Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 72/2019

Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden eettiset kysymykset

11.11.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden eettiset kysymykset

Tekijä: Koivisto Kaisa; Aro Päivi

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, opinnäytteet, tutkimusetiikka

Tiivistelmä: Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on koulutus ja työelämää palveleva tutkimus- ja kehittämistoiminta. Kaikessa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tulee huomioida hyvä tieteellinen käytäntö ja tutkimustyön eettiset ohjeet.

Vaikka ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä eettisiä kysymyksiä tarkastellaan alakohtaisesti painottuen, tulee kaikkien opinnäytetöiden perustua hyvän tieteelliseen käytäntöön.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-11-11

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019102434666

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koivisto, K. & Aro, P. 2019. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden eettiset kysymykset. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 72. Hakupäivä 16.4.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019102434666.

Tutkimus- ja kehittämistyö määritellään systemaattiseksi ja johdonmukaiseksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on uuden tiedon tuottaminen tai uusien tuotteiden, mallien, palveluiden, prosessien ja menetelmien kehittäminen. Tutkimus- ja kehittämistyössä tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja ihmisiin kohdistuvan tutkimuksen tutkimuseettisiä periaatteita. Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet noudattamaan näitä ohjeita ja käytäntöjä opinnäytetöissä. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: Ivelin Radkov/Shutterstock.com

Taustaa

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt tehdään pääsääntöisesti yhteistyössä työelämän kanssa erilaisina tutkimus- ja kehittämishankkeina. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on kuvannut AMK- ja YAMK-opinnäytetyötä seuraavasti: ”Opinnäytetyö on työelämälähtöinen itsenäinen tutkimus-, suunnittelu- tai selvitystyö opiskelijan oman koulutusalan osa-alueelta. Opinnäytetyö voi olla soveltava tutkimus, tuote-, palvelu- tai muu työelämän kehittämisprojekti”. Arene ry. 2015. Opinnäytetyön eettiset ohjeet. Hakupäivä 14.10.2019. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene-opinnaytetyoprosessin-eettiset-suositukset_muistilistat-opiskelijalle-ja-ohjaajalle.pdf?_t=1526903222

Opinnäytetyöprosessi koostuu seuraavista vaiheista: 

Opinnäytetöiden tekijät sopivat työelämäkumppanin kanssa opinnäytetyön keskeisistä asioista, kuten opinnäytetyöprosessin aikataulusta, ohjauksesta, tekijänoikeuksista ja tulosten hyödynnettävyydestä. Näistä sekä salassa pidettävistä ja luottamuksellisista asioista sovitaan yhteistyösopimuksessa. Hyvän tieteellisen käytännön mukaan ”tutkimuksessa sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Lisäksi tutkimuksessa syntyneet tietoaineistot tallennetaan tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla”. Työelämäkumppani hyväksyy myös, että opinnäytetyön tekemisessä noudatetaan hyvän tutkimuskäytännön periaatteita ja alan ammattieettisiä ohjeita sekä soveltuvaa lainsäädäntöä. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Helsinki. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

Kaikilla tieteenaloilla tutkijaa ohjaavat seuraavat yleiset eettiset periaatteet:

Vastuu hyvän tieteellisen käytännön ja tutkimuseettisten periaatteiden noudattamisesta on opiskelijalla. Ohjaava opettaja varmistaa, että näitä noudatetaan. Tarvittaessa opinnäytetyön tekijä hakee yhdessä ohjaavan opettajan kanssa eettistä ennakkoarviointia alueen eettiseltä toimikunnalta. Opinnäytetyössä tulee noudattaa voimassa olevia tietosuoja-, tietoturva- ja aineistonhallintaohjeita, joita tässä artikkelissa ei tarkastella.

Tutkimuseettiset kysymykset opinnäytetyön vaiheissa

Seuraavaksi tarkastellaan opinnäytetyön vaiheisiin liittyviä eettisiä kysymyksiä: opinnäytetyön aiheen valintaa, suunnittelua, aineiston keruuta ja tutkimustuloksia. Lopuksi käsitellään vielä tutkimukseen osallistujien informointia ja tietoista suostumusta. Eri aloilla opinnäytetyön vaiheet voivat painottua alakohtaisesti.    

Aiheen valinta

Ennen opinnäytetyönsä aloittamista ja aiheen valintaa opiskelijan tulee perehtyä seuraaviin ohjeisiin:

Opiskelijan aloittaessa opinnäytetyönsä, hänellä tulee olla riittävästi tutkimus- ja kehittämistyön sekä alaan liittyviä opintoja suoritettuna. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää opiskelijan ammatillista asiantuntijuutta sekä työelämä- ja tutkimus- ja kehittämistyön tietoja sekä taitoja. Opiskelija ideoi aihetta yhdessä työelämäkumppanien ja opettajien kanssa. Ideoinnissa rajataan tutkimuskohteena olevaa aihetta siten, että aiheesta on mahdollista tehdä opinnäytetyö ja se vastaa työelämäkumppanin tarpeita ja soveltuu alalle. Opinnäytetyön ohjaaja tai tutkintovastaava hyväksyy aiheen ja tukee opinnäytetyön aloitusta.

Opinnäytetyön aiheen valintaa tehdessään opiskelija joutuu pohtimaan aihetta huolella ja eettisesti siten, että sitä on mahdollista tutkia ja kehittää valituilla menetelmillä. Sensitiivisten ja arkaluonteisten aiheiden, haavoittuvien ryhmien tai alaikäisten henkilöiden tutkimiseen liittyy useita eettisiä kysymyksiä, joista tulee olla jo etukäteen tietoinen. Ihmiseen kohdistuvassa tutkimuksessa eettisen ennakkoarvioinnin tarve tulee selvittää aiheen valinnan yhteydessä. Lisäksi salassa pidettävistä asioita tulee sopia etukäteen työelämäkumppanin kanssa. Esimerkiksi liiketalouden ja tekniikan alalla yritysyhteistyössä tehtäviin opinnäytetöihin voi liittyä monenlaisia luottamuksellisia ja salassa pidettäviä asioita, kuten taloustietoja ja kilpailutekijöitä. Samoin sosiaali- ja terveysalalla potilaiden hoitoon liittyvät asiat ovat salassa pidettäviä. 

Suunnittelu

Kun aihe on valittu ja hyväksytty, opiskelija kirjoittaa opinnäytetyön suunnitelman. Suunnitelmassa hän kuvaa opinnäytetyön vaiheet: tutkittava ilmiö ja aihe, siihen liittyvät keskeiset käsitteet ja tietoperusta sekä aikaisemmat tutkimukset ja tutkimusmenetelmä. Lisäksi kerrotaan, miten tutkimukseen osallistujat valitaan tai rekrytoidaan sekä miten heidän tietoinen suostumuksensa ja muut organisatoriset lupa-asiat hoidetaan. Opinnäytetyön suunnitelma sisältää myös aineistonkeruumenetelmät, aineistojen analysoinnin ja aineistojen säilytyksen sekä tutkimuksen luotettavuuden ja eettiset kysymykset.   

Tietoperusta sisältää tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä ja ilmiöön liittyvän aiheen keskeisiä teoreettisia käsitteitä, joilla opiskelija rajaa tutkittavaa kohdetta sekä auttaa ymmärtämään ilmiötä paremmin. Tietoperustassa opiskelija kuvaa, miten aihetta on aiemmin tutkittu. Tietoperustassa huomioidaan hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvät periaatteet eli rehellisyys, yleinen huolellisuus sekä tarkkuus ja asianmukainen viittaaminen muiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden julkaisuihin. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Helsinki. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

Metodiset tai tutkimusmenetelmälliset ratkaisut perustuvat siihen, millaisesta tutkimusaiheesta on kysymys, miten aihetta on mahdollista johdonmukaisella tavalla tutkia ja että menetelmä sopii aiheen tutkimiseen. Tutkimustehtävät ja -kysymykset ohjaavat tiedonhankinta- ja tuottamismenetelmien valintaa. Eettisesti kestävät tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmät tarkoittavat sitä, että niiden käyttö tutkimuksessa on kuvattu eettisten ohjeiden mukaisesti. Tyypillisimpiä tiedonhankintamenetelmiä ovat kyselyt, yksilö- ja ryhmähaastattelut, dokumenttiaineistot, verkkosivustot ja media-aineistot. 

Vuorovaikutus tutkimukseen osallistuvien kanssa vaihtelee erilaisissa tutkimuksellisissa lähestymistavoissa.  esimerkiksi määrällisessä tutkimuksessa kontaktit tutkimukseen osallistuviin jäävät yleensä kyselylomakkeen välityksellä saatuun kontaktiin. Laadullisissa tutkimuksissa tutkimukseen osallistujien kanssa muodostuu vuorovaikutuksellinen suhde, koska tutkija tapaa henkilökohtaisesti osallistuvia. Osallistujien tapaamisen useus ja vuorovaikutus riippuvat tutkimuksen tarkoituksesta, tavoitteista ja tutkimuksen aiheesta. Vuorovaikutussuhteen tulisi olla kunnioittavaa, arvostavaa ja luottamusta herättävää. Riskit ja mahdolliset haitat tulee olla arvioituna. Vuorovaikutusta tulisikin arvioida ja pohtia koko tutkimusprosessin ajan osallistuvien rekrytoinnista itse tutkimuksen toteuttamiseen. Koivisto, K. 2017. Vuorovaikutus ja eettinen toiminta erityisryhmiin kuuluvien ihmisten tutkimuksessa. Teoksessa K. Koivisto, A. Henner & L. Kiviniemi (toim.) Hoitotyön koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta – ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia haasteita. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 43. Hakupäivä 14.10.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2017101750121

Kaikessa tutkimuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tutkimuslupa on hankittu ohjeiden mukaisesti ja osallistujilta on saatu suostumus. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opiskelijoita tai henkilökuntaa koskeviin tutkimuksiin tarvitaan lupa. Vaikka organisaatio on myöntänyt tutkimusluvan, niin tutkimukseen osallistumisen jokainen tutkittava päättää itse ja antaa suostumuksensa henkilökohtaisesti.

”Ihmistieteellisen tutkimuksen eettisellä ennakkoarvioinnilla tarkoitetaan suunnitteilla olevan tutkimuksen sellaista arviointia, jossa painotetaan tutkimuksesta tai sen tuloksista tutkittavalle henkilölle mahdollisesti koituvan haitan ennakointia”. Eettisen ennakkoarviointilausunnon antaa ihmistieteiden eettinen toimikunta ja arviointi tehdään ennen aineistojen keruuta. Opinnäytetöissä opiskelija hakee sitä yhdessä ohjaajan kanssa. Kaikissa tutkimussuunnitelmissa tulee määritellä eettiset riskit ja suunnitella toimintatavat haittojen välttämiseksi. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3. Helsinki. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf

Seuraavanlaiset tutkimusasetelmat tulee arvioida ennakkoon Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3. Helsinki. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf: Tutkimukseen osallistumisessa poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta. Tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen. Tutkimus kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, jonka perusteella huoltajalla on mahdollisuus kieltää lasta osallistumasta tutkimukseen. Tutkimuksessa tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä. Tutkimuksessa on riski aiheuttaa tutkittaville tai heidän läheisilleen normaalin arkielämän rajat ylittävää henkistä haittaa. Tutkimuksen toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittaville tai tutkijalle tai heidän läheisilleen.

Aineistonkeruu 

Tutkimukseen osallistuville kerrotaan, millaista aineistoa kerätään, miten aineisto kerätään, mihin kerättyä tietoa tullaan käyttämään, missä aineistot säilytetään, millaista vuorovaikutusta osallistuvilta odotetaan ja millaista mahdollista tietoa osallistuja saa tutkimuksesta etukäteen. Mikäli osallistuvilta kerätään tekijänoikeudella suojattuja teoksia osana aineistonkeruuta, esimerkiksi tutkittavien omia valokuvia tai muita tallenteita, tulee nämä asiat sopia jo informoinnin yhteydessä. 

Henkilötietoja sisältävän tutkimusaineiston käsittelyn periaatteita ovat suunnitelmallisuus, vastuullisuus ja lainmukaisuus. Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Tutkimusaineisto sisältää henkilötietoja, jos siitä voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa henkilö tai henkilöitä. Henkilötietoja ei tule kerätä ja käsitellä tarpeettomasti ja tiedot tulee suojata niin, etteivät ulkopuoliset pääse niihin käsiksi. Jos tutkijalla on epäselvyyttä tutkimukseen liittyvien henkilötietojen käsittelystä, on hänen hyvä olla yhteydessä organisaation tietosuojavastaavaan. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3. Helsinki. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf

Tutkimusaineiston analysointi tutkimustuloksiksi tehdään siten, että aineistoista ei ilmene tutkimukseen osallistuvien identiteetti. Opinnäytetyön tekijän tulee harkita tarkkaan, onko tarpeen kysyä tutkittavien taustatietoja, kuten ikää tai sukupuolta. Usein niitä ei tarvita. 

Tutkimustulosten kuvaus 

Tutkittavien antamien tietojen luottamuksellisuus koskee myös tutkimusjulkaisuja. Tutkimukseen osallistuvien yksityisyyttä suojellaan myös niissä. Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden tietoja ei yleensä ole tarkoituksenmukaista julkaista, jotta heitä ei voida tunnistaa. 

Jos opinnäytetyössä on useita tekijöitä, tulee tekijyyteen liittyvät kysymykset huomioida. Tekijyyteen vaikuttaa osallisuus tutkimustyössä, kuten osallistuminen merkittävästi tutkimuksen ideointiin, suunnitteluun, aineiston analysointiin tai artikkelin luonnostelemiseen ja sen kriittiseen tarkistamiseen. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3. Helsinki. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf

Opinnäytetyön tekijä tallentaa yleensä työnsä kaikille avoimeen Theseus-julkaisuarkistoon tai vaihtoehtoisesti Oulun ammattikorkeakoulun intranettiin. Työelämäkumppanin näkemys opinnäytetyön tallennuspaikasta pitää huomioida.

Kun opiskelija kirjoittaa raporttia ja kuvaa tutkimustuloksia, tulee hänen toimia rehellisesti loukkaamatta hyvää tieteellistä käytäntöä Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Helsinki. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf Aro, P. & Koivisto, K. 2019. Rehellisyys tutkimustyössä. ePooki asiantuntijablogi 5.2. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 14.10.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201902054102. Tutkimustulosten raportoinnissa vältetään vilppiä ja piittaamattomuutta. Vilpillä tarkoitetaan tutkimusyhteisön harhauttamista joko väärien tietojen tai tulosten esittämisenä ja tulosten levittämisenä. Vilppi ilmenee seuraavilla tavoilla: sepittäminen, havaintojen vääristely, plagiointi tai anastaminen. Sepittäminen on tekaistujen havaintojen esittämistä tutkijayhteisölle, ko. havaintoja ei ole todellisuudessa tehty kuvatulla tavalla tai tekaistuja tuloksia esitetään tutkimusraportissa. Havaintojen vääristely viittaa alkuperäisten havaintojen tarkoitukselliseen muokkaamiseen tai esittämiseen niin, että tutkimustulokset vääristyvät. Plagiointi merkitsee luvatonta lainaamista ja ko. asian esittämistä oman tekemisen tuloksena. Anastaminen tarkoittaa toisen henkilön tuotosten esittämistä ja käyttämistä omissa nimissä. Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä tarkoittaa muun muassa muiden tutkijoiden osuuden vähättelyä, puutteellista viittaamista aikaisempiin tuloksiin, tutkimustulosten tai käytettyjen menetelmien huolimattomaan ja harhaanjohtavaan raportointiin, samojen tulosten julkaisemista useita kertoja. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Helsinki. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

Tutkimukseen osallistuvien informointi ja tietoinen suostumus 

Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen perusta on, että tutkittavat henkilöt luottavat tutkimukseen ja tutkijoihin. Tutkimusvuorovaikutuksessa tutkijaan olevien henkilöiden tulee antaa tietoisen suostumus tutkimukseen osallistumiseksi. Tutkimusvuorovaikutuksessa tutkijaan tarkoitetaan tilanteita, joissa osallistujat ovat mukana haastatteluissa, osallistumalla muutoin tutkimukseen antamalla tietoja tai olemalla havainnoinnin kohteena. Tietoon perustuva suostumus ei ole sama asia kuin suostumus, jota käytetään henkilötietojen laillisena perustana. Tutkimukseen osallistutaan vapaaehtoisesti. Tutkimukseen voi kieltäytyä osallistumasta ilman, että kokee tunnetta osallistumisen pakollisuudesta. Tutkimukseen osallistumisensa voi peruuttaa ja keskeyttää milloin tahansa ja ilman seuraamuksia tai syiden selittelyä. Tutkijan tulee dokumentoida suostumus osallistumiseksi tutkimukseen. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3. Helsinki. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf

Lisäksi tutkimukseen osallistujalle on annettava ymmärrettävällä tavalla tietoa tutkimuksen sisällöstä, henkilötietojen käsittelystä ja tutkimuksen käytännön toteutuksesta, jotta hän voi ajan kanssa harkita sekä tehdä päätöksen tutkimukseen osallistumisesta. Annettava tiedon tulee myös sisältää osallistumiseen mahdollisesti liittyvien riskien tai haittojen esittäminen. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 3. Helsinki. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf

Tutkimuksen informaatiossa olisi hyvä kertoa myös, mitä uutta tietoa tutkimuksella tavoitellaan ja miten saavutettavia tutkimustuloksia voidaan hyödyntää. Tutkimuksen tekijä antaa yhteystietonsa, tutkimusorganisaation tiedot ja mitä tarkoitusta varten tietoa ollaan keräämässä sekä miten tietoja aiotaan käsitellä ja julkistaa. Tutkimuksesta annettava tieto sisältää tutkimuseettiset vaatimukset, jotka koskevat kaikkia tieteellisiä tutkimuksia. 

Pohdinta

Ammattikorkeakouluissa toteutettavat opinnäytetyöt ovat pääsääntöisesti työelämää palvelevia ja kehittäviä tutkimuksellisia opinnäytetöitä. Ammattikorkeakoulut noudattavat opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta, jonka mukaan "opinnäytteisiin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa ja opinnäytteet ovat julkisia heti hyväksymisen jälkeen. Ammattikorkeakoulu voi arvioida, mitkä organisaation käytössä olevista tietojärjestelmistä soveltuvat parhaiten julkaisematta jäävien opinnäytteiden operatiiviseen säilyttämiseen. Organisaatio vastaa salassa pidettävän tiedon asianmukaisesta tietosuojasta ja tietoturvasta, käyttöoikeushallinnasta ja lokitietojen varmistuksesta." Opetusministeriön kirje yliopistoille ja ammattikorkeakouluille 28.1.2004. Asia: Opinnäytetöiden julkisuus. Dnro 3/500/2004. Lisäksi eri tieteenaloilla on omia normeja ja käytäntöjä, joista opiskelijan on hyvä olla tietoinen. Esimerkiksi hoito- ja terveystieteellisen tutkimuksen tietyissä tilanteissa noudatetaan lakia lääketieteellisestä tutkimuksesta Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 9.4.1999/488. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990488.

Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden tavoitteena on opiskelijoiden ammatillisen asiantuntijuuden lisääntyminen, tutkimus- ja kehittämistyön perusteiden oppiminen ja työelämää palveleva kehittäminen tuottamalla tietoa, tuotteita, prosesseja, palveluja tai muita sellaisia työelämän käyttöön. Hyvän tieteellisen käytännön ja tutkimusetiikan periaatteiden hallinta ovat korkeakouluopiskelijan keskeinen osaamisalue.

Lähteet