Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 28/2020

Työyhteisöt oman psykososiaalisen työhyvinvointinsa kehittäjänä – esimerkkinä yksityinen hammaslääkärivastaanotto

Metatiedot

Nimeke: Työyhteisöt oman psykososiaalisen työhyvinvointinsa kehittäjänä – esimerkkinä yksityinen hammaslääkärivastaanotto

Tekijä: Mäkinen-Nyman Kärt; Päätalo Kati; Hautala Eija

Aihe, asiasanat: hammashoitolat, psykososiaaliset tekijät, työhyvinvointi, työyhteisöt

Tiivistelmä: Artikkelissa käsitellään psykososiaalisen työhyvinvoinnin kokonaisuutta, suun terveydenhuollon erityispiirteitä ja niiden vaikutuksia työhyvinvointiin, työhyvinvoinnin vaikutuksia yksilötasolta yhteiskuntatasolle sekä sitä, miten työyhteisöt voivat toimia itse oman työhyvinvointinsa kehittäjinä ja asiantuntijoina.

Psykososiaalisella työhyvinvoinnilla on mittavat vaikutukset muun muassa työntekijöiden hyvinvointiin, työyhteisön tuottavuuteen, palvelujen laatuun sekä sairaspoissaolokustannuksiin. Pienilläkin työterveyttä edistävillä valinoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin. Työyhteisön työhyvinvointia kehittäessä on tärkeää selvittää työhyvinvoinnin nykytila, räätälöidä käytettävät menetelmät kunkin työyhteisön tarpeisiin ja resursseihin sopiviksi ja osallistaa työntekijät osaksi kehittämistoimintaan. Työhyvinvoinnin kehittämisen onnistumisen kannalta on tärkeää, että koko työyhteisö ottaa vastuuta työhyvinvoinnin kehittämisestä ja kehittämistoimet sisällytetään osaksi päivittäisiä toimintoja.

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin laadullisella kyselytutkimuksella hammaslääkärivastaanoton työntekijöiden psykososiaalisen työhyvinvoinnin tilaa ja tutkimustulosten pohjalta työyhteisö pääsi itse kehittämään työhyvinvointiaan. Tutkimustuloksissa nousi esille työssä koettuja psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja voimavaratekijöitä hammashoitajien näkökulmasta. Esiin nousseista kuormitus- ja voimavaratekijöistä työyhteisö piti tärkeimpänä kehittää tiedonkulkua, työn katkonaisuutta sekä työn jakautumista. Tutkimus- ja kehittämisosan tulosten perusteella laadittiin työhyvinvointisuunnitelmaehdotus työyhteisön käyttöön.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-05-08

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020040914192

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Mäkinen-Nyman, K., Päätalo, K. & Hautala, E. 2020. Työyhteisöt oman psykososiaalisen työhyvinvointinsa kehittäjänä – esimerkkinä yksityinen hammaslääkärivastaanotto. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 28. Hakupäivä 1.10.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020040914192.

Psykososiaalisella työhyvinvoinnilla on mittavat vaikutukset muun muassa työntekijöiden hyvinvointiin, työyhteisön tuottavuuteen, palvelujen laatuun sekä sairaspoissaolokustannuksiin. Tarkastelemalla oman työyhteisön tilaa ja rohkeasti osallistamalla työntekijöitä työhyvinvoinnin kehittämiseen voidaan psykososiaaliseen työhyvinvointiin vaikuttaa työyhteisölähtöisesti. Työyhteisön itse oivaltamiin kulmakiviin ja ratkaisuihin on koko työyhteisön helpompi samaistua sekä motivoitua muutostarpeiden toteuttamiseen.

Kuva: Shutterstock

KUVA: fizkes/Shutterstock.com

Länsimaissa työikäinen ihminen viettää noin 1 600 tuntia vuodessa työssä, joten töissä tehdyillä valinnoilla on väliä Laitinen, J., Turpeinen, M., Korkiakangas, E., Kaksonen, T., Oksanen, T., Salmi, A., Lusa, S., Ahola, S. & Promo@Work-konsortio. 2019. Työterveyslaitos. Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille. Hakupäivä 17.1.2020. https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2018/11/Terveyden-edist%C3%A4misen-suositukset-ty%C3%B6paikoille_sivuttain_TULOSTUS.pdf. Työhyvinvoinnista voidaan puhua, kun työ on mielekästä, omaa osaamista vastaavaa, palkitsevaa, tuottavaa sekä sujuvaa ja kun työtä tehdään turvallisessa, hyvin johdetussa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja -yhteisössä Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Hakupäivä 20.1.2020. http://www.tyoelama2020.fi/files/1353/TTL_Tyohyvinvointi_paremmaksi_kannet_22062016.pdf Työterveyslaitos. 2020. Työhyvinvointi on yhteinen asia. Hakupäivä 16.1.2020. https://www.ttl.fi/perehdytys-tyohyvinvointiin-tyoterveyteen-ja-tyoturvallisuuteen/tyohyvinvointi-yhteinen-asia/. Työhyvinvointi muodostuu työn arjessa ja se voi olla lähtöisin henkilöstöstä, työyhteisöstä, työympäristöstä, työn luonteesta tai johtamisesta Työterveyslaitos. 2020. Työhyvinvointi on yhteinen asia. Hakupäivä 16.1.2020. https://www.ttl.fi/perehdytys-tyohyvinvointiin-tyoterveyteen-ja-tyoturvallisuuteen/tyohyvinvointi-yhteinen-asia/. Työhyvinvoinnin kokonaisuus koostuu monesta eri osa-alueesta ja sen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii kokonaisuuden hahmottamista sekä syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä. Pienilläkin työterveyttä edistävillä valinnoilla voidaan vaikuttaa työhyvinvointiin, sillä niiden toistuessa usein työpäivän tai viikon aikana tuntuvat nämä tehdyt valinnat hyvinvoinnissa niin työpaikalla kuin myös vapaa-ajalla. Laitinen, J., Turpeinen, M., Korkiakangas, E., Kaksonen, T., Oksanen, T., Salmi, A., Lusa, S., Ahola, S. & Promo@Work-konsortio. 2019. Työterveyslaitos. Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille. Hakupäivä 17.1.2020. https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2018/11/Terveyden-edist%C3%A4misen-suositukset-ty%C3%B6paikoille_sivuttain_TULOSTUS.pdf

Psykososiaalista työhyvinvointia tarkasteltaessa käsitellään niitä ominaisuuksia ja piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen organisaation, työn johtamisen ja suunnittelun, työympäristön ja työjärjestelyjen, työtehtävien, työyhteisön ja vuorovaikutuksen ominaisuuksien kautta Työturvallisuuskeskus. 2020. Psykososiaalinen kuormitus. Hakupäivä 24.1.2020 https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/psykososiaalinen_kuormitus. Psykososiaalinen kuormitus ja sen hallinta on yksi Työturvallisuuskeskuksen meneillään olevan strategiakauden 2018–2022 kärkiteemoista Moilanen, S. 2019. Esimies ja psykososiaalisen kuormituksen hallinta. Parempi työ -blogi. Työturvallisuuskeskus. Hakupäivä 24.1.2020. https://ttk.fi/ajankohtaista/blogi/esimies_ja_psykososiaalisen_kuormituksen_hallinta.8754.blog, mikä kertoo myös aiheen ajankohtaisuudesta sekä tärkeydestä. Työyhteisön ja työpaikan voimin on työhyvinvointiin mahdollista vaikuttaa positiivisesti Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Hakupäivä 20.1.2020. http://www.tyoelama2020.fi/files/1353/TTL_Tyohyvinvointi_paremmaksi_kannet_22062016.pdf, myös psykososiaaliseen työhyvinvointiin. Työhyvinvointia vahvistamalla ja työoloihin vaikuttamalla voidaan myös kasvattaa työelämän vetovoimaisuutta, joka puolestaan ennaltaehkäisee syrjäytymistä sekä edesauttaa ihmisten mahdollisuuksia huolehtia terveydestään sekä hyvinvoinnista Pietilä, A-M. & Terkamo-Moisio, A. 2019. Näkökulmia terveyteen ja sen edistämiseen. Publications of the University of Eastern Finland, General series No. 26. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio. Hakupäivä 20.1.2020. https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3108-5/urn_isbn_978-952-61-3108-5.pdf. Tämän lisäksi hyvinvoiva työntekijä ja työyhteisö ovat tuottavia ja innostavia ja näin ollen onnistuneet työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet voivat olla yritysten kannalta taloudellisesti hyvinkin kannattavia Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Hakupäivä 20.1.2020. http://www.tyoelama2020.fi/files/1353/TTL_Tyohyvinvointi_paremmaksi_kannet_22062016.pdf.

Työhyvinvoinnin kartoittamiseen voidaan käyttää apuna esimerkiksi erilaisia mittareita, työilmapiirikyselyitä, sairaspoissaolojen seurantaa tai kehityskeskusteluja Työterveyslaitos. 2020. Työhyvinvointi on yhteinen asia. Hakupäivä 16.1.2020. https://www.ttl.fi/perehdytys-tyohyvinvointiin-tyoterveyteen-ja-tyoturvallisuuteen/tyohyvinvointi-yhteinen-asia/. Tutkittua tietoa työhyvinvoinnin kehittämiseksi on paljon, mutta tutkimusten mukaan tiedon vieminen käytäntöön ja uusien toimintamallien vakiinnuttaminen työyhteisöjen arkeen on puutteellista Turpeinen, M., Ylisassi, H., Hirvonen, L. & Laitinen, J. 2016. Edistetään terveyttä työpaikoilla yhteistoimin. Työterveyslaitos, Tampere. Hakupäivä 17.1.2020. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131977/Edistet%c3%a4%c3%a4n%20terveytt%c3%a4%20ty%c3%b6paikoilla%20yhteistoimin.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Työpaikoilla on hyvin erilaiset valmiudet ja lähtökohdat yhdessä kehittämiseen Turpeinen, M., Ylisassi, H., Hirvonen, L. & Laitinen, J. 2016. Edistetään terveyttä työpaikoilla yhteistoimin. Työterveyslaitos, Tampere. Hakupäivä 17.1.2020. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131977/Edistet%c3%a4%c3%a4n%20terveytt%c3%a4%20ty%c3%b6paikoilla%20yhteistoimin.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Siksi työhyvinvointia kehittäessä tulee käytettävät kehittämismenetelmät räätälöidä juuri kyseisen työyhteisön tarpeisiin ja resursseihin sopivaksi. Työyhteisö motivoituu ja osallistuu muutoksen toteuttamiseen paremmin, kun työyhteisö pääsee itse vaikuttamaan siihen, mitä asioita tulee kehittää ja millä menetelmillä työhyvinvoinnin kehittäminen toteutetaan. Lähtötilanteen, muun muassa työpaikan toiminnan nykytilanteen ja muutosvaiheiden, kartoittaminen tarkasti palvelee kehittämistyötä Turpeinen, M., Ylisassi, H., Hirvonen, L. & Laitinen, J. 2016. Edistetään terveyttä työpaikoilla yhteistoimin. Työterveyslaitos, Tampere. Hakupäivä 17.1.2020. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131977/Edistet%c3%a4%c3%a4n%20terveytt%c3%a4%20ty%c3%b6paikoilla%20yhteistoimin.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Vastuu työhyvinvoinnista on koko työyhteisöllä

Suomessa on työntekijöillä muihin EU-maihin verrattuna verrattain hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa työpaikan toimintojen kehittämiseen Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Hakupäivä 20.1.2020. http://www.tyoelama2020.fi/files/1353/TTL_Tyohyvinvointi_paremmaksi_kannet_22062016.pdf. Yhdessä kehittäminen vaatii työyhteisöltä oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen ilmapiiriä, mutta samalla osallistuminen lisää luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden tunnetta Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Hakupäivä 20.1.2020. http://www.tyoelama2020.fi/files/1353/TTL_Tyohyvinvointi_paremmaksi_kannet_22062016.pdf. Työhyvinvoinnin edistäminen on työyhteisössä yhteistyötä ja se onnistuu vain, kun kaikki asianomaiset toimijat ovat motivoituneita ja sitoutuneita toimintaan. Tällöin ratkaisut voidaan saada kullekin työyhteisölle sopiviksi. Työterveyslaitos. 2020. Terveyden edistäminen. Hakupäivä 17.1.2020. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/terveyden-edistaminen-tyopaikalla/ Vaikka työhyvinvoinnista huolehtiminen on koko työyhteisön vastuulla, on työnantajan panostus ja tuki asiassa ensiarvoisen tärkeä. Tutkimusten mukaan vuosituhannen alkuun verrattuna esimiestyön laatu on Suomessa parantunut Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Hakupäivä 20.1.2020. http://www.tyoelama2020.fi/files/1353/TTL_Tyohyvinvointi_paremmaksi_kannet_22062016.pdf. Työhyvinvoinnin keskeisiä toimijoita ovat työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet, mutta ensisijaisesti työhyvinvointi on työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä Työterveyslaitos. 2020. Työhyvinvointi on yhteinen asia. Hakupäivä 16.1.2020. https://www.ttl.fi/perehdytys-tyohyvinvointiin-tyoterveyteen-ja-tyoturvallisuuteen/tyohyvinvointi-yhteinen-asia/.

Mikäli työhyvinvoinnin kehittäminen onnistutaan kiinnittämään osaksi työpaikan osallistavia käytäntöjä, se tulee helpommin osaksi päivittäisiä rutiineja ja jatkuvaa kehittämistä Turpeinen, M., Ylisassi, H., Hirvonen, L. & Laitinen, J. 2016. Edistetään terveyttä työpaikoilla yhteistoimin. Työterveyslaitos, Tampere. Hakupäivä 17.1.2020. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131977/Edistet%c3%a4%c3%a4n%20terveytt%c3%a4%20ty%c3%b6paikoilla%20yhteistoimin.pdf?sequence=1&isAllowed=y. On tärkeää, että työhyvinvointia kehittäessä kukin työyhteisö tunnistaa ja tiedostaa oman yhteisönsä kulmakivet sekä näin motivoituu sisällyttämään ongelmakohtien kehittämisen päivittäiseen toimintaansa sekä seuraamaan aikaansaatuja tuloksia. Tulosten seuraaminen on avainasemassa, sillä tuloksellisuus on toimintaan motivoitumisen yksi avaintekijöistä. Mitä konkreettisemmaksi kehittämiskohde ja sen tulokset koetaan, sitä helpompi siihen on samaistua, löytää ratkaisuehdotuksia sekä toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä. Tulee siis muistaa, että kehittämistyö täytyy suhteuttaa myös työpaikan muuhun toimintaan, sillä eri tehtävissä, yksiköissä ja ammattiryhmissä toimivilla voivat työhyvinvoinnin edistämisen tarpeet ja käytännöt erota toisistaan Turpeinen, M., Ylisassi, H., Hirvonen, L. & Laitinen, J. 2016. Edistetään terveyttä työpaikoilla yhteistoimin. Työterveyslaitos, Tampere. Hakupäivä 17.1.2020. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131977/Edistet%c3%a4%c3%a4n%20terveytt%c3%a4%20ty%c3%b6paikoilla%20yhteistoimin.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kohdataan haasteet rohkeasti – esimerkki kehittämisestä

Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön Mäkinen-Nyman, K. 2020. Psykososiaalisen työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisellä hammaslääkärivastaanotolla. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 6.3.2020. https://www.theseus.fi/handle/10024/282982, jossa selvitettiin laadullisella kyselytutkimuksella hammaslääkärivastaanoton työntekijöiden psykososiaalisen työhyvinvoinnin tilaa ja osallistettiin tutkimustulosten pohjalta työyhteisö itse kehittämään työhyvinvointiaan. 

Vuoden 2019 lopussa julkaistiin ”Hammaslääkäreiden työhyvinvointitutkimus 2019”, joka on jatkumoa vuosien 2003, 2006, 2010 ja 2014 tutkimuksille Hakanen, J. & Kaltiainen, J. 2019. Hammaslääkäreiden työhyvinvointitutkimus 2019: tutkimusaineisto ja yhteenveto. Työterveyslaitos. Hakupäivä 22.1.2020. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/tyoelama/tyohyvinvointi/hammaslaakarien-tyohyvinvointitutkimus#.Xigl7cgzbb0. Hammaslääkäreiden työhyvinvointia on tutkittu systemaattisesti jo vuosien ajan, mutta suun terveydenhuollon muiden ammattikuntien, kuten hammashoitajien tai suuhygienistien työhyvinvoinnin tilaa on tutkittu Suomessa verrattain vähän Mäkinen-Nyman, K. 2020. Psykososiaalisen työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisellä hammaslääkärivastaanotolla. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 6.3.2020. https://www.theseus.fi/handle/10024/282982. Vuoden 2019 tutkimuksessa kävi ilmi, että hammaslääkärit ovat edelliseen tutkimusjaksoon verrattuna entistä kuormittuneempia ja että hammaslääkäreissä on kuormittavaa stressiä kokevia huomattavasti enemmän kuin muissa ammateissa Hakanen, J. & Kaltiainen, J. 2019. Hammaslääkäreiden työhyvinvointitutkimus 2019: tutkimusaineisto ja yhteenveto. Työterveyslaitos. Hakupäivä 22.1.2020. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/tyoelama/tyohyvinvointi/hammaslaakarien-tyohyvinvointitutkimus#.Xigl7cgzbb0. Työn kuormittavuudesta huolimatta hammaslääkärit kokevat tutkimuksen mukaan kuitenkin työssään myös paljon työn imua. Hakanen, J. & Kaltiainen, J. 2019. Hammaslääkäreiden työhyvinvointitutkimus 2019: tutkimusaineisto ja yhteenveto. Työterveyslaitos. Hakupäivä 22.1.2020. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/tyoelama/tyohyvinvointi/hammaslaakarien-tyohyvinvointitutkimus#.Xigl7cgzbb0

Työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa kohtuullistamalla työn vaatimuksia sekä vahvistamalla työn voimavaroja. Työhyvinvointia kehitettäessä näistä tutumpi on varmasti työn kuormitustekijöihin puuttuminen. Silloin työn voimavarat jäävä pienemmällä huomiolle, vaikka ilmenevissä työn voimavaroissa olisikin merkittävää potentiaalia työhyvinvoinnin lisääjänä. Asia näkyi myös tämän opinnäytetyön tuloksissa, jossa hammaslääkäriaseman henkilökunta valitsi kehittämiskohteiksi vain kuormitustekijöitä, vaikka voimavaratekijöitäkin työyhteisössä koettiinkin paljon Mäkinen-Nyman, K. 2020. Psykososiaalisen työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisellä hammaslääkärivastaanotolla. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 6.3.2020. https://www.theseus.fi/handle/10024/282982. Tutkimusten mukaan työn imu on kuitenkin vahvemmin yhteydessä työssä suoriutumisen kuin esimerkiksi työuupumusoireilu Hakanen, J. & Kaltiainen, J. 2019. Hammaslääkäreiden työhyvinvointitutkimus 2019: tutkimusaineisto ja yhteenveto. Työterveyslaitos. Hakupäivä 22.1.2020. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/tyoelama/tyohyvinvointi/hammaslaakarien-tyohyvinvointitutkimus#.Xigl7cgzbb0. Erityisesti ammateissa, joissa työskennellään tiiviissä yhteisössä tai työpareina voivat työhyvinvoinnin hyvät ja huonot ilmentymät näkyä konkreettisemmin, etenkin psykososiaaliseen työhyvinvointiin liittyvät tekijät. Suun terveydenhuoltoala on yksi hyvä esimerkki tällaisesta parityöskentelystä. Hammaslääkärin ja hammashoitajan välinen parityöskentely on tiivistä yhteistyötä, jonka saumaton toteutuminen on avain onnistuneeseen työskentelyyn. Tutkimusten mukaan työparityöskentelyssä niin työn hyvät kuin myös huonot puolet voivat peilaantua työpariin Perhoniemi, R. & Hakanen, J. 2013. Työn imun ja ystävällisyyden siirtyminen työpareilla. Psykologia 48 (2), 88–101. Hakupäivä 25.1.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1606606. Myös tämän opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että työparin stressi vaikuttaa negatiivisesti toiseen työpariin. Toisaalta työparilta saatu positiivinen palaute tai potilaalta saatu palaute sujuvasta parityöskentelystä koettiin voimavarana Mäkinen-Nyman, K. 2020. Psykososiaalisen työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisellä hammaslääkärivastaanotolla. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 6.3.2020. https://www.theseus.fi/handle/10024/282982.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa laadullisella kyselytutkimuksella selvitettiin hammaslääkärivastaanoton työntekijöiden psykososiaalisen työhyvinvoinnin tilaa. Tutkimuksen tulosten pohjalta työyhteisö valitsi työhyvinvoinnin kehittämiskohteet, joita työstettiin työntekijöiden kanssa työpajatyöskentelyllä. Työpajatyöskentelyllä saatiin paljon ideoita valittujen kehittämiskohteiden kehittämiseksi. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi työyhteisö valitsi tiedonkulun, työn katkonaisuuden ja työn jakautumisen teemat. 

Tutkimuksen ja työpajatyöskentelyn tulosten perusteella yritykselle laadittiin työhyvinvointisuunnitelmaehdotus koskien työntekijöiden psykososiaalista työhyvinvointia. Työhyvinvointisuunnitelmaehdotuksessa kuormitustekijöiden pääteemoiksi muodostuivat työsuoritukseen vaikuttavat tekijät, työyhteisö, viestintä ja vuorovaikutus, työn järjestäminen sekä työmäärä ja kiire. Voimavarojen pääteemat olivat puolestaan työntekijän luonne ja ammattitaito, työn merkitys ja palaute, työilmapiiri sekä työn järjestäminen ja työolosuhteet. Mäkinen-Nyman, K. 2020. Psykososiaalisen työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisellä hammaslääkärivastaanotolla. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 6.3.2020. https://www.theseus.fi/handle/10024/282982

Työelämä muuttuu nopeaan tahtiin ja siksi muuttuvat myös työhyvinvoinnin kehittämisen tarpeet sekä keinot ylläpitää työhyvinvointia Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Hakupäivä 20.1.2020. http://www.tyoelama2020.fi/files/1353/TTL_Tyohyvinvointi_paremmaksi_kannet_22062016.pdf. Työterveyslaitoksen Työhyvinvointia paremmaksi raportti kokoaa työhyvinvoinnin kehittämisen viiteen eri kategoriaan: työaikojen ja työaikojen hallinnan kehittäminen, osaamisen kehittämisen kannustaminen, kiireen hallinnan keinot, henkilöstön mukaan ottaminen työn kehittämisessä ja muutoksen hallinnan tukeminen Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Hakupäivä 20.1.2020. http://www.tyoelama2020.fi/files/1353/TTL_Tyohyvinvointi_paremmaksi_kannet_22062016.pdf

Suunta parempaan työhyvinvointiin

Työhyvinvointiin investointi on aiheellista, sillä hyvinvoiva työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi ja jaksaa paremmin. Näin voidaan pidentää työuria, vähentää henkilöstön vaihtuvuutta, vähentää sairauspoissaoloja ja työtapaturmia Työterveyslaitos. 2020. Työhyvinvointi on yhteinen asia. Hakupäivä 16.1.2020. https://www.ttl.fi/perehdytys-tyohyvinvointiin-tyoterveyteen-ja-tyoturvallisuuteen/tyohyvinvointi-yhteinen-asia/. On myös mietittävä, mistä tarvittavaa osaamista työhyvinvoinnin edistämiseksi ja projektien eteenpäin viemiseksi saadaan. Esimiehet ovat tässä varsin tärkeässä roolissa ja työhyvinvoinnin johtamisen tulisi olla tietoista toimintaa. Työterveyslaitoksen vuonna 2015 julkaisemassa raportissa selvitettiin, miten eri koulutusohjelmissa, jotka on suunnattu johtamis-, esimies-, tiimivetäjä-, HR-tehtävissä toimiville sekä muille työyhteisön kehittämisestä vastaaville henkilöille, toteutuu työhyvinvointijohtaminen ja mistä näkökulmista työhyvinvointijohtaminen koostuu Rasi, T., Ahonen, G. & Hanhela, R. 2015. Työhyvinvointi johtajuuden koulutusohjelmissa Suomessa. Työterveyslaitos. Hakupäivä 23.1.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-563-3. Tuloksista ilmenee, että työyhteisön ja henkilöstön osaamisen kehittämisen teemat painottuvat koulutuksissa hyvin, mutta pienemmän huomion saavat työn ja vapaa-ajan tasapainon tarkastelu sekä ikäjohtamisen näkökulmat samoin kuin terveyden ja työympäristön kehittämisen teemat Rasi, T., Ahonen, G. & Hanhela, R. 2015. Työhyvinvointi johtajuuden koulutusohjelmissa Suomessa. Työterveyslaitos. Hakupäivä 23.1.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-563-3. Nämä vähemmälle huomiolle jäävät näkökulmat ovat kuitenkin tärkeässä roolissa työhyvinvoinnin kokonaisuuden kehittämisessä sekä ylläpidossa.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään siitä, osataanko työpaikoilla huomioida työhyvinvoinnin kehittämistarpeita tai annetaanko työyhteisöissä mahdollisuuksia kehittää tai edistää työhyvinvointia. Kyse on myös siitä, miten annetut mahdollisuudet hyödynnetään. Pienemmissä tiimeissä oman panoksensa arvo voi olla helpommin hahmotettavissa. Isoissa organisaatioissa työhyvinvoinnin kehittämisen mieltäminen merkitykselliseksi tai sellaiseksi, että omalla toiminnalla nähdään olevan mahdollisuuksia parantaa asioita, voi olla haasteellisempaa hahmottaa. Siksi osallistavat menetelmät tulisi paremmin tuoda tutuksi johtamis- ja esimieskoulutusten ja ammattiin valmentavien ja tutkintoon johtavien koulutuksien kautta.

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Mäkinen-Nyman, K. 2020. Psykososiaalisen työhyvinvoinnin kehittäminen yksityisellä hammaslääkärivastaanotolla. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. 
https://www.theseus.fi/handle/10024/282982

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus