelut myös silloin, kun välimatkat ovat pitkiä. Digitalisaatiolla on suuri mahdollisuus parantaa palveluiden saavutettavuutta ja vähentää kustannuksia Antikainen, J., Honkaniemi, T., Jolkkonen, A., Kahila, P., Kotilainen, A., Kurvinen, A., Lemponen, V., Lundström, N., Luoto, I., Niemi, T., Pyykkönen, S., Rehunen, A., Saukkonen, P., Viinamäki, O. & Viinikka, A. 2017. Smart Countryside. Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9. Hakupäivä 9.9.2019. http://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/9_Smart+Countyside/2559835c-f503-4b03-a7f5-43aff632228a?version=1.0 (Antikainen ym. 2017, 132). Etäkuntoutus mahdollistaa kuntoutuksen kotona. Se vähentää tarpeetonta kulkemista ja helpottaa läheisten osallistumista. Hankkeessa kehitetään yhteiskehittämisen keinoin matalan kynnyksen etäkuntoutuspalveluja ikäihmisille, syrjäytymisuhan alla oleville nuorille ja työelämän ulkopuolelle jääneille maaseudulla asuville kuntoutujille. Etänä toteutuvan kuntoutuksen tarkoituksena on lisätä kuntoutuksen asiakkaiden kotona asumisen mahdollisuuksia ja arjessa selviytymistä.

Oulun ammattikorkeakoulun koordinoiman hankkeen yhteiskehittäminen toteutuu Oulunkaaren kuntayhtymän ja Kuusamon kaupungin alueilla yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston asiantuntijoiden kanssa. Arki lähemmäs -hankkeen yhteiskehittämisessä yhdistyy pilottialueilla oleva pääoma, kuten vahva paikallistuntemus sekä kolmen pohjoissuomalaisen korkeakoulun asiantuntijuus Antikainen, J., Honkaniemi, T., Jolkkonen, A., Kahila, P., Kotilainen, A., Kurvinen, A., Lemponen, V., Lundström, N., Luoto, I., Niemi, T., Pyykkönen, S., Rehunen, A., Saukkonen, P. ja Viinamäki, O. Digitalisaation edellytyksiä vahvistettava maaseudulla. Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.  Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 1/2017. Hakupäivä 9.9.2019. http://tietokayttoon.fi/documents/1927382/2116852/1_Digitalisaation+edellytyksiä+vahvistettava+maaseudulla/4a26a307-9eb3-44a5-8b02-db1f2c2e7183?version=1.0. Yhteiskehittämisen rikkautena on se, että erilaista tietoa omaavat toimijat kokoontuvat yhteen kehittämään uusia etäkuntoutuksen toimintamalleja, joita viedään edelleen käytäntöön Pöyry-Lassila, P. 2017. Palveluiden yhteiskehittäminen ja yhteistuottaminen. Teoksessa S. Pohjonen & M. Noso (toim.) Kansalainen keskiöön! Näkökulmia sote-uudistukseen. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisujen sarja (2), 25-31. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS, Helsinki. Hakupäivä 31.8.2019. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/04/nakokulmia-sote-uudistukseen-3.pdf.

Kehittämistyö käynnistyi tarpeenkartoituksen pohjalta. Mukana yhteiskehittämisen eri vaiheissa on ollut kehittäjäasiakkaita, teknologiaosaajia, työn ja tuottavuuden asiantuntijoita sekä merkittävä joukko kuntoutuksen substanssin osaajia. Pilottialueilla on järjestetty työpajoja, joissa on käynnistetty tarvekartoitus etäkuntoutuspalveluiden kehittämiskohteiden tunnistamiseksi. Työpajoissa on valittu etäkuntoutuksen pilottikohteet. Valmiita toimintamalleja ja ratkaisuja ei ollut, vaan ne syntyivät yhteissuunnittelun kautta. Pilottialueiden ratkaisut ovat yksilöllisiä, kuten myös yksittäisten asiakkaiden tarpeet. Yhteissuunnittelu (co-design) mahdollisti pilottialueiden työntekijöitä osallistavan kehittämisen ja sen fokusoinnin heille tärkeisiin kehittämiskohteisiin. De Couvreur, L. & Goossens, R. 2010. “Design for (every)one: Co-creation as a Bridge Between Universal Design and Rehabilitation Engineering.” In K. Sato, PMA. Desmet, P. Hekkert, G. Ludden & A. Mathew (eds.) Proceedings of the 7th International Conference on Design and Emotion. Chicago, IL, USA: IIT Institute of Design. Hakupäivä 31.8.2019. http://hdl.handle.net/1854/LU-4194788 Oulunkaaren ja Kuusamon alueella on yhteensä neljä pilottialuetta ikäihmisten ja nuorten palveluista. Hankkeessa pilotoidaan esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastolta kotiutuvan kuntoutujan osasto- ja kotikuntoutusta, veteraanien kartoittavia kotikäyntejä, omaishoitajien 24/7 ohjaus- ja neuvontapalvelua, virtuaalikotihoitoa, virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä kotona sekä nuorten mobiililaitteille pikaviestipalvelujen sekä ajasta ja paikasta riippumattomien pelillisten sovellusten käyttöä. (Kuva 3.)

Arki lähemmäs -puhelin

KUVA 3. Arki lähemmäs -puhelin (Oulun ammattikorkeakoulu. 2019) 

Tarvekartoituksen aikana tunnistettiin pilottialueiden työntekijöiden ja asiakkaiden olemassa oleva osaaminen sekä koulutustarpeet. Hankkeen toimesta toteutetaan tarvittava koulutus ja mentorointi toimimalla esimerkiksi kuntoutusta toteuttavien ammattihenkilöiden etäkuntoutuksen mentoreina samalla kehittäen etäkuntoutuksen mentorointipalvelua. Mentorointi toteutuu yhteistyössä kuntiin nimettyjen digikummien ja -vastaavien kanssa. Hyväksi oppimismenetelmäksi on todettu esimerkiksi etäkuntoutuksen simulaatioharjoitukset, jossa on hyödynnetty Lapin ammattikorkeakoulun simulaationäyttelijöiden osaamista. 

Pilottialueiden etäkuntoutuspiloteissa käytettävät teknologiset ratkaisut ja laitehankinnat ovat keskeinen osa etäkuntoutuksen käyttöönoton prosessia. Organisaatioon ja asiakkaalle soveltuva, saavutettavan teknologian kartoitus on keskeinen monialaista asiantuntijuutta vaativa osa-alue kehittämistyössä. De Couvreur, L. & Goossens, R. 2010. “Design for (every)one: Co-creation as a Bridge Between Universal Design and Rehabilitation Engineering.” In K. Sato, PMA. Desmet, P. Hekkert, G. Ludden & A. Mathew (eds.) Proceedings of the 7th International Conference on Design and Emotion. Chicago, IL, USA: IIT Institute of Design. Hakupäivä 31.8.2019. http://hdl.handle.net/1854/LU-4194788 Salminen, A-L. & Hiekkala S. 2019. Suositukset etäkuntoutukseen. Teoksessa A-L. Salminen & S. Hiekkala (toim.) Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki, 289‒293. Hakupäivä 31.8.2019. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/302635 Konkreettisia teknologisia ratkaisuja ovat muun muassa erilaiset mobiilisovellukset, videoneuvotteluyhteydet sekä virtuaaliympäristön hyödyntäminen. Kehittämistyössä kiinnitettiin huomiota etäkuntoutuksen tuomiin muutoksiin työskentelyyn liittyvissä toimintamalleissa ja -prosesseissa. Salminen, A-L. & Hiekkala S. 2019. Suositukset etäkuntoutukseen. Teoksessa A-L. Salminen & S. Hiekkala (toim.) Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki, 289‒293. Hakupäivä 31.8.2019. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/302635 Hankkeessa tehdään myös pilotoitavien etäkuntoutusratkaisujen vaikuttavuuden arviointia laadullisen sekä työntekijöiltä ja asiakkailta kerättävän tiedon ja ratkaisuihin liittyvien kustannusten osalta.

Arki lähemmäs -hankkeen yhteistyöverkostossa on todettu tarve pohjoisen alueen etäkuntoutuksen osaamiskeskittymän tunnistamiselle ja kehittämiselle. Hankkeen tavoitteena onkin hyödyntää olemassa olevia verkostoja ja luoda maaseudulle uusia yhteistyömalleja. Hankkeessa jatketaan Pohjois-Suomessa käynnistynyttä kehittämistyötä. Toteutuneesta kehittämistyöstä saatuja kokemuksia hyödynnetään Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa toteutuu yhteiskehittämisen perimmäinen päämäärä eli mahdollisuus yhteisölliseen oppimiseen ja uuden ymmärryksen rakentamiseen Pöyry-Lassila, P. 2017. Palveluiden yhteiskehittäminen ja yhteistuottaminen. Teoksessa S. Pohjonen & M. Noso (toim.) Kansalainen keskiöön! Näkökulmia sote-uudistukseen. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisujen sarja (2), 25-31. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS, Helsinki. Hakupäivä 31.8.2019. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/04/nakokulmia-sote-uudistukseen-3.pdf.

Maahanmuuttajille MAIKO ja UOMA

MAIKO- ja UOMA-hankkeissa edistetään maahanmuuttajien integroitumista korkeakoulutukseen sekä kehitetään koulutuspolkuja liiketalouteen, hoitotyöhön ja sosiaalialalle. Oulun ammattikorkeakoulu on toiminut keväästä 2017 Pohjois-Suomen alueella maahanmuuton vastuukorkeakouluna tehtävänään edistää korkeakoulutukseen liittyviä toimenpiteitä kohderyhmä huomioiden. Käytännössä työtä tehdään kehittämishankkeissa hyvässä yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Sosiaalialalla maahanmuuttajien korkeakoulutusta kehitetään MAIKO- ja UOMA-hankkeissa. (Kuva 4.)

Parasta arvoa yhteistyöstä II

KUVA 4. Parasta arvoa yhteistyöstä II (kuvaaja: Päivi Tervasoff) 

MAIKO-hankkeessa koulutuspolkujen kehitystyö aloitettiin liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalojen koulutuskokeiluilla, joissa maahanmuuttajat saivat kartoittaa omia koulutus- ja uramahdollisuuksiaan tutustumalla suomenkielisiin korkeakouluopintoihin. Koulutuskokeilualat valikoituivat henkilön aikaisemman koulutustaustan, tulevaisuuden tavoitteen ja jatkokoulutustarpeen näkökulmista. Parhaimmillaan koulutuskokeiluun osallistuja pystyi kokeilemaan useampaa alaa joko yksin tai MAIKO-hankkeen asiantuntijan kanssa. Lähiopetustunneilla muodostui selkeä kuva korkeakouluopetuksesta, opiskeltavasta alasta sekä ennen kaikkea suomen kielen vaatimustasosta. Koulutuskokeilut toteutettiin hyvässä yhteistyössä eri koulutusalojen välillä. Koulutuskokeilut olivat suosittuja ja kevätlukukaudella 2019 kävi 30 maahanmuuttajaa tutustumassa Oamkin eri tutkintoihin johtaviin koulutuksiin.

Toinen merkittävä kokonaisuus MAIKO-hankkeessa oli maahanmuuttajien erillisvalinnalla toteutettu haku polkuopintoihin. Tässä luotiin ainutlaatuinen ja realistinen jatko-opiskeluväylä korkeakouluun. Moniammatillisessa hanketiimissä suunniteltiin kaksivaiheiset pääsykokeet, joissa otettiin huomioon suomen kielen taitotason lisäksi alakohtaiset vaatimukset. Ensimmäinen kerran toteutettu erillisvalinta tarvitsi paljon suunnittelua ja yhteistyötä hanketiimissä sekä Oamkin opintohallinnon välillä. Hankkeen toimijoiden motivoituneella yhteistyöllä luotiin ketterästi erillisvalinta liiketalouden, sairaanhoidon ja sosionomin polkuopintoihin. Taustatyön merkitys on suuri, kun valmistellaan uusia kokeiluja ja kehittämistä. Valintaprosessin päättymisen jälkeen totesimme yhdessä, että tämä ainutlaatuinen haku täytyy toistaa.

Suomen kielen merkitys on suuri maahanmuuttajien korkeakouluopinnoissa. MAIKO-hankkeessa kehitetään liiketalouden, sairaanhoidon ja sosionomin opintoihin tukitoimet, joissa yhdistetään ohjausta, ammattialaa ja suomen kieltä. Suomi toisena kielenä -asiantuntijan, opinto-ohjaajan ja substanssialan asiantuntijoiden ohjauksella maahanmuuttajaopiskelijat saavat tehostettua tukea opintoihinsa ensimmäisen opintovuoden. Moniammatillinen yhteistyö antaa opintojen etenemiselle hyvät lähtökohdat. Myös UOMA-hankkeen opiskelijoille tarjotaan suomen kielen ja ammattialan asiantuntijan tukea sosiaalialan lisäkoulutukseen, jossa ammatillinen suomen kieli integroituu sosiaalialan opintoihin.

Valtakunnallisessa UOMA-hankkeessa on mukana kuusi eri ammattikorkeakoulua, joissa edustajia on liiketaloudesta, sosiaalialalta, suomen ja ruotsin kielen sekä terveysalan edustaja. Hankevalmistelun eteneminen edellytti yhteistä kieltä ja tavoitteiden hiomista. Tutustuminen toimijoihin etäyhteyden välityksellä vaati aikaa, jotta vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö pääsivät muodostumaan. Hankkeen käynnistyessä oli helpottavaa, kun toimijat olivat pitkälle samoja kuin valmisteluvaiheessa ja näin hyvin jo alulle lähtenyt yhteistyö pääsi jatkumaan.

Valtakunnallisissa hankkeissa on tärkeää, että tavataan fyysisesti. UOMA-hankkeessa tavataan puolen vuoden välein, jotta hankkeen toiminnot ovat tavoitteiden suuntaisia. Tämä jouduttaa hyvän yhteistyön syvenemistä ja sujuvoittaa etäkokousten vuorovaikusta. Kun on tavannut, on helpompi tuoda esille erilaisia näkemyksiä. Yhteisymmärrys ja joustavuus ovat hyvän yhteistyön edellytyksiä, mutta erilaiset näkemykset vievät kehitysprosessia luovemmille urille ja antavat syöttöjä seuraaville ajatuksille.

Oamkissa luodaan lisäkoulutusmallia sosiaalialalle, joka palvelee parhaiten niitä korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, joilla on lähtömaastaan sosiaalialan opintoja ja jotka ovat pohtineet Valvira-prosessia saadakseen oikeuden toimia sosionomi (AMK) työssä. Sosionomin ammatti on säännelty, joten ulkomailla suoritetun tutkinnon tunnustaa Valvira Opetushallitus. 2019. Tutkintojen tunnustaminen. Hakupäivä 12.8.2019. https://beta.oph.fi/fi/palvelut/tutkintojen-tunnustaminen. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tuli voimaan 1.3.2016, jossa lain tavoitteena on parantaa asiakasturvallisuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon Valvira. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. 2015. Sosiaalihuollon ammattioikeudet. Hakupäivä 12.8.2019. https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-ammattioikeudet. Lisäkoulutusmallia suunnitellaan yhdessä, mutta pilotoinnit toteutuvat kolmessa muussa ammattikorkeakoulussa eri tavoin. Oamkin toteutuksessa yhdistetään sosiaalialan työtä ja sosiaalialan opintoja, joihin suomen kieli integroidaan.

Suomen kielen merkitys

MAIKO- ja UOMA-hankkeissa monialainen yhteistyö on avainasemassa, kun suomen kielen oppiminen yhdistyy ammattialaan. UOMA-hankkeessa päästään uudella tavalla integroimaan suomen kielen taidon kehittämistä ammattialan opintoihin ja sosiaalialan työhön. Integrointimallissa suomen kielen opintokokonaisuus palvelee suoraan substanssisisältöjen oppimista. Kieltä ei opiskella irrallaan, vaan kaikki toimet ja resurssit kohdistetaan siihen, että opiskelija saa ammattialan opintoja suoritettua menestyksekkäästi. 

Integrointimallissa oleellista on oikea ajoitus ja ennakointi, tuleviin osaamissisältöihin perehdyttäminen sekä avainkäsitteiden avaaminen ja oppimismateriaaleihin tutustuminen ennakkoon. Opiskelun edetessä tavoite on tarjota suomen kielen oppimiseen tukea välittömästi käytännön tarpeeseen. Kaikki tämä vaatii saumatonta yhteistyötä ammattialan ja suomen kielen opettajien välillä. Se tarkoittaa myös joustamista ja nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. On siedettävä sitä, että uuden luomisessa ollaan jatkuvassa muutostilassa. 

Maahanmuuttajien korkeakoulutusta kehittävien hankkeiden tavoite on saada maahanmuuttajia asiantuntijatehtäviin ja lisätä maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan edistämällä kotoutumislain tavoitteita. Lisäksi kolmannella sektorilla ja maahanmuuttajien yhdistyksillä on merkittävä rooli kotouttamistyössä viranomaisten rinnalla. Hiitola, J., Anis, M. & Turtiainen, K. 2018. Johdanto. Teoksessa J. Hiitola, M. Anis & K. Turtiainen (toim.) Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi. Kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä. Tallinna: Vastapaino, 6‒29. Hankkeen tavoitteiden ja toimien onnistuminen edellyttää yhteistyön tekemistä eri alojen ja asiantuntijoiden kesken. UOMA-hankkeessa tärkeän työparin muodostavat suomen kieli toisena kielenä -asiantuntija ja substanssiopettaja, jotka yhdessä luovat maahanmuuttajaopiskelijalle sosiaalialan työhön yhdistyvän opintokokonaisuuden. Vuorovaikutuksen ja yhteistyön arvo on korkea. Arvo on merkittävä maahanmuuttajaopiskelijalle.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus