Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 53/2020

Nuorten kokema kiusaaminen sosiaalisessa mediassa

Metatiedot

Nimeke: Nuorten kokema kiusaaminen sosiaalisessa mediassa

Tekijä: Anias Pauliina; Hyvärinen Tiina; Honkanen Hilkka; Männikkö Niko

Aihe, asiasanat: kiusaaminen, koulukiusaaminen, koululaiset, lapset, nuoret, sosiaalinen media

Tiivistelmä: Sosiaalinen media on tullut osaksi jokapäiväistä elämää ja monille se on osa työtä, opiskelua ja vapaa-aikaa. Monien palvelujen ikäsuosituksista huolimatta somea käyttävät yhä nuoremmat lapset. Somen kautta pidetään yhteyttä ystäviin, etsitään tietoa ja seurataan, mitä maailmalla tapahtuu. Lisääntyneen netin käytön seurauksena myös somessa tapahtuva kiusaaminen on yleistynyt. Somessa tapahtuva kiusaamien voi olla huomaamatonta ja ulottua luokkahuoneesta kotiin.

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin erään oululaisen koulun ala- ja yläkoululaisten kokemuksia sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaamisesta. Tutkimuksessa selvisi, että kiusaamiskokemuksia on sekä ala- että yläkoululaisilla ja muodoltaan kiusaaminen on pääasiassa haukkumista, ilkeää kommentointia ja juoruilua.

Opinnäytetyön tutkimustuloksien lisäksi artikkeli esittelee sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista ilmiönä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-07-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020060440668

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Anias, P., Hyvärinen, T., Honkanen, H. & Männikkö, N. 2020. Nuorten kokema kiusaaminen sosiaalisessa mediassa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 53. Hakupäivä 22.10.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020060440668.

Sosiaalinen media on tullut osaksi arkipäiväämme teknologian ja älypuhelinten kehittymisen ja yleistymisen myötä. Kiusaamiseen on syntynyt myös uusia tapoja ja se tapahtuu yhä lisääntyvässä määrin verkossa. Some madaltaa kynnystä kiusaamiselle ja koska somekiusaaminen voi olla luokkahuoneessa näkymätöntä, eivät opettajat tai vanhemmat välttämättä ole tietoisia, että lasta kiusataan.

Kuva: Shutterstock

KUVA: Daisy Daisy/Shutterstock.com

Nuoret sosiaalisessa mediassa 

Sosiaalinen media voidaan määritellä esimerkiksi siten, että se on “tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutuksellisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita" Sanastokeskus TSK. 2010. TEPA-Termipankki. Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma. Hakupäivä 20.3.2020. http://www.tsk.fi/tepa/fi/haku/sosiaalinen%20media. Sosiaalisessa mediassa käyttäjät siis itse tuottavat sisältöä palveluihin esimerkiksi kuvien, tekstien ja videoiden muodossa. Myös blogit ja wikit ovat sosiaalista mediaa. Honkonen, K. & Rongas, A. 2016. Koulutus ja tutkinnot. Mikä ihmeen sosiaalinen media? Opetushallitus. Hakupäivä 1.4.2020. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mika-ihmeen-sosiaalinen-media Sosiaalisen median riskejä ja haittapuolia ovat muun muassa huijatuksi tai kiusatuksi tulemisen mahdollisuus Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2019. Vanhemmille. Tietoa lapsiperheen elämästä. Lapset ja media. Hakupäivä 1.4.2020. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-sosiaalisessa-mediassa/

Vuonna 2019 13–29-vuotiaille suomalaisille teetetystä SoMe ja Nuoret-kyselytutkimuksesta selviää, että suosituimpia sosiaalisen median palveluita ovat muun muassa WhatsApp, YouTube, Instagram ja Snapchat ebrand Group Oy. 2019. SoMe ja Nuoret 2019 – katsaus nuorten sosiaalisen median käytöstä. Suosituimmat sosiaalisen median palvelut. Hakupäivä 20.3.2020. https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2019/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/. Suosituksi sosiaalisen median sovellukseksi on noussut myös kiinalainen lyhytvideosovellus TikTok MTV Uutiset. 2019. Mikä ihmeen TikTok? Tämä yhdestä maailman ladatuimmasta sovelluksesta pitäisi tietää. Hakupäivä 21.2.2020. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mika-ihmeen-tiktok-tama-yhdesta-maailman-ladatuimmasta-sovelluksesta-pitaisi-tietaa/7241520#gs.wyihjd. Nuoret käyttävät somea ensisijaisesti keskusteluvälineenä ystävien ja tuttujen kesken. Moni nuori perustelee käyttöä sillä, että siitä on vain tullut tapa. Monet myös käyttävät somea tiedonlähteenä sekä pysyäkseen perillä ystäviensä kuulumisista. ebrand Group Oy. 2019. SoMe ja Nuoret 2019 – katsaus nuorten sosiaalisen median käytöstä. Tiivistelmä. Hakupäivä 20.3.2020. https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2019/tiivistelma/

Somessa tapahtuvaa kiusaamista on tutkittu vasta vähän ja Oulun seudulta tutkimustuloksia ei juurikaan ole. Tämä artikkeli käsittelee opinnäytetyötä Anias, P. & Hyvärinen, T. 2020. Ala- ja yläkoululaisten kokema kiusaaminen sosiaalisessa mediassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 9.4.2020., jossa ala- ja yläkoululaisille tehtiin kysely heidän kokemasta kiusaamisesta sosiaalisessa mediassa. Tutkimusta varten erään oululaisen koulun 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisille toteutettiin sähköinen Webropol-kysely, jonka avulla kartoitettiin vastauksia seuraaviin tutkimusongelmiin:

Kyselyyn vastasi 173 oppilasta. Tutkimuksen perusteella kiusaamista tapahtuu useilla eri sosiaalisen median kanavilla, mutta pääasiassa se keskittyy WhatsAppiin, Instagramiin, TikTokiin ja Snapchatiin. Kiusaamiseen oli törmännyt 31,1 % vastaajista. 

Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa on osa lasten ja nuorten muuta sosiaalista elämää. Somessa vaihdetaan kuulumisia, osallistutaan ja vaikutetaan. Vanhempi voi tukea lapsen sosiaalisen median käyttöä olemalla kiinnostunut lapsen somen käytöstä ja olemalla perillä, mitä sosiaalisen median palveluita lapsi käyttää ja millaisia kuvia tai videoita hän julkaisee. Lapsen on hyvä tietää, että sosiaalisessa mediassa tapahtuvista ikävistä ja häiritsevistä kokemuksista tulee kertoa aina aikuiselle. Lasta on tärkeää kannustaa toimimaan toisia kunnioittavasti ja vastuullisesti toiset huomioon ottaen. Palveluiden käyttösääntöihin ja yksityisyysasetuksiin on hyvä tutustua yhdessä lapsen kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2019. Vanhemmille. Tietoa lapsiperheen elämästä. Lapset ja media. Hakupäivä 1.4.2020. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-sosiaalisessa-mediassa/

Kiusaamisen uudet muodot

Kiusaaminen on toimintaa, joka loukkaa toisen oikeuksia sekä ihmisarvoa ja näin ollen vaarantaa kiusatun hyvinvointia ja myöhempää kehitystä. Erimielisyydet ja välienselvittelyt kuuluvat ihmisten väliseen kanssakäymiseen, mutta ne ovat kuitenkin ohimeneviä, eikä niiden kohteeksi joudu jatkuvasti yksi ja sama oppilas. Kiusaamista on toistuva ja tahallinen vahingonteko toiselle henkilölle. Usein kiusaamisen kohteeksi joutuva on jollain tavalla puolustuskyvytön tai kiusaajaa heikommassa asemassa. KiVa koulu. 2020. Perustietoa kiusaamisesta. Mitä kiusaaminen on? Hakupäivä 17.2.2020. http://www.kivakoulu.fi/mita_kiusaaminen_on

Somekiusaaminen eroaa muusta kiusaamisesta. Somessa tapahtuva kiusaaminen voi tapahtua nimettömänä ja kasvottomana, toistuvana sekä ajasta ja paikasta riippumatta. Somekiusaaminen voi olla esimerkiksi juoruilua, huhujen levittämistä, mustamaalaamista, ilkeitä kommentteja, uhkailua, nöyryyttämistä, kiristämistä, häirintää, pilkallista matkimista, yksityisen tiedon jakamista tai ryhmästä eristämistä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2020. Vanhemmille. Tietoa lapsiperheen elämästä. Nettikiusaaminen. Hakupäivä 28.3.2020. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/nettikiusaaminen/

Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista neljäsosa (25,4 %) ja tytöistä kolmasosa (33,5 %) kertoi kokeneensa koulukiusaamista kännykän tai internetin kautta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Kouluterveyskysely 2017 ja 2019. Perustulokset, nuoret 2017 ja 2019. Hakupäivä 19.3.2020. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2.  SoMe ja Nuoret-kyselytutkimuksesta selviää, että 6 249:sta vastaajasta eri puolilta Suomea noin joka neljäs (25 %) on kokenut kiusaamista sosiaalisessa mediassa. Vastaavassa vuonna 2016 toteutetussa tutkimuksessa somekiusaamista oli kokenut kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän vastaajista. Ainoastaan noin 16 % vastaajista oli kertonut kiusaamisesta aikuiselle, opettajalle tai muulle vastaavalle taholle. ebrand Group Oy. 2019. SoMe ja Nuoret 2019 – katsaus nuorten sosiaalisen median käytöstä. Sosiaalisen median merkityksellisyys ja kiusaaminen sosiaalisessa mediassa. Hakupäivä 20.3.2020. https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2019/4-sosiaalisen-median-merkityksellisyys/ Opinnäytetyön kyselyssä selvisi, että muodoltaan somessa tapahtuva kiusaaminen on pääasiassa haukkumista tai ilkeää kommentointia ja juoruilua Anias, P. & Hyvärinen, T. 2020. Ala- ja yläkoululaisten kokema kiusaaminen sosiaalisessa mediassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 9.4.2020..

Miten puuttua somessa tapahtuvaan kiusaamiseen?

Koulukiusaaminen aiheuttaa lapsissa ja nuorissa turvattomuutta ja se on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja opiskelumotivaatiolle. Lapsilla ja nuorilla on oikeus turvalliseen kotiin ja kasvuympäristöön. Vanhempien tukeminen, varhainen puuttuminen ja matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen ovat tärkeitä tekijöitä edistettäessä turvallisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Lapset, nuoret ja perheet. Tutkimustuloksia. Kasvuympäristön turvallisuus. Hakupäivä 20.3.2020. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia/kasvuympariston-turvallisuus

Kiusaamiseen tulee suhtautua aina vakavasti huolimatta ympäristöstä, missä se tapahtuu. Kiusaamisviesteihin kannattaa olla vastaamatta, koska se saattaa yllyttää jatkamaan kiusaamista. Mahdollisuuksien mukaan kaikki yhteydenotot kiusaajilta kannattaa estää. Kiusaamisviestit kannattaa tallentaa esimerkiksi kuvakaappauksien muodossa, jotta ne säilyvät todisteena. Nuorten elämä.fi. 2019. Elävää elämää. Nettikiusaaminen. Hakupäivä 28.3.2020. https://www.nuortenelama.fi/elavaa-elamaa/netti-ja-media/nettikiusaaminen-521 Kiusaamistapauksista voi myös kertoa sivustojen tai somepalveluiden ylläpidolle, joka voi esimerkiksi antaa porttikiellon palveluun, poistaa kiusaamistarkoituksessa laitetut viestit ja kuvat sekä joissakin tilanteissa myös selvittää niiden lähettäjän. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2019. Vanhemmille. Tietoa lapsiperheen elämästä. Lapset ja media. Hakupäivä 1.4.2020. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-sosiaalisessa-mediassa/ Vakavammassa tapauksessa voi olla yhteydessä myös nettipoliisiin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2019. Nuorten netti. Netti ja media. Nettikiusaaminen. Mitä voi tehdä, jos joutuu nettikiusaamisen kohteeksi? Hakupäivä 28.3.2020. https://www.nuortennetti.fi/netti-ja-media/nettikiusaaminen/mita-voi-tehda-jos-joutuu-nettikiusaamisen-kohteeksi/

Vanhempien tulee keskustella kiusaamiseen liittyvistä asioista ennaltaehkäisevästi, vaikka lapsi ei olisikaan kiusattu tai kiusaaja. Kiusaamiseen liittyen voi lapsen kanssa tehdä mielikuvaharjoituksia, joissa pohditaan esimerkiksi sitä, miltä kiusatuksi tuleminen tuntuu ja miten lapsi toimisi, jos näkisi kiusaamistilanteen. Myös vanhempien välinen yhteistyö voi ehkäistä kiusaamista. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2019. Vanhemmille. Tietoa lapsiperheen elämästä. Lapset ja media. Hakupäivä 1.4.2020. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-sosiaalisessa-mediassa/

Kyselyssä suurin osa (70,5 %) vastaajista kertoi, että koulussa on puhuttu somekiusaamisesta. Kiusaamisesta on kertonut tai voisi kuvitella kertovansa parhaalle kaverille kaksi kolmesta (67,1 %) tai vanhemmalle lähes saman verran (61,8 %). Opettajalle on kertonut tai voisi kuvitella kertovansa yli neljäsosa (27,8 %) ja nettipoliisille lähes neljäsosa (24,3 %) vastaajista. Terveydenhoitajalle kiusaamisesta on kertonut tai voisi kertoa 12,7 % vastaajista. Reilusti yli puolet (64,1 %) vastasi, että somekiusaamiseen tulisi puuttua kertomalla asiasta opettajalle, kouluterveydenhoitajalle tai vanhemmalle. Lähes puolet (48,6 %) vastasi, että siihen tulisi puuttua ilmiantamalla kiusaamiskommentit tai kiusaamisprofiilit palvelun ylläpitäjälle. Niin ikään noin puolet (48,0 %) vastasi, että somekiusaamiseen tulisi puuttua estämällä kiusaaja somessa ja yhtä moni (47,4 %) vastasi, että ilmiantamalla kiusaaja nettipoliisille. Anias, P. & Hyvärinen, T. 2020. Ala- ja yläkoululaisten kokema kiusaaminen sosiaalisessa mediassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 9.4.2020.

Mikäli vanhemmalle selviää, että lapsi on joutunut kiusaamisen kohteeksi, hänen tulee ottaa yhteyttä lapsen opettajaan jatkotoimien järjestämiseksi. Koulut toimivat kiusaamisen suhteen toimintamalliensa mukaisesti ja kodin ja koulun yhteistyön tulee olla vahvaa lapsen tukemiseksi ja tilanteen selvittämiseksi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 2019. Vanhemmille. Tietoa lapsiperheen elämästä. Lapset ja media. Hakupäivä 1.4.2020. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/lapsi-sosiaalisessa-mediassa/

Erityisesti alakouluikäisillä kiusaamista esiintyy netissä. Terveydenhoitajien mukaan netissä tapahtuvaan kiusaamiseen puuttuminen on kouluille hankalaa, koska nettikiusaaminen ei rajoitu ainoastaan koulupäivien ajalle vaan se jatkuu myös vapaa-ajalla. Poutiainen, H. 2016. Mikä herättää terveydenhoitajan huolen? Huolen tunnistamisen ja toimimisen haasteet lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Hakupäivä 23.3.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2476-0

Lopuksi

Selvityksemme tarkoituksena oli antaa tietoa somekiusaamisesta opetushenkilöstölle ja kouluterveydenhoitajille. Opettajat voivat hyödyntää selvityksestä saatuja tuloksia käsittelemällä niitä yhdessä oppilaiden ja vanhempien kanssa. Kouluterveydenhoitaja taas saa arvokasta tietoa siitä, minkä verran ja miten somekiusaamista esiintyy koulussa. Kouluterveydenhoitaja voi ottaa asian tarkasteluun oppilaiden kanssa terveystarkastuksien yhteydessä. Somessa tapahtuvan kiusaamisen seuraukset ovat monesti vakavammat kuin oikeassa maailmassa tapahtuvassa. Somessa tapahtuvaan kiusaamiseen puuttumiseksi tarvitaan lisää keinoja ja valmiuksia. Tämän selvityksen tuloksia voi hyödyntää etsittäessä keinoja, miten puuttua somessa tapahtuvaan kiusaamiseen.

 

Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön:

Anias, P. & Hyvärinen, T. 2020. Ala- ja yläkoululaisten kokema kiusaaminen sosiaalisessa mediassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 9.4.2020. Linkki tulee myöhemmin.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus