Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 89/2019

Luonnonvara-alalla voima kumpuaa yhteistyöstä

Metatiedot

Nimeke: Luonnonvara-alalla voima kumpuaa yhteistyöstä. Teoksessa M. Paldanius (toim.) Oulun alueen ja Pohjois-Suomen kehitystä tuetaan monipuolisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä

Tekijä: Imppola Ritva; Pesola Tuomo; Moilanen Sanna

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, biotalous, kiertotalous, luonnonvara-ala, projektit, yrittäjyys

Tiivistelmä: Luonnonvara-ala reagoi muuttuvaan maailmaan niin koulutuksessa kuin hanketyössä. Vahvaa perusosaamista Luonnonvara-alalla on maaseutuelinkeinoihin liittyvissä kokonaisuuksissa; kotieläintalous, kasvinviljely, metsätuotanto, energia, maaseudun kehittäminen ja yrittäjyys. Luonnonvara-alalla katse ja osaamisen vahvistaminen ovat myös laajemmissa, kaikkia aloja koskevissa kokonaisuuksissa; bio- ja kiertotalous, digitalisaatio ja ympäristön tila. Oamkin Luonnonvara-alalla toimii tällä hetkellä kolmisenkymmentä työntekijää ja noin 230 opiskelijaa. Opettajan vakanssilla olevista käytännössä kaikki toimivat myös hanketyössä ja hanketyöntekijöistä kaikki ovat mukana opetuksessa. Opiskelijoiden harjoitus- ja opinnäytetöiden aiheet ovat yhä enemmän lähtöisin käynnissä olevista hankkeista. Jotta tämä on mahdollista, pitää osata toimia yhdessä ja täydentää toisen osaamista. Hankkeiden aiheet ovat pääsääntöisesti lähtöisin tämän alueen työelämän tarpeista, ja tki-rahoituksella pyritään kehitämään alueen Luonnonvara-alan vahvuusalueella olevien yritysten toimintaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-12-11

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019110536740

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Imppola, R., Pesola, T. & Moilanen, S. 2019. Luonnonvara-alalla voima kumpuaa yhteistyöstä. Teoksessa M. Paldanius (toim.) Oulun alueen ja Pohjois-Suomen kehitystä tuetaan monipuolisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 89. Hakupäivä 1.10.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019110536740.

Luonnonvara-ala toimii elämän ytimessä. Se takaa kaikkien perustarpeet ja uudistuu jatkuvasti ympäristön muutosten myötä. Luonnonvara-ala toimii rajapinnoilla ja yhteisellä toiminta-alueella kaikkien muiden alojen kanssa. Jotta kehityksessä pysytään mukana ja turvataan perustarpeet jatkossakin, tarvitaan verkostoja ja yhteistyötä koulutuksen, hanketoiminnan ja työelämän kesken. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: goodluz/Shutterstock.com

Oulun ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alalla toimivat tiimipelaajat

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Luonnonvara-alalla toimii tällä hetkellä kolmisenkymmentä työntekijää ja noin 230 opiskelijaa. Opettajan vakanssilla olevista käytännössä kaikki toimivat myös hanketyössä ja hanketyöntekijöistä kaikki ovat mukana opetuksessa. Opiskelijoiden harjoitus- ja opinnäytetöiden aiheet ovat yhä enemmän lähtöisin käynnissä olevista hankkeista. Tämä motivoi opiskelijoita, koska hankkeet toteutetaan useimmiten yhteistyössä työelämän kanssa ja opiskelijat pääsevät näin kosketukseen harjoitus- ja opinnäytetöissään tuleviin työympäristöihinsä. Hankkeet puolestaan saavat opiskelijoiden töistä uutta näkökulmaa ja opettajat kosketuspinnan työelämään ja alan yrityksiin. Jotta tämä on mahdollista, pitää osata toimia yhdessä ja täydentää toisen osaamista.

Luonnonvara-ala on haluttu yhteistyökumppani myös valtakunnallisesti 

Luonnonvara-alalla on tällä hetkellä käynnissä 17 kehittämishanketta, joista suurin osa toteutetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kumppanit ovat tämän alueen, muiden maakuntien tai kansainvälisiä toimijoita. Hankkeiden aiheet ovat kuitenkin pääsääntöisesti lähtöisin tämän alueen työelämän tarpeista ja tki-rahoituksella pyritään kehittämään alueen Luonnonvara-alan vahvuusalueella olevien yritysten toimintaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 

Yhteistyöverkoston muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi Luonnonvara-alalla toimii oppimis- ja palvelukeskus Akraamo. Akraamo on kanava, jonka kautta yhteistyökumppanit voivat ottaa yhteyttä, saada tietoa alan kehityksestä, koulutuksesta ja tapahtumista, löytää harjoittelijoita ja opinnäytetyön tekijöitä. Akraamo toimii Luonnonvara-alan hankkeiden tiedottajana ja siellä kuulee meneillään olevien hankkeiden toiminnasta, tapahtumista ja tuloksista. Akraamon ideapankin kautta voi jättää kehittämisidean, jota voidaan jalostaa yhdessä eteenpäin.  

Luonnonvara-alan vahvuudet

Luonnonvara-ala reagoi muuttuvaan maailmaan niin koulutuksessa kuin hanketyössä. Vahvaa perusosaamista Luonnonvara-alalla on maaseutuelinkeinoihin liittyvissä kokonaisuuksissa, kuten kotieläintalous, kasvinviljely, metsätuotanto, energia, maaseudun kehittäminen ja yrittäjyys. Luonnonvara-alalla katse ja osaamisen vahvistaminen ovat myös laajemmissa kaikkia aloja koskevissa kokonaisuuksissa, kuten bio- ja kiertotalous, digitalisaatio ja ympäristön tila. Eri alojen sekä pienten ja suurten yritysten yhteistoiminnassa on nähtävissä uusia mahdollisuuksia maaseudun ja kaupunkien toimijoille. Vain eri alojen toimivalla yhteistyöllä pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. 

Kumppanuudet ja niiden kehittyminen, case NOISS-hanke

Oamkin Luonnonvara-alan koordinoiman, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattiopiston vuosina 2017–2019 toteuttama Teolliset Symbioosit Pohjois-Pohjanmaalla (NOISS) -hanke on esimerkki siitä, miten ennakkoluulottomalla yhteistyöllä saamme aikaan enemmän kuin kukaan yksin.

NOISS-hanke lähti liikkeelle toimijoiden yhteisestä havainnosta, että Pohjois-Pohjanmaalla on paljon yritysten sivuvirtoja, joissa on potentiaalia jatkojalostukseen, mutta joita kukaan ei osaa tai voi hyödyntää. Motivan Lahdessa lokakuussa 2015 järjestämä Symbioosit vauhdittavat kiertotaloutta -seminaari antoi siemenen hankkeen suunnittelun käynnistämiseen. 

Oamkin OIA-yhteistyön (Oulun Innovaatioallianssi) kautta hankkeen suunnittelijoiksi saatiin kumppanit Oulun yliopistolta, Oulun seudun ammattiopistolta ja Luonnonvarakeskukselta. Maaliskuussa 2016 järjestettiin kumppaneiden toimesta työpaja, johon kutsuttiin alueen yrityksiä ja selvitettiin yritysten kiinnostusta kiertotalouden kehittämiseen alueella. Tilaisuuteen osallistui lähes sata kiinnostunutta osallistujaa, joilta saatiin arvokasta tietoa kehitettävistä aihepiireistä. 

Hankehakemus muokattiin kevään, kesän ja syksyn 2016 aikana yhteistyössä ja hankehakemus NOISS-hankkeesta jätettiin Pohjois-Pohjanmaan liittoon EAKR-hakuun syksyllä 2016. Hakemus sai myönteisen päätöksen ja hanke käynnistettiin 1.1.2017. 

NOISS-hanke on juuri päättynyt ja on hyvä katsoa, miten toimijoiden yhteistyössä onnistuttiin. Oamkilla hankkeessa toimi projektipäällikkö, kuusi opettajaa kukin omalla osaamisalueellaan, hankkeen talousvastaava ja vastuullinen johtaja. Hankkeessa tuotettiin julkaisuja, selvityksiä ja raportteja. Hankkeen teemoista syntyi myös opinnäytetöitä. Opiskelijoille hanke näyttäytyi kanavana työelämäkontakteihin ja mahdollisuutena näyttää oma kiinnostuksensa, osaamisensa ja oppimishalukkuutensa.

Hankkeessa yrityksille tarjottiin tietoa, työkaluja ja tukea sivuvirtojen hyötykäytön edistämiseksi ja yritysyhteistyön rakentamiseksi. Hankkeen aikana alueella järjestettiin yhdeksän alueellista kiertotaloustilaisuutta, joissa yritykset pääsivät hakemaan hukkaresursseille hyödyntäjätahoja sekä keskustelemaan eri rahoitusmahdollisuuksista ja tki-yhteistyömahdollisuuksista kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Hankkeen aikana kerättiin tietoa sivuvirtojen ja jätteiden määristä, sijainnista ja laaduista. Sivuvirroille ja jätteille selvitettiin uudenlaisia hyötykäyttömahdollisuuksia demonstraatioiden ja kokeilujen avulla. Hankkeessa toteutettiin yhteensä 12 erilaista kokeilua ja demonstraatiota, joiden avulla voitiin arvioida eri vaihtoehtojen teknistä toteutettavuutta.

KUVAT: Tapio Patrikainen, Sanna Moilanen ja Joni Kosamo (Kuvat avautuvat isommaksi klikkaamalla.) 

Hankkeessa luotiin Pohjois-Pohjanmaan kiertotalouden yhteistyöverkosto, jonka muodostavat alueen yritykset, valtakunnallinen markkinapaikka Materiaalitori, FISS-aluekoordinaattori, Pohjois-Pohjanmaan tutkimus- ja kehitysorganisaatiot, kiertotalouden kehittämis- ja innovaatioympäristöt sekä vuorovaikutusfoorumit. Kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan avointa tiedonvaihtoa sekä vuorovaikutteista ja aktiivista yhteistyötä eri alojen toimijoiden kesken.

Hanke on vahvistanut yhteistyötä Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun seudun ammattiopiston, Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja yritysten välillä. Hankkeessa saatua osaamista ja kokemusta sekä kerättyä tietoa hyödynnetään jatkossa Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun seudun ammattiopiston opetuksessa, hankkeen toteuttajien tulevissa kehityshankkeissa ja yritysyhteistyössä. Hankkeessa laaditut raportit ja selvitykset ovat kaikkien saatavilla hankkeen verkkosivuilla. Hanke tuotti näkemyksiä alan amk-koulutuksen kehittämiseen Pohjois-Pohjanmaalla ja mahdollisesti käynnistettävään uuteen ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelmaan.   

Oulun yliopistossa on valmisteilla useampia hankkeessa tehtyihin edistämissuunnitelmiin ja kiertotalouden aloitteisiin liittyviä hankehakemuksia muun muassa BusinessFinlandin Co-Creation- ja Co-Innovation-hakuihin. Lisäksi hankkeen toiminta jatkuu Oulun yliopistossa osana käynnistynyttä InSTREAMS-profilaatiota, johon Oulun yliopisto on saanut Suomen Akatemialta rahoitusta epäorgaanisen kiertotalouden tutkimukseen erikoistumiseen.

NOISS-hankkeesta Luonnonvarakeskukselle kohdistettu rahoitus mahdollisti rahoitusehtojen mukaisesti hankkeen toteuttamisen vain jo olemassa olevan tiedon varassa. Uusien toimintamallien rakentaminen edellyttää kuitenkin usein niiden toimivuuden testaamista eli kokeellista toimintaa. NOISS-hankkeessa syntyneiden yhteyksien ansioista Luonnonvarakeskuksessa toteutettiin useampia, hankkeen ulkopuolella tehtyjä, asiakasrahoitteisia toimeksiantoja. Niistä useamman toteutus jatkuu edelleen vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Hankkeen koe- ja demonstraatiotoiminnalla saatiin kehitettyä uusia toimenpiteitä ja testattua uudenlaisia mahdollisuuksia teollisuuden sivuvirtojen hyötykäytön edistämiseksi. Hankkeen aikana luotiin uusia yhteyksiä yritysten sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden välillä. Hankkeessa tehtyjen selvitysten pohjalta on jo lähtemässä liikkeelle täysin uutta teollisten sivuvirtojen hyödyntämiseen pohjautuvaa liiketoimintaa muun muassa kuitulietepohjaisen pölynsidonta-aineen pilotointi kaivosteollisuudessa.

Hankkeen tuloksia ja kokemuksia sekä hankkeessa luotua kiertotalouden toimintamallia tullaan hyödyntämään Oulun ammattikorkeakoulun Canemure-hankkeessa tehtävässä ilmastokoordinaatiotyössä. Canemure-hanke jatkaa NOISS-hankkeessa aloitettua FISS-aluekoordinaatiotyötä. Oulun seudun ammattiopiston tavoitteena on jatkokehittää sivuvirtojen lajittelua ja niiden jalostamista. Oppilaitos aikoo hankkia laitteistoja sivuvirtojen jalostamiseksi tuotteiksi.  

Yhteistyössä oli omat haasteensa sovittaa kunkin toimijan osaaminen ja aikataulut yhteen. Tuloksena oli kuitenkin sekä laajemmin hyödynnettävissä olevaa tietoa ja kokemusta että uusien kehitysaihioiden syntymistä. NOISS-hanke osoitti jälleen kerran, että voima kumpuaa yhteistyöstä. 

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus