Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 69/2019

Asiantuntijuuden johtaminen kuvaa kliinisen asiantuntijan laaja-alaista osaamista

Metatiedot

Nimeke: Asiantuntijuuden johtaminen kuvaa kliinisen asiantuntijan laaja-alaista osaamista

Tekijä: Koivunen Kirsi; Leinonen Rauni; Törmänen Outi

Aihe, asiasanat: asiantuntijuus, hoitoala, hoitotyö, johtaminen, kliininen hoitotiede, osaaminen, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Tiivistelmä: Asiantuntijuuden johtaminen kuvaa kliinisen asiantuntijan laaja-alaista osaamista, jota edellytetään työelämässä erilaisissa ja vaativissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Kansallisessa yhteistyössä laadittiin vuosina 2017‒2019 kliinisen asiantuntijan YAMK-tutkinnon neljän kompetenssin kuvaus. Yhteisesti määriteltyjen kompetenssikuvausten tavoitteena on yhtenäistää koulutuksen tuottamaa osaamista ja vahvistaa YAMK-koulutusten profiilia työelämäosaamisen uudistajina. Asiantuntijuuden johtamisen kompetenssin laatimisen vastuu oli tämän artikkelin kirjoittajilla. Kompetenssin sisältö perustuu kansainväliseen ja kansalliseen lähdeaineistoon sekä työryhmätyöskentelyyn 13 ammattikorkeakoulun YAMK-asiantuntijan kanssa.

Asiantuntijuuden johtaminen on terveys- ja hyvinvointipalveluiden johtamista ja kehittämistä asiantuntijan omalla kliinisen osaamisen erityisalalla. Asiantuntijuuden johtaminen on uudistuvaa johtamista sekä laadun ja vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Kliinisen asiantuntijan ydinosaamista on palveluiden uudistaminen ja kehittäminen organisaation strategian mukaisesti. Kliinisellä asiantuntijalla on osaamista asiakas- ja potilaslähtöisyyteen, kriittiseen arviointiin, vastuullisuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen palveluiden uudistamisessa ja kehittämisessä hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Tulevien sosiaali- ja terveyspalveluiden muutosten lisäksi esimerkiksi teknologian kehitys, kansainvälistyminen, monikulttuurisuus ja väestön terveys edellyttävät asiantuntijuuden johtamisen kompetenssin jatkuvaa arviointia ja päivittämistä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-11-04

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019101132382

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koivunen, K., Leinonen, R. & Törmänen, O. 2019. Asiantuntijuuden johtaminen kuvaa kliinisen asiantuntijan laaja-alaista osaamista. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 69. Hakupäivä 11.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019101132382.

Kliinisen asiantuntijan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kansallisesti muotoiltuihin yhtenäisiin osaamisvaatimuksiin kuuluu tutkimus ja palveluiden kehittäminen, potilasohjaus ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, asiantuntijuuden johtaminen ja välitön laajavastuinen kliininen työ. Tässä artikkelissa kuvataan kansallisessa työryhmässä muotoiltua asiantuntijuuden johtamisen ydinkompetenssia, sen taustaa ja tarvetta.  

Kuva: Shutterstock

KUVA: Prostock-studio/Shutterstock.com

Laajavastuisen kliinisen asiantuntijan osaamisvaatimuksia ovat vahvan kliinisen hoitotyön asiantuntemuksen lisäksi tutkimus-, johtamis- ja kehittämisosaaminen Jokiniemi, K. 2014. Clinical Nurse Specialist role in Finnish health care. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. Hakupäivä 24.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1579-5 ja siksi ylempi (AMK) kliinisen asiantuntijan ydinkompetensseihin kuvattiin myös asiantuntijuuden johtaminen, jonka alakompetensseiksi muodostuivat ”Uudistuva johtaminen” ja ”Laatu ja vaikuttavuus”. Asiantuntijuuden johtamisen kompetenssi on yhteisesti hyväksytty, joka esitetään useissa kansainvälisissä julkaisuissa Canadian Nurses Association. 2014. Pan‐canadian core competencies for the clinical nurse specialist. Hakupäivä 24.9.2019. https://cna-aiic.ca/~/media/cna/files/en/clinical_nurse_specialists_convention_handout_e.pdf Nursing and Midwifery Board of Ireland. 2017. Advanced Practice (Nursing) Standards and Requirements. Hakupäivä 24.9.2019. https://www.nmbi.ie/NMBI/media/NMBI/Advanced-Practice-Nursing-Standards-and-Requirements-2017.pdf?ext=.pdf Nursing Council of New Zealand. 2017. Competencies for the nurse practitioner scope of practice. Hakupäivä 24.9.2019. http://www.nursingcouncil.org.nz/Nurses/Scopes-of-practice/Nurse-practitioner yhdeksi Advanced Practice Nurse (APN) -sairaanhoitajan ydinosaamiseksi. Jotta kliininen asiantuntija kykenee toimimaan ja kehittämään käytännön hoitotyötä ja uusia palveluja vastuutaan laajemmin kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, tarvitsee hän asiantuntijuuden johtamisosaamista Elliot, N., Higgins, A., Begley, C., Lalor, J., Sheerin, F., Coyne, I. & Murphy, K. 2012. The identification of clinical and professional leadership activities of advanced practitioners: Findings from the specialist clinical and advanced practice evaluation study in Ireland. Journal of Advanced Nursing 69 (5), 1037–1050.

Kliinisen asiantuntijan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon muotoiltiin vuosina 2017‒2019 kansallisessa yhteistyössä kliinisen asiantuntijan kompetenssikuvaus. Tällä tavoitellaan kansallista yhtenäisyyttä koulutuksen toteuttamiseksi. Kaikkiaan 13 ammattikorkeakoulun asiantuntijaa osallistui kuvauksen laatimiseen. Kliinisen asiantuntijan ylempi (AMK) koulutuksen neljä keskeistä ydinkompetenssia ovat tutkimus ja palveluiden kehittäminen, potilasohjaus ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, asiantuntijuuden johtaminen ja välitön laajavastuinen kliininen työ. Asiantuntijuuden johtamisen ydinkompetenssia kuvaavaan työryhmään osallistui edustajia Kajaanin, Oulun ja Lapin ammattikorkeakouluista. Työryhmässä muotoiltiin näiden kansainvälisten APN-kompetenssiraporttien perusteella ja kulttuuriimme sopivaksi asiantuntijuuden johtamisen ydinkompetenssikuvaus seuraavasti:

"Laajavastuinen kliininen asiantuntija johtaa ja kehittää terveys- ja hyvinvointipalveluita omalla kliinisen osaamisen erityisalallaan muuttuvissa toimintaympäristöissä. Hän uudistaa palveluita asiakaslähtöisesti hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta niitä kriittisesti arvioiden, vastuullisesti ja kustannusvaikuttavasti. Hän toimii laajavastuisena asiantuntijana lainsäädännön ja tehtävänkuvaa koskevan ohjeistuksen mukaisesti osoittaen vastuullisuutta, ammatillisuutta ja eettisyyttä. Hän on sitoutunut jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ja ylläpitämään laajavastuisen asiantuntijan osaamistaan."

Julkinen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio on muuttuva, tieto- ja osaamisintensiivinen sekä kompleksinen toimintaympäristö, mikä edellyttää vahvaa johtamisosaamista. Räsänen, Stenvall ja Heikkinen Räsänen, M., Stenvall, J. & Heikkinen, K. 2016. Kompetenssit palveluiden kehittämisessä – esimerkkinä hoitotyön kliininen asiantuntijuus. Teoksessa A. Syväjärvi & V. Pietiläinen (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere, 269–295. toteavat, että henkilöstön osaamisen hyödyntäminen on vajaakäytössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Keskeinen syy on se, ettei palveluorganisaatioissa aina edes tunnisteta sitä, minkälaista osaamista heillä on käytettävissä. Jatkuvat muutosprosessit ja toimintaympäristöjen monitasoisuus asettavat vaativia haasteita kliinisen asiantuntijan johtamisosaamiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja ihmislähtöisyys edellyttävät myös toimintaympäristön muutoksen kompleksisuuden ymmärtämistä samalla, kun palvelujen ja toiminnan kehittämiseen kohdistuu muutospaineita. Henkilöstön osaaminen on keskeinen perusta toiminnalle ja muutoksiin sopeutumiselle muuttuvissa toimintaympäristössä. Hämäläinen, S., Tiirinki, H. & Suhonen, M. 2014. Vastavuoroisen luottamuksen vahvistaminen terveydenhuollon muutosprosesseissa lähijohtajien kokemana – psykologisen sopimuksen näkökulma. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 51 (3), 177–190. Arene ry. 2016. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajan ja kansallisena innovaationa. Hakupäivä 24.9.2019. http://arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/vaikuttavuus/yamk-rake-selvitys Asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kehittämällä voidaan niiden tuottavuutta lisätä. Siksi henkilöstön osaamisen ja voimavarojen suuntaaminen ja tunnistaminen palvelujen kehittämisessä ja johtamisessa oikeisiin asioihin on edellytys myös kustannustehokkaalle hoidolle ja toiminnalle. (kts. Kotila, J., Axelin, A., Fagerström, L., Flinkman, M., Heikkinen, K., Jokiniemi, K., Korhonen, A., Meretoja, R. & Suutarla, A. 2016. Sairaanhoitajien uudet työnkuvat – laatua tulevaisuuden sote-palveluihin. Sairaanhoitajat. Hakupäivä 24.9.2019. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/04/Laajavastuinen-sairaanhoitaja-muuttaa-sote-palveluita.pdf.) 

Uudistuva johtaminen

Uudistuvan johtamisen alakompetenssi sisältää seuraavan osaamiskuvauksen: 

"Laajavastuinen kliininen asiantuntija uudistaa ja kehittää terveys- ja hyvinvointipalveluita organisaation strategian mukaisesti omalla kliinisen asiantuntijuuden alallaan. Hän luo, toimii, johtaa ja uudistaa verkostoja, jotka kehittävät laajavastuista kliinistä työtä sekä edistävät väestön terveyttä ja hyvinvointia. Hän käyttää tehokkaita vuorovaikutusmenetelmiä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa tapahtuvassa viestinnässä. Hän toimii laajavastuisessa kliinisessä työssä ohjaajana, mentorina ja valmentajana moniammatillisissa tiimeissä ja verkostoissa hyödyntämällä digiviestintää sekä ottamalla huomioon yhteisöllisyyttä edistävät ja eettiset näkökulmat. Hän kehittää organisaatiossa toimintatapoja, jotka tukevat asiakaslähtöistä ja turvallista palvelua, moniammatillista yhteistoimintaa ja henkilöstön työhyvinvointia sekä osaamisen kehittymistä."

Kliiniseltä asiantuntijalta edellytetään omien vuorovaikutustaitojen syvällisen tuntemuksen lisäksi vuorovaikutteisen ilmapiirin ja kulttuurin rakentamista. Erilaisten vuorovaikutustilanteiden dynamiikka ja johtaminen ovat korostuneet tutkimuksissa. Johtamisen keskeinen taito on vuorovaikutteisuus. Denton, E. & Conron, M. 2016. Improving outcomes in lung cancer: the value of multidisciplinary health care team. Journal of multidisciplinary healthcare 9, 137–144. https://doi.org/10.2147/JMDH.S76762 Pietiläinen, V., Syväjärvi, A. & Salmi, I. 2016. Muuttuvien vuorovaikutustilanteiden haaste – Integroiva näkökulma diskursiiviseen johtamiseen. Teoksessa A. Syväjärvi & V. Pietiläinen (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere, 29–61.) Keskeiseksi asiaksi nousee kyky verkostojen luomiseen ja erilaisten, sosiaalisten tietolähteiden hyödyntämiseen. Johtamisessa tarvitaan kyvykkyyttä sietää epävarmuutta ja jatkuvasti muuttuvaa osaamisen päivittämistä. Sosiaali- ja terveysalan uudistuksen kannalta on tärkeää, että luodaan uusia toimivia yhteistyön verkostoja mekanististen rakennelmien sijaan. 

Moniammatillisuus korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintarakenteiden uudelleen järjestäytymisen seurauksena, mikä on haaste johtamiselle. Kliiniset asiantuntijat kohtaavat muutosprosessien aikana erilaisia ristiriitoja uudenlaisten toimintamallien ja -kulttuurin sekä moniammatillisuuden myötä. Kuorilehto, R. 2014. Moniasiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollon perhetyössä. Monitahoarviointi Q-metodologialla. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Hakupäivä 24.9.2019. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526203966.pdf Moniammatillisuus tarkoittaa erilaisen koulutuksen saaneiden ammatti-ihmisten kykyä jakaa erityisosaamistaan yhteiseen käyttöön. Lisäksi moniammatillisuus liittyy joustavaan kohtaamiseen asiakkaiden ja toisten ammattiryhmien edustajien kanssa. Moniammatillisuus on yhteistyötä tukeva menetelmä, samoin kuin työryhmien ja kokousten yhteistä päätöksentekoa, jonka avulla vastataan erilaisiin haasteisiin. Asiakkaan ja erityisesti vaativien potilaan hoitamiseen liittyvät kysymykset ovat aikaisempaa vahvemmin eri ammattilaisten yhteisenä ratkaistaviin kysymyksiin. Moniammatillisuus ja -muotoisuus liittyvät läheisesti potilas- ja asiakastyön onnistumiseen. Eloranta, S. & Kuusela, M. 2011. Moniammatillinen yhteistyö – katsaus suomalaisiin opinnäytetöihin. Tutkiva hoitotyö 9 (3), 4–13. Pärnä, K. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Väitöskirja. Turun yliopisto, Turku. Hakupäivä 24.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5086-7 Denton, E. & Conron, M. 2016. Improving outcomes in lung cancer: the value of multidisciplinary health care team. Journal of multidisciplinary healthcare 9, 137–144. https://doi.org/10.2147/JMDH.S76762

Verkostojen johtamista voidaan tarkastella välineenä jonkin asian tai tavoitteen saavuttamiseksi. Verkostot toimivat yhteisöllisen vuorovaikutuksen foorumina, kun pyritään yhteisiin tavoitteisiin. Lisäksi verkostojen johtamisessa korostuu organisatorinen näkökulma, jolloin tavoitteena on tietyn asian vakiinnuttaminen tai legitimoiminen verkostomaisen toiminnan avulla. Verkostojen johtamisessa korostuu kliinisen asiantuntijan ohjaustaidot. Johtamisella tuetaan verkostojen toimintaa, helpotetaan ristiriitojen ratkaisemista ja autetaan verkostoja uudistamaan omaa toimintaansa. Pärnä, K. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Väitöskirja. Turun yliopisto, Turku. Hakupäivä 24.9.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5086-7 Niiranen, V. 2016. Uudistuvat verkostot ja yhteistyörakenteet johtamisessa. Teoksessa A. Syväjärvi & V. Pietiläinen (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere, 295–317.

Kliininen asiantuntija toimii valmentajana lähijohtajan rinnalla tukien henkilöstöä tunnistamaan omat substanssiin liittyvät kehittämistarpeensa. Kliininen asiantuntija on tulevaisuuteen orientoitunut kehittäjä, jolla on osaamista ja motivaatiota erilaisiin innovatiivisiin ratkaisuihin. Hän on ylpeä ammatistaan, ja hän pystyy vahvistamaan kollegoidensa ammattiylpeyttä. Räsänen, M., Stenvall, J. & Heikkinen, K. 2016. Kompetenssit palveluiden kehittämisessä – esimerkkinä hoitotyön kliininen asiantuntijuus. Teoksessa A. Syväjärvi & V. Pietiläinen (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere, 269–295. Kliinisellä asiantuntijalla on valmiudet kouluttaa, ohjata ja valmentaa kollegoita sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyön palveluprosesseja vahvalla substanssiasiantuntijuudellaan, kehittämisosaamisellaan ja osaamisen johtamisellaan. Asiantuntijuuteen liittyy vahvasti valmentajuus ja mentorointi Räsänen, M., Stenvall, J. & Heikkinen, K. 2016. Kompetenssit palveluiden kehittämisessä – esimerkkinä hoitotyön kliininen asiantuntijuus. Teoksessa A. Syväjärvi & V. Pietiläinen (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere, 269–295..

Laatu ja vaikuttavuus

Laatu ja vaikuttavuus alakompetenssi sisältää seuraavan osaamiskuvauksen:

"Laajavastuinen kliinisen asiantuntija käyttää parasta saatavilla olevaa näyttöä jatkuvaan laadun seurantaan ja edistämiseen. Hän kehittää asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävää terveys- ja hyvinvointipalveluiden laatua ja sen hallintaa. Hän tarkkailee oman toiminnan laatua ja tuloksia sekä osallistuu jatkuvaan laadun parantamiseen. Hän arvioi hoitoon pääsyn, kustannusten, hoidon laadun, turvallisuuden ja tehokkuuden välisiä suhteita sekä sitä, miten ne ovat yhteydessä kliiniseen päätöksentekoon ja terveydenhuoltoon. Hän analysoi ja hyödyntää terveys- ja hyvinvointipalveluiden menetelmiä ja mittareita. Hän käyttää indikaattoritietoa seuratakseen ja arvioidakseen strategioiden, palveluiden ja interventioiden tuloksia. Hän arvioi kriittisesti organisaatioon liittyvien tekijöiden, kuten prosessien yhteyttä terveyspalvelujen laatuun. Hän edistää omalla asiantuntijuudellaan terveyspoliittisten linjausten ja väestön terveysohjelmien kehittämistä sekä laajavastuisten tehtävänkuvien kehittymistä kliinisessä, ammatillisessa ja poliittisessa kontekstissa."

Räsäsen ym. Räsänen, M., Stenvall, J. & Heikkinen, K. 2016. Kompetenssit palveluiden kehittämisessä – esimerkkinä hoitotyön kliininen asiantuntijuus. Teoksessa A. Syväjärvi & V. Pietiläinen (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere, 269–295. mukaan kliininen asiantuntija toimii vaikuttajana. Hänen on verkostoiduttava, sillä ilman verkostoitumista hän ei voi olla vaikuttaja monialaisissa verkostoissa, joissa osaamista ja asiantuntijuutta hyödynnetään muun muassa toimintaympäristöjen muutosprosesseissa. Hänellä on hyvät yhteiskunnalliset tiedot ja taidot edistää asioita niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolella samalla, kun hän toimii asennevaikuttajana ja tuo esille kliinisen asiantuntijan hoitotyötä. Aikaisemmin mainitun moniammatillisuuden on osoitettu vaikuttavan välittömästi hoidon laatuun, tuloksellisuuteen sekä kliiniseen päätöksentekoon Denton, E. & Conron, M. 2016. Improving outcomes in lung cancer: the value of multidisciplinary health care team. Journal of multidisciplinary healthcare 9, 137–144. https://doi.org/10.2147/JMDH.S76762.

Myös kliinisen asiantuntijan johtamisajattelua edellyttävinä kehityskulkuina on mainittu digitalisaatio, hoidon kustannukset ja laatu. Kuten tiedämme, nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on kriisissä, sillä potilaat odottavat korkeaa hoidon laatua ja kustannuksiltaan sen pitää olla aiempaa edullisempi. Tämä edellyttää muutoksia johtamiseen tilanteessa, jossa eri sidosryhmillä on keskenään yhteen sopimattomia tavoitteita. Muutos edellyttää uutta johtamisajattelua suhteessa potilaisiin, terveydenhuollon ammattilaisiin ja muihin sidosryhmiin. Trastek, V. F., Hamilton, N. W. & Niles, E. E. 2014. Leadership models in health care – a case for servant leadership. In Mayo Clinic Proceedings 89 (3), 374–381. Hakupäivä 24.9.2019. http://news.nursesfornurses.com.au/Nursing-news/wp-content/uploads/2015/02/ServantLeadership2.pdf

Terveydenhuoltolaki (1326/2010, §8) Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Hakupäivä 24.9.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 velvoittaa, että terveydenhuollon toiminta perustuu näyttöön ja on laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Kliinisen hoitotyön asiantuntijuus tukee näyttöön perustuvan toiminnan kehittämistä ja johtamista Holopainen, A., Junttila, K., Jylhä, V., Korhonen, A. & Seppänen S. 2013. Johda näyttö käyttöön hoitotyössä. Porvoo: Bookwell Oy.. Laajavastuisen kliinisen asiantuntijan osaamista on toimintaa kuvaavien tunnuslukujen avulla arvioida hoidon toteutumista hoitosuositusten ja standardien mukaisesti. Arviointitiedon avulla voidaan kohdentaa voimavarat kuten aika, raha ja henkilöstön työpanos vaikuttaviin toimintoihin. Korhonen, A., Jylhä, V., Korhonen, T. & Holopainen A. 2018. Näyttöön perustuva toiminta. Tarpeesta tuloksiin. Skhole Oy.

Lopuksi

Kliininen asiantuntija on laajavastuinen moniosaaja, jolla on kyky hankkia ja soveltaa näyttöön perustuvan tutkitun tiedon käyttöä itsenäisesti. Näyttöön perustuvien toimintatapojen vakiinnuttamista edellyttää myös Terveydenhuoltolaki (1326/2010, §8) Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Hakupäivä 24.9.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326. Toimiessaan moniammatillisessa yhteistyössä hän kehittää ja johtaa näyttöön perustuvaa toimintaa Kotila, J., Axelin, A., Fagerström, L., Flinkman, M., Heikkinen, K., Jokiniemi, K., Korhonen, A., Meretoja, R. & Suutarla, A. 2016. Sairaanhoitajien uudet työnkuvat – laatua tulevaisuuden sote-palveluihin. Sairaanhoitajat. Hakupäivä 24.9.2019. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/04/Laajavastuinen-sairaanhoitaja-muuttaa-sote-palveluita.pdf. Vahva kliininen osaaminen sekä sen johtaminen, tutkiminen ja kehittäminen ovat kliinisen asiantuntijan ydinosaamista Ahonen, P. 2012. Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma uuden asiantuntijuuden tuottajana. Teoksessa P. Ahonen (toim.) Kliininen asiantuntija. Uutta osaamista ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 130, 7–35..  Kliinisen asiantuntijan työ perustuu organisaatiossa tehtävään analyysiin, jonka perusteella suunnitellaan organisaatiokohtaiset ja yksilölliset tavoitteet ja arvioidaan niiden toteutumista myös johtamisen näkökulmasta Kotila, J., Axelin, A., Fagerström, L., Flinkman, M., Heikkinen, K., Jokiniemi, K., Korhonen, A., Meretoja, R. & Suutarla, A. 2016. Sairaanhoitajien uudet työnkuvat – laatua tulevaisuuden sote-palveluihin. Sairaanhoitajat. Hakupäivä 24.9.2019. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/04/Laajavastuinen-sairaanhoitaja-muuttaa-sote-palveluita.pdf. Kliiniseltä asiantuntijalta edellytetään selviytymistä erilaisissa konteksteissa. 

Miten kliinisen asiantuntijan johtamisen kompetenssin sisältöä tulee tulevaisuudessa uudelleen muotoilla? Asiantuntijuuden johtamisosaamisen kompetenssi kuvaa näyttöön perustuvaa asiantuntijatyötä erilaisissa ja vaativissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Johtaminen perustuu moniääniseen ja verkostomaiseen työskentelyyn. Miten sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnolliset ja rakenteelliset muutokset heijastuvat kliinisen asiantuntijuuden johtamisen kompetenssiin asiakasnäkökulman ja laadun yhä korostuessa? Hallinnolliset ja rakenteelliset muutosten lisäksi esimerkiksi teknologian kehitys, kansainvälistyminen, monikulttuurisuus ja väestön terveys vaikuttavat asiantuntijuuden johtamisen kompetenssin jatkuvaan arvioimiseen ja päivittämiseen. Räsänen, M., Stenvall, J. & Heikkinen, K. 2016. Kompetenssit palveluiden kehittämisessä – esimerkkinä hoitotyön kliininen asiantuntijuus. Teoksessa A. Syväjärvi & V. Pietiläinen (toim.) Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysjohtaminen. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere, 269–295. Kotila, J., Axelin, A., Fagerström, L., Flinkman, M., Heikkinen, K., Jokiniemi, K., Korhonen, A., Meretoja, R. & Suutarla, A. 2016. Sairaanhoitajien uudet työnkuvat – laatua tulevaisuuden sote-palveluihin. Sairaanhoitajat. Hakupäivä 24.9.2019. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/04/Laajavastuinen-sairaanhoitaja-muuttaa-sote-palveluita.pdf

 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus