Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 1/2020

Potilaan sitoutuminen lääkehoitoon on monen tekijän summa

Metatiedot

Nimeke: Potilaan sitoutuminen lääkehoitoon on monen tekijän summa

Tekijä: Autio Anne; Voutilainen Sari; Päätalo Kati

Aihe, asiasanat: hoitomyöntyvyys, lääkehoito, osteoporoosi, sitoutuminen

Tiivistelmä: Pitkäaikaissairauksien hoidossa potilaan myönteisyys ja sitoutuminen lääkehoitoon on merkityksellistä sekä potilaan elämänlaadun että yhteiskunnan kustannusten näkökulmasta. Tästä huolimatta jopa puolet lääkitystä käyttävistä jättää lääkkeensä ottamatta. Lääkehoitoon sitoutumisen edistämisessä lääkehoidon ohjauksella ja luotettavalla lääketiedolla on tärkeä merkitys. Sairaanhoitajat ovat suurin yksittäinen ammattiryhmä, joka on vastuussa lääkehoidon käytännön toteuttamisesta. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla osteoporoosipotilaiden lääkehoitoon sitoutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota hoitohenkilökunta voi käyttää hoitotyön toteuttamisessa ja kehittämisessä siten, että potilaat saavat yksilöllisempää, heidän tilanteeseensa mahdollisimman hyvin soveltuvaa lääkehoidon ohjausta.

Katsauksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että osteoporoosipotilaiden sitoutuminen lääkehoitoon oli pääsääntöisesti huonoa ja siihen vaikuttivat useat erilaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät. Tämän takia hoito ja siihen liittyvä potilasohjaus tulee aina suunnitella ja toteuttaa potilaskohtaisesti ja yhteistyössä potilaan kanssa. Potilasohjauksen on oltava tarpeen tullen joustavaa, tutkittuun tietoon perustuvaa ja ajantasaista tietoa sisältävää, jotta hoitohenkilökunta pystyy tiedon lähteenä kilpailemaan muiden tietolähteiden kanssa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-01-22

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202001162368

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Autio, A., Voutilainen, S. & Päätalo, K. 2020. Potilaan sitoutuminen lääkehoitoon on monen tekijän summa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 1. Hakupäivä 27.5.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202001162368.

Pitkäaikaissairauksien hoidossa potilaan myönteisyys ja sitoutuminen lääkehoitoon on tärkeää sekä potilaan elämänlaadun että yhteiskunnan kustannusten näkökulmista. Tästä huolimatta jopa puolet pitkäaikaislääkitystä käyttävistä henkilöistä jättää lääkkeensä ottamatta. Sitoutumiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Mitä hoitohenkilökunta voi tehdä lääkehoitoon sitoutumisen edistämiseksi?

KUVA: Shutterstock.com

KUVA: anaken2012/Shutterstock.com

Tutkimuksen tausta

Erilaisia pitkäaikaissairauksia sairastavien ihmisten joukko on suuri. Lääkehoidon avulla voidaan vaikuttaa sairauksien syntymiseen ja etenemiseen sekä lievittää tai poistaa niiden aiheuttamaa kipua ja muita negatiivisia terveysvaikutuksia Käypä hoito. 2014. Osteoporoosi. Hakupäivä 2.5.2019. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=6F8A20513237463F879C6F6EBBAB6894?id=hoi24065#s8. Lääkkeiden käyttämättä jättäminen huonontaa yksilön terveyttä ja lisää terveydenhuollon kustannuksia Fimea. 2016. Lääkehoitoon sitoutumisella on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hakupäivä 20.5.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201603098670.

Potilaiden syyt lääkehoidon huonoon toteutumiseen vaihtelevat yksilöllisten kokemusten, uskomusten ja olosuhteiden mukaan, joten sitoutumisen paraneminen edellyttää syiden mukaisesti räätälöityjä toimintatapoja Lau, E., Papaioannou, A., Dolovich, L., Adachi, J., Sawka, A. M., Burns, S., Nair, K. & Pathak, A. 2008. Patient’s adherence to osteoporosis therapy. Canadian Family Physician 54 (3), 394–402. Hakupäivä 8.5.2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2278357/. Sairaanhoitajat ovat suurin yksittäinen ammattiryhmä, joka on vastuussa lääkehoidon käytännön toteuttamisesta. Heillä on oltava valmiudet toteuttaa potilaan yksilöllisiin tarpeisiin, näyttöön sekä luotettaviin ja puolueettomiin tiedonlähteisiin perustuvaa lääkehoitoa ja potilasohjausta. Tämä edellyttää sitä, että oma osaamis- ja tietoperusta on kunnossa ja sitä ylläpidetään ja kehitetään. Sulosaari, V., Teuri, R., Soini, T., Pekonen, A., Ojanperä, K., Alanko, H., Juuti, H., Tuderman, P. & Leppä, E.  2013. Sairaanhoitaja lääkehoidon ohjaajana ja lääketiedon käyttäjänä. MONI-lääke-hankkeen tuloksia. Turun ammattikorkeakoulu, tutkimuksia 41. Hakupäivä 2.12.2019. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164124.pdf

Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja toteutus

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön Autio. A. 2019. Osteoporoosin lääkehoito: Hoitoon sitoutuminen ja sitä edistävät tai estävät tekijät. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 2.12.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100919791, jossa tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimus rajattiin koskemaan osteoporoosipotilaiden lääkehoitoon sitoutumista ja sitä edistäviä tai estäviä tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hyödyksi osteoporoosipotilaiden lääkehoidon suunnittelussa, toteutuksessa ja ohjauksessa. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan soveltaa myös muiden pitkäaikaissairauksien lääkehoidossa.

Tutkimuksen avulla haettiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

Kirjallisuuskatsaukseen valittavan aineiston hakemisessa käytettiin seuraavia tietokantoja: Cochrane, Ebsco, Elsevier, Leevi, Medic ja Pubmed. Hakuosumina löytyi yhteensä 370 artikkelia, joista mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui 16 tutkimusartikkelia. Ne analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen ja luokiteltiin kuvion 1 mukaisesti. 

Aineisto luokiteltiin alaluokkiin, yläluokkiin ja pääluokkiin

KUVIO 1. Aineiston luokittelu KUVIO 1. Aineiston luokittelu. Teoksessa Niéla-Vilen, H. & Hamari, l. 2016. Kirjallisuuskatsauksen vaiheet. Teoksessa M. Stolt, A. Axelin & R. Suhonen (toim.) Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitoksen julkaisuja, tutkimuksia ja raportteja A:79/2016, 23–34.

Sisällönanalysointiprosessin edetessä alaluokkiin kuuluvat tekijät jaettiin vielä lääkehoitoa edistäviin tai estäviin tekijöihin. Kaikissa tähän kirjallisuuskatsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa oli tutkittu osteoporoosin lääkehoitoon sitoutumista edistäviä tai estäviä tekijöitä. Lisäksi yhdessätoista tutkimuksessa oli tutkittu lääkehoitoon sitoutuneiden potilaiden määrää. Autio. A. 2019. Osteoporoosin lääkehoito: Hoitoon sitoutuminen ja sitä edistävät tai estävät tekijät. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 2.12.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100919791

Lääkehoitoon sitoutumisessa on parantamisen varaa

Lääkehoitoon sitoutumattomuus voidaan jakaa tahalliseen ja tahattomaan sitoutumattomuuteen. Tahallinen sitoutumattomuus on seurausta potilaan aktiivisesta päätöksestä luopua hänelle määrätystä lääkityksestä. Tähän on eri syitä, kuten taudin oireettomuus, lääkehoidon kustannukset, lääkkeen haittavaikutukset sekä erilaiset terveyskäyttäytymismallit. Tahaton sitoutumattomuus on passiivinen prosessi, jossa potilas epäonnistuu lääkehoitoon sitoutumisessa unohtamisen, huolimattomuuden tai potilaasta riippumattomien ulkoisten tekijöiden takia. Potilaiden lääkekäyttäytymisessä ilmenee usein molempia sitoutumattomuuden tyyppejä. Aarnio, E. & Martikainen, J. 2016. Sic! Lääketietoa Fimeasta (1), 48–49. Hakupäivä 9.5.2019. http://www.julkari.fi/handle/10024/130217 Gadkari, A. & McHorney, C. 2012. Unintentional non-adherence to chronic prescription medications: how unintentional is it really? BMC Health Services Research 12 (98). Hakupäivä 9.5.2019. https://doi.org/10.1186/1472-6963-12-98

Raja-arvona hyvälle hoitoon sitoutumiselle käytetään usein MPR ≥ 80 % toteutumista (MPR= medication possession ratio). Tähän raja-arvoon perustuen kliinisissä kokeissa keskimäärin vain 43–78 % hoidoista toteutuu, kuten on tarkoitus. Strandberg, T. 2017. Hoitoon sitoutuminen ja statiinihoito. Käypä hoito. Duodecim. Hakupäivä 13.5.2019. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix02529#R1 Kirjallisuuskatsauksen aineiston tuottama tulos oli samansuuntainen. Hoitoon sitoutuneiden potilaiden määrä tutkimuksissa vaihteli 25–90 %:n välillä. Hoitoon sitoutumisessa 80 % tai yli saavutettiin vain kahdessa tutkimuksessa. Niistä toinen oli kyselytutkimus, jolloin hoitoon sitoutuminen helposti ilmoitetaan todellisuutta paremmaksi. Toisessa tutkimuksessa tuloksien laskennassa hyväksyttiin poikkeamat tarkasta lääkkeen käyttöohjeesta. Autio. A. 2019. Osteoporoosin lääkehoito: Hoitoon sitoutuminen ja sitä edistävät tai estävät tekijät. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 2.12.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100919791

Potilaaseen liittyvillä tekijöillä on suuri vaikutus sitoutumiseen

Hoitoon sitoutuminen ei ole staattinen tila vaan dynaaminen tapahtumaketju, johon vaikuttavat potilaan sisäiset ominaisuudet ja monet ulkopuoliset tekijät. Hoitoon sitoutuminen riippuu ihmisen motivaatiosta, tahdosta ja kyvystä muuttaa omaa toimintaansa sekä hoidossa kohdatuista esteistä ja niistä selviämiseksi saadusta tuesta. Koska sisäiset ja ulkoiset tekijät voivat muuttua päivästä ja hetkestä toiseen, ihmisiä ei voi mustavalkoisesti jakaa sitoutuviin ja ei-sitoutuviin ihmisiin. Savikko, N. & Pitkälä, K. 2006. Hoitoon sitoutumisen merkitys ja haasteet. TABU – Lääkeinformaatiota Lääkelaitokselta 14 (5), 4–7. Hakupäivä 22.2.2019.  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134159/tabu52006.pdf?sequence=1

Tutkimusaineistosta poimittuja, osteoporoosin lääkehoitoon sitoutumiseen vaikuttavia sisäisiä eli potilaaseen ja sairauteen liittyviä tekijöitä on esitetty koottuna kuviossa 2. 
 
Kuviossa sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä liittyen potilaaseen ja sairauteen

KUVIO 2. Sitoutumiseen vaikuttavia sisäisiä tekijöitä

Tutkimusaineistossa nousi vahvasti esille se, että osteoporoosin lääkehoito koettiin hyvin subjektiivisesti ja siihen liittyi paljon erilaisia potilaan kokemia tunnetiloja. Suurin este lääkehoitoon sitoutumiselle oli epäluuloisuus lääkkeitä kohtaan, pelko haitta- ja sivuvaikutuksista sekä sairauden oireettomuus. Usko lääkityksen hyötyyn sairauden ja sen aiheuttamien vammojen estäjänä edisti lääkehoitoon sitoutumista. Potilaat saivat ja hankkivat tietoa monista eri lähteistä. Tietomäärän sisäistämisen vaikeus ja tiedon ristiriitaisuus estivät lääkehoitoon sitoutumista. Iversen, M., Vora, R., Servi, A. & Solomon, D. 2011. Factors affecting adherence to osteoporosis medications: a focus group approach examining viewpoints of patients and providers. Journal of Geriatric Physiotherapy 34 (2), 72–81. Hakupäivä 14.5.2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3181084/ Lindsay, B., Olufade, T., Bauer, J., Babrowicz, J. & Hahn, R. 2016. Patient-reported barriers to osteoporosis therapy. Archives of osteoporosis 11 (19). Hakupäivä 14.5.2019. https://dx.doi.org/10.1007%2Fs11657-016-0272-5

Hoitohenkilökuntaan liittyvien tekijöiden vaikutus on merkittävä

Potilaan lääkehoitoon sitoutumiseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä on koottu yhteen kuviossa 3. 

Potilaan lääkehoitoon sitoutumiseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä

KUVIO 3. Sitoutumiseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä

Lääkehoitoon liittyvistä tekijöistä ylivoimaisesti merkittävin ja kaikissa tutkimuksissa mainittu oli haitta- ja sivuvaikutukset Lau, E., Papaioannou, A., Dolovich, L., Adachi, J., Sawka, A. M., Burns, S., Nair, K. & Pathak, A. 2008. Patient’s adherence to osteoporosis therapy. Canadian Family Physician 54 (3), 394–402. Hakupäivä 8.5.2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2278357/ Park, J-H., Park, E-K., Koo, D-W., Lee, S., Lee, S-H., Kim, G-T. & Lee S-G. 2017. Compliance and persistence with oral bisphosphonates for the treatment of osteoporosis in female patients with rheumatoid arthritis. BMC Musculoskeletal disorders 152 (18). Hakupäivä 14.5.2019. https://dx.doi.org/10.1186%2Fs12891-017-1514-4. Sosiaaliseen verkostoon ja ympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutus näkyi lääkehoidon käytännön toteutumisessa ja tiedon lähteissä. Hoitohenkilökuntaan liittyviä tekijöitä tuli aineistossa esille runsaasti. Tekijät liittyivät henkilökunnan tietämykseen, ammattitaitoon, vuorovaikutustaitoihin ja käyttäytymiseen sekä potilaan ohjauksessa ja seurannassa käytettyihin menetelmiin.

Lääkitystä aloitettaessa lääkärin ja potilaan välinen suhde oli tärkeä. Lääkäri kirjoittaa lääkkeestä reseptin, joten potilaiden luottamus lääkärin tietämykseen ja asiantuntijuuteen oli avainasemassa osteoporoosilääkityksen hyväksymisen suhteen. Lau, E., Papaioannou, A., Dolovich, L., Adachi, J., Sawka, A. M., Burns, S., Nair, K. & Pathak, A. 2008. Patient’s adherence to osteoporosis therapy. Canadian Family Physician 54 (3), 394–402. Hakupäivä 8.5.2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2278357/ Potilaiden kokema hoitohenkilökunnan kiire, potilaan kannalta vaikeasti ymmärrettävän ammattisanaston käyttö ja käynnillä saatu ristiriitainen tieto lääkkeen käytöstä aiheuttivat potilaalle hämmennystä ja vaikeuttivat lääkkeen käytön aloittamista ja jatkamista Iversen, M., Vora, R., Servi, A. & Solomon, D. 2011. Factors affecting adherence to osteoporosis medications: a focus group approach examining viewpoints of patients and providers. Journal of Geriatric Physiotherapy 34 (2), 72–81. Hakupäivä 14.5.2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3181084/. Yhteisen kielen ja täsmällisen tiedon puute jopa pelottivat potilaita Lau, E., Papaioannou, A., Dolovich, L., Adachi, J., Sawka, A. M., Burns, S., Nair, K. & Pathak, A. 2008. Patient’s adherence to osteoporosis therapy. Canadian Family Physician 54 (3), 394–402. Hakupäivä 8.5.2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2278357/

Erilaisilla mittauksilla, seurannalla ja muilla potilasohjaukseen liittyvillä tukitoiminnoilla oli positiivinen vaikutus osteoporoosin lääkehoidon aloittamisen ja lääkehoitoon sitoutumisen kannalta. Potilaskontaktien onnistumiseksi oli tärkeää olla pelottelematta ja syyllistämättä potilasta mahdollisesta lääkkeen käyttämättä jättämisestä ja keskustella asioista myönteiseen sävyyn. Solomon, D., Iversen, M., Avorn, J., Gleeson, T., Brookhart, A., Patrick, A., Rekedal, L., Shrank, W., Lii, J., Losina, E. & Katz, J. 2012. Osteoporosis telephonic intervention to improve medication adherence (OPTIMA): a large pragmatic randomized controlled trial. Journal of bone and mineral research 172 (6), 477–483. Hakupäivä 15.5.2019. https://www.cochranelibrary.com/central/doi/10.1002/central/CN-01009836/full

Potilaskohtainen lääkehoidon suunnittelu ja toteutus edistää hoitoon sitoutumista

Potilaan sitoutuminen lääkehoitoon on monimutkainen ja -vaiheinen prosessi, johon vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät. Sairauteen ja sen hoitoon liittyvää tietoa on tarjolla runsaasti laadultaan eritasoisista lähteistä, ja sairaus sekä sen aiheuttama huoli tekevät potilaista alttiita tämän tiedon vaikutuksille. Lääkkeet voivat jäädä ottamatta, vaikka potilaat olisivat tietoisia lääkehoidon hyödystä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan on kuitenkin olemassa lääkehoitoon sitoutumiseen vaikuttavia asioita, jotka hoitotyössä huomioon otettuina voivat edistää potilaan myönteisyyttä ja sitoutumista lääkehoitoon.

Tuloksissa painottuivat potilaaseen ja hoitohenkilökuntaan liittyvät tekijät. Niinpä potilaan ja henkilökunnan välinen onnistunut yhteistyö ja siihen olennaisesti kuuluva laadukas potilasohjaus ovat hyvän lääkehoitoon sitoutumisen edellytys. Potilasohjauksen on oltava kiireetöntä, yksilölliset tarpeet huomioivaa, huolellisesti suunniteltua ja toteutettua sekä ajantasaista ja tutkittua tietoa sisältävää. Sitoutumiseen vaikuttavat tekijät vaihtelevat potilaan elämäntilanteen mukaan, joten potilasohjauksen on oltava tarpeen tullen joustavaa. Vuorovaikutustilanteissa kuunteleminen ja keskusteleminen ovat tärkeitä, jotta asiat tulevat selviksi. Potilaalla on lisäksi oltava tunne hoitosuhteen jatkuvuudesta ja lääkehoidon sekä sen vaikutusten seurannasta. Edellä mainitut asiat potilasyhteistyössä huomioon ottamalla voidaan tutkimuksen tulosten mukaan edistää potilaan lääkehoitoon sitoutumista.

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus