Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 35/2020

Ionisoiva säteily ja kaihi – tietoa säteilytyöntekijöille

Metatiedot

Nimeke: Ionisoiva säteily ja kaihi – tietoa säteilytyöntekijöille

Tekijä: Pikkarainen Marleena; Kemppainen Leila; Henner Anja

Aihe, asiasanat: ionisoiva säteily, kaihi, silmät, säteilyturvallisuus

Tiivistelmä: Säteilytyöntekijän silmät altistuvat säteilylle tilanteissa, joissa työntekijä on säteilyn päällä ollessa lähellä potilasta. Ionisoiva säteily voi vaurioittaa mykiön epiteelisolujen genomeja. Jos säiesoluiksi erilaistuvat epiteelisolut ovat vioittuneet, niin vaeltaessaan posteriorisen kapselin alle ne turpoavat ja sirottavat valoa sumentaen näkemistä. Matalina annoksina ionisoiva säteily aiheuttaa mykiön epiteelisolujen leviämistä. Suurempina annoksina epiteelisolujen tiheys vähenee ja solujärjestys häiriintyy. Lisäksi ionisoiva säteily kiihdyttää ikääntymisprosessia, jonka seurauksena mykiö samenee ja muodostaa lopulta kaihin. Silmiä voidaan suojata säteilytystilanteessa tarkoitukseen valmistetuilla säteilyä absorboivilla suojalaseilla, visiireillä tai katosta riippuvilla lyijylasisuojilla.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-05-27

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020042322182

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Pikkarainen, M., Kemppainen, L. & Henner, A. 2020. Ionisoiva säteily ja kaihi – tietoa säteilytyöntekijöille. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 35. Hakupäivä 26.10.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020042322182.

Ionisoivalla säteilyllä on riittävästi energiaa irrottamaan säteilyn kohteeksi joutuvan aineen atomeista elektroneja tai rikkomaan aineen molekyylejä. Radioaktiiviset aineet lähettävät ja röntgenlaitteet tuottavat ionisoivaa säteilyä, joka lisää riskiä kaihiin eli silmän mykiön samentumiseen valoa läpäisemättömäksi. Mykiön aineenvaihdunta muuttuu osana normaalia ikääntymistä, mutta säteilyn vaikutuksesta kaihi voi kehittyä aiemmin ja olla sijainniltaan erilainen kuin perinteisempi ikään liittyvä tumakaihi. Yleisin kaihin tyyppi on tumakaihi, jolloin samentumat sijaitsevat linssin tumassa. Kapselinalainen kaihi eli subkapsulaarinen kaihi on säteilyn tai muun ulkoisen tekijän aiheuttama.

Kaihi

Kaihi eli mykiön samentuminen valoa läpäisemättömämmäksi on yleisin sokeuden aiheuttaja Kaihi (aikuiset). 2019. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Hakupäivä 25.11.2019. https://www.kaypahoito.fi/hoi50035?tab=suositus#K1. Mykiö on normaalisti läpinäkyvä kaksoiskupera linssi, joka sijaitsee silmässä värikalvon eli iiriksen takana ja lasiaistilan edessä. Mykiön tehtävänä on hienosäätää silmään tulevien valonsäteiden kulkua ja tarkentaa katse eri etäisyyksille eli akkommodoida. Tällöin mykiön taittavien pintojen kaarevuus lisääntyy, mikä tapahtuu rentouttamalla silmänsisäisiä lihaksia, joihin mykiö on kiinnittynyt pienillä rihmoilla. Forrester, J., Dick, A., McMenamin, P., Pearlman, E. & Roberts, F. 2016. The Eye Basic Sciences in Practice. Philadelphia: Saunders Ltd. Ikääntyessä tämä akkommodaatiokyky heikkenee, koska mykiön aineenvaihdunta ja proteiinien liukoisuus muuttuvat, eikä mykiö enää onnistu muuntamaan lähelle katselua varten. Tätä kutsutaan presbyopiaksi eli ikänäköisyydeksi. Benjamin, W. 2006. Borish´s clinical refraction. 2. p. Amsterdam: Elsevier. Proteiinien liukoisuuden muuttuessa ne alkavat kertyä mykiöön ja aiheuttaa valon siroamista edesauttaen kaihin muodostumista Hudson, L. & Graubart, H. 2019. The cataract course – An Online Resource for Learn-ing About Cataracts. Hakupäivä 25.11.2019. http://cataractcourse.com/lens-anatomy-and-development/lens-anatomy/

Kaihin muodostuminen ja sijainti

Mykiö koostuu tumasta, sitä ympäröivästä kuorikerroksesta, epiteelisolukerroksesta ja tätä kaikkea ympäröivästä kapselista (kuva 1). Samentuma voi sijaita joko mykiön tumakerroksessa, kuorikerroksessa tai kapselin alla. Tumakaihi on yleisin kaihimuoto ja riskiä lisää merkittävästi ikääntyminen ja sen tuomat muutokset. Hudson, L. & Graubart, H. 2019. The cataract course – An Online Resource for Learn-ing About Cataracts. Hakupäivä 25.11.2019. http://cataractcourse.com/lens-anatomy-and-development/lens-anatomy/ Tällöin mykiöön alkaa kertyä keltapigmenttiä, jonka vuoksi kaihipotilaan näkemä värimaailma alkaa muuttua kellertävämmäksi Kivelä, T. & Heikkinen, A. 1996. Kaihi. HY Silmätautien klinikka. Hakupäivä 25.11.2019. http://www.helsinki.fi/laak/silk/opetus/index.html. Mykiö alkaa myös tiivistyä kasvattaen sen taitekerrointa siten, että valo taittuu lähellä olevasta kohteesta verkkokalvolle. Tumakaihin edetessä tämä hetkellisesti parantunut lähinäkö heikentyy Bowling, B. 2016. Kanski’s Clinical Ophthalmology - a systematic approach. 8. p. Amsterdam: Elsevier.. Linssin kuorikerros voi kerätä nestettä, jolloin kuorisäikeiden väliin muodostuu kiilamaisia samentumia. Samentumakiilat alkavat levitä yleensä mykiön reunaosista kohti keskustaa. Vasta näköakselille yltävät samentumat heikentävät näkemistä merkittävästi. Kivelä, T. & Heikkinen, A. 1996. Kaihi. HY Silmätautien klinikka. Hakupäivä 25.11.2019. http://www.helsinki.fi/laak/silk/opetus/index.html

Silmän anatomia kuvana

KUVA 1. Silmän anatomiakuva, missä 1. kovakalvo, 2. sarveiskalvo, 3. etukammio, 4. iiris eli värikalvo, 5. pupilli, 6. suonikalvosto, 7. linssi eli mykiö, 8. lasiainen, 9.verkkokalvo, 10. näköhermo, 11. näköhermonpää eli papilla ja 12. makula KUVA 1. Silmän anatomiakuva, missä 1. kovakalvo, 2. sarveiskalvo, 3. etukammio, 4. iiris eli värikalvo, 5. pupilli, 6. suonikalvosto, 7. linssi eli mykiö, 8. lasiainen, 9.verkkokalvo, 10. näköhermo, 11. näköhermonpää eli papilla ja 12. makula. Teoksessa Pikkarainen, M. 2019. Säteilyn vaikutus kaihin syntyyn. Tietoa säteilytyöntekijöille. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424550 (mukaillen Heiting, G. 2017. Iris / Uvea of The Eye. All about vision. https://www.allaboutvision.com/resources/uvea-iris-choroid.htm)

Kapselinalainen eli subkapsulaarinen kaihi voi sijaita joko anteriorisesti eli mykiön etukapselin alla tai posteriorisesti eli takakapselin alla. Etukapselin alla samentumat johtuvat epiteelikerroksen kuitumaisista muutoksista, takakapselin alle vaeltavat epiteelisolut taas vioittuessaan turpoavat ja aiheuttavat sinne samentumia. Tämä kaihityyppi aiheuttaa runsaasti häikäistymistä ja jopa kaksoiskuvia. Kapselinalaiset kaihit ovat yleensä sekundaarisia eli ne aiheutuvat jonkin primäärisen silmävamman, kuten uveiitin eli silmän sisäisen tulehduksen seurauksena. Ionisoiva säteily on myös yksi subkapsulaarikaihin, varsinkin posteriorisesti esiintyvän, riskitekijöistä. Bowling, B. 2016. Kanski’s Clinical Ophthalmology - a systematic approach. 8. p. Amsterdam: Elsevier.

Ionisoivan säteilyn vaikutus kaihin syntyyn

Ionisoiva säteily on lyhytaaltoisempaa ja korkeaenergisempää kuin esimerkiksi näkyvä valo CDC (Centers for Disease Control and Prevention). 2015. Non-ionizing Radiation. Hakupäivä 25.11.2019. https://www.cdc.gov/nceh/radiation/nonionizing_radiation.html. Ultraviolettivalon aallonpituudeltaan lyhimmät säteet ovat jo ionisoivaa säteilyä, mutta ne absorboituvat ilmakehään American Cancer Society. 2019. Ultraviolet (UV) Radiation. Hakupäivä 25.11.2019. https://www.cancer.org/cancer/cancer-causes/radiation-exposure/uv-radiation.html#written_by. Tätä matalaenergisemmät säteilylajit ovat ionisoimattomia, korkeaenergisemmät ionisoivia. STUK. 2019. Mitä säteily on? Hakupäivä 25.11.2019. https://www.stuk.fi/aiheet/mita-sateily-on

Ionisoiva säteily voi vaurioittaa mykiön epiteelisolujen genomeja eli geeniperimää. Jos säiesoluiksi erilaistuvat epiteelisolut ovat vioittuneet, niin vaeltaessaan posteriorisen kapselin alle ne turpoavat ja sirottavat valoa sumentaen näkemistä. Bowling, B. 2016. Kanski’s Clinical Ophthalmology - a systematic approach. 8. p. Amsterdam: Elsevier. Matalina annoksina ionisoiva säteily aiheuttaa mykiön epiteelisolujen leviämistä. Suurempina annoksina epiteelisolujen tiheys vähenee ja solujärjestys häiriintyy. Lisäksi ionisoiva säteily kiihdyttää ikääntymisprosessia, jonka seurauksena mykiö samenee ja muodostaa lopulta kaihin. Tarkempaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa kaihin syntymekanismia ei tiedetä, vaikka sitä tutkitaan aktiivisesti. Ainsbury, E., Barnard, S., Bright, S., Dalke, C., Jarrin, M., Kunze, S., Tanner, R., Dynlacht, J., Quinlan, R., Graw, J., Kadhim, M. & Hamada, N. 2016. Ionizing radiation induced cataracts: Recent biological and mechanistic developments and perspectives for future research. Mutation Research/Reviews in Mutation Research 770 B, 238–261.

Ionisoivan säteilyn vaikutus kaihin syntyyn on kuitenkin tiedostettu ja sitä on tutkittu useassa eri maassa. Röntgenhoitajia seurattiin Yhdysvalloissa 20 vuoden ajan ja tutkimuksessa huomattiin, että mitä enemmän työntekijä teki röntgentutkimuksia, sitä suurempi riski hänellä oli sairastua kaihiin. Kaikista tutkimukseen osallistuneista 15 % (n= 35 705) sairastui kaihiin tutkimuksen aikana. Varsinaista kynnysarvoa kaihille ei ole, sillä jo pieni määrä ionisoivaa säteilyä voi lisätä mykiön samentumisen riskiä. Chodick, G., Bekiroglu, N., Hauptmann, M., Alexander, B.H., Freedman, D.M., Doody, M.M., Cheung, L.C., Simon, S.L., Weinstock, R.M., Bouville, A. & Sigurdson, A.J. 2008. Risk of cataract after exposure to low doses of ionizing radiation: a 20-year prospective cohort study among US radiologic technologists. American Journal of Epidemiology 168 (6), 620–631. Uusimman tutkimustiedon perusteella on säteilytyöntekijöiden saamaa silmän mykiön annosrajaa Suomessa laskettu vuonna 2018 kolmannekseen aiemmasta annosrajasta vuodelta 1991. Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä 22.11.2018/1034. Hakupäivä 25.11.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181034 Säteilyasetus 20.12.1991/1512. Hakupäivä 25.11.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19911512. Tämä perustuu Euroopan unionin direktiiviin 2013/59/EURATOM, joka saatettiin voimaan 15.12.2018 säteilylailla 859/2018. Silmän mykiön ekvivalenttiannos ei saa olla suurempi kuin 100 millisievertiä viiden peräkkäisen vuoden ajanjaksona. Yksittäisenä vuotena annos ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 50 millisievertiä Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä 22.11.2018/1034. Hakupäivä 25.11.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181034.

Silmän säteilyaltistusta voidaan pienentää

Säteilytyöntekijän silmät altistuvat säteilylle tilanteissa, joissa työntekijä on lähellä potilasta säteilyn ollessa päällä. Tällaisia työtilanteita ovat esimerkiksi verisuonten varjoainekuvaukset, verisuoniin kohdistuvat toimenpiteet, sydämen varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset, ruuansulatuskanavan tutkimukset ja radioaktiivisten aineiden käsittely sekä potilaan kuvaaminen isotooppitutkimuksissa. Myös leikkaussalissa henkilökunta altistuu siroavalle säteilylle.

Hyvä ja halpa suojausmenetelmä säteilyltä suojautumiseen on etäisyyden kasvattaminen sironnan tai säteilyn lähteeseen, mutta aina se ei ole mahdollista. Säteilytyöntekijä voi suojata silmiään sironneelta säteilyltä erillisillä suojalaseilla (kuva 2) tai visiirillä (kuva 3), joissa on riittävä lyijyekvivalentti eli säteilyä absorboiva materiaali. Suojalaseissa on oltava lyijysuojaus myös sivusuunnassa (kuva 2). Työnantajan tulee tarvittaessa kustantaa suojalasit henkilön omilla vahvuuksilla. Tehokkaampi suoja on käyttää katosta riippuvaa lyijylasilevyä (kuva 4), koska se suojaa silloin myös henkilön kilpirauhasta ja koko päätä.  

Säteilytyöntekijöiden on hyvä tiedostaa sädekaihin vaara, sillä pitkän työuran aikana annoskertymä voi olla suuri. Silmien suojaamisella annoskertymää voidaan huomattavasti alentaa, kun ymmärtää ionisoivan säteilyn käyttäytymisen ja vaarat.

silmäsuojalasit, jotka suojaavat silmää myös sivusuunnasta tulevalta säteilyltä, 0,5-0,75 mmPb

KUVA 2. Silmäsuojalasit, jotka suojaavat silmää myös sivusuunnasta tulevalta säteilyltä, 0,5-0,75 mmPb KUVA 2. Silmäsuojalasit, jotka suojaavat silmää myös sivusuunnasta tulevalta säteilyltä, 0,5-0,75 mmPb. Lifemed Oy. https://www.lifemed.fi/

Visiiri, 0,1 mmPb

KUVA 3. Visiiri, 0,1 mmPb KUVA 3. Visiiri, 0,1 mmPb. Lifemed Oy. https://www.lifemed.fi/

Riippuva säteilysuoja, 0,5 mmPb

KUVA 4. Riippuva säteilysuoja, 0,5 mmPb KUVA 4. Riippuva säteilysuoja, 0,5 mmPb. Lifemed Oy. https://www.lifemed.fi/

Säteilyturvakeskukseen vuonna 2020 ilmestyneen raportin mukaan säteilyn lääketieteellinen käyttö aiheuttaa suomalaiselle keskimäärin 0,76 mSv vuotuisen efektiivisen annoksen (säteilyn aiheuttama kokonaishaitta), kun vastaava luku oli vuonna 2008 0,45 mSV.  Väestöannoksen kasvu aiheutuu tietokonetomografiatutkimusten ja toimenpideradiologian lisääntymisestä, jolloin myös työntekijöiden mahdollinen altistuminen lisääntyy. Siiskonen, T. 2020. Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos vuonna 2018. STUK-A263. Hakupäivä 6.5.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-309-446-8 Viime vuosina on tiedostettu säteilyn silmille aiheuttama riski kaihin syntyyn, ja se näkyy esimerkiksi silmän annosrajan alentamisena. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että työntekijöillä on tarkoituksen mukaiset ja riittävät suojavälineet myös silmien suojaamiseen säteilyltä.

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Pikkarainen, M. 2019. Säteilyn vaikutus kaihin syntyyn. Tietoa säteilytyöntekijöille. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019120424550

Tutustu oppaaseen

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus