Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 89/2020

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukitoimimalli

Metatiedot

Nimeke: Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukitoimimalli. Teoksessa K. Kosonen (toim.) Oulun ammattikorkeakoulun mallilla maahanmuuttajat kohti sairaanhoitajan, sosionomin ja tradenomin tutkintoja

Tekijä: Tervasoff Päivi; Svanberg Eija; Rissanen Jaana; Kosonen Katri; Silvan Heidi

Aihe, asiasanat: kielitietoinen opetus, maahanmuuttajat, opiskelutekniikka, tukimuodot

Tiivistelmä: Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden, sairaanhoidon ja sosiaalialan tutkinto-ohjelmiin valitut maahanmuuttajaopiskelijat saivat tukea opiskelujensa etenemiseen ensimmäisen lukuvuoden ajan. Ohjausta tarjottiin säännöllisesti joko yksilöllisenä tai pienryhmätukena opiskelijoiden toiveiden, tarpeiden ja opintojen sisältöjen mukaan.

Maahanmuuttajaopiskelijat saivat alakohtaisen ja opinto-ohjauksen lisäksi säännöllistä suomen kielen tukea. Välillä alakohtainen ja suomen kielen ohjaus toteutuivat yhteisenä ohjauksena. Alakohtaiset asiantuntijat tarkastivat tehtävien sisältöjä, ja S2-asiantuntija keskittyi korkeakoulutasoiseen kieleen.

Jatkossa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjauksessa tulee kiinnittää huomiota opiskelutahtiin ja keskittyä oleelliseen sekä siihen, että tarvittava opintopistemäärä karttuu. Samalla ohjauksessa huolehditaan siitä, ettei opiskelija väsy opiskelun työmäärän alle. Pelkästään suomen kielen harjoitteluun maahanmuuttajaopiskelijalla menee paljon aikaa. Suuri motivaatio saada tutkinto ja työtä kannattelevat opiskelijoita eteenpäin.

Tukitoimimallia kehitettiin tutustumalla aiempiin tutkimuksiin ja niistä saatuihin tuloksiin. Tukitoimimallin jatkokehittämistä on selkokielen, puhetahdin, selkeiden ohjeiden, opiskelutekniikoiden ja opiskelutahdin osalta. Kielitietoisuutta voidaan myös lisätä, sillä kielitietoinen opettaja tukee maahanmuuttajaopiskelijan suomen kielen kehittymistä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-11-16

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020100176377

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Tervasoff, P., Svanberg, E., Rissanen, J., Kosonen, K. & Silvan, H. 2020. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukitoimimalli. Teoksessa K. Kosonen (toim.) Oulun ammattikorkeakoulun mallilla maahanmuuttajat kohti sairaanhoitajan, sosionomin ja tradenomin tutkintoja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 89. Hakupäivä 27.2.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020100176377.

Tutkinto-ohjelmiin valitut maahanmuuttajaopiskelijat saivat tukea opiskelun etenemiseen ensimmäisen lukuvuoden ajan. Ohjausta tarjottiin säännöllisesti joko yksilöllisenä tai pienryhmätukena opiskelijan tarpeen mukaan. Maahanmuuttajaopiskelijat saivat alakohtaisen ja opinto-ohjauksen lisäksi säännöllistä suomen kielen tukea. Tukitoimimallin jatkokehittämistä on selkokielen, puhetahdin, selkeiden ohjeiden, opiskelutekniikoiden ja opiskelutahdin osalta. Kielitietoisuutta voidaan myös lisätä. 

Kuvituskuva Oamkin avoimen ammattikorkeakoulun julisteesta ja käsistä sen edessä.

KUVA 1. Unelmia (kuva: Päivi Tervasoff)

Kehittämistyön alkutoimet

Maahanmuuttajaopiskelijoille tarjottiin ensimmäisenä lukuvuonna MAIKO-hankkeen tarjoamaa tukea opiskeluun. Tukitoimimallia kehitettiin hankkeen alkuvaiheessa tutustumalla aiempiin tutkimuksiin ja eri hankkeista saatuihin tuloksiin. Benchmarkkausta tehtiin muun muassa Opin portailla -hankkeen tukirakenteeseen ja Maahanmuuttajien korkeakoulutus – tie tutkintoon -hankkeen kokemuksiin. Tukitoimimallia yhteiskehitettiin maahanmuuttajaopiskelijan opintojen tueksi.

MAIKO-ryhmien opiskelijoille suunniteltiin viikoittaiset tukipajat lukujärjestyksiin. Tukipajat toteutettiin MAIKO-hankkeessa mukana olleiden, alakohtaisten opettajien ohjauksella tai tiimityönä suomen kielen eli S2-asiantuntijan kanssa. Alakohtaiset asiantuntijat tarkastivat tehtävien sisältöjä ja S2-asiantuntija keskittyi korkeakoulutasoiseen kieleen. Tukipajojen sisällöt muokkaantuivat opiskelijoiden toiveiden, tarpeiden ja opintojen sisältöjen mukaan. 

Tukitoimintamalli

Kuviossa 1 kuvataan MAIKO-hankkeessa toteutettua tukitoimimallin kokonaisuutta maahanmuuttajaopiskelijalle. Varsinainen tuki (oranssit laatikot) toteutui pienryhmäohjauksena, yksilöllisenä ohjauksena ja etäohjauksena. Etäohjauksessa käytettiin verkkoalustoja ilman aktiivista ohjauskontaktia tai vuorovaikutuksessa yhdessä toimien. 

Tukitoimimalli maahanmuuttajaopiskelijalle

KUVIO 1. Maahanmuuttajaopiskelijan tukitoimimalli (kuvio: Päivi Tervasoff)

Kuviossa keltaiset laatikot kuvaavat, miten tukimallissa hyödynnettiin Moodlen oppimisalustaa sekä opettaja- ja asiantuntijayhteistyötä. Asiantuntijoina toimivat alakohtaiset opettajat, suomen kielen opettaja ja opinto-ohjaaja. Moodleen tehtiin MAIKO-ryhmälle oma alusta, johon koottiin heille sopivia, suomen kielen huomioivia sosiaalialan tukimateriaaleja ja harjoituksia. 

Tukipajat (kuvion punaiset laatikot) toimivat säännöllisesti noin kerran viikossa ja muotoutuivat opiskelijoiden tuen tarpeen mukaan. Ohjausta antoivat hankkeen asiantuntijat. Palautteita kerättiin MAIKO-ryhmiltä, tutkinto-opiskelijaryhmiltä ja opettajilta. Saatua palautetta hyödynnettiin tukipajojen suunnittelussa.  

Kehitettäviä yleisiä kohteita maahanmuuttajien ohjaukseen ja integroitumiseen on esitetty kuvion 1 alaosassa. Näitä ovat erityisesti selkokieli, puhetahti, selkeät ohjeet, opiskelutekniikat ja opiskelutahti. 

Jatkossa huomioitavaa

Kehitettävää ohjauksen jatkon kannalta on selkokielen käyttäminen puheessa ja kirjoittamisessa. Vuorovaikutuksessa selkokielen harjoittaminen muokkaa puhetahtia ja tukee molemminpuolista ymmärtämistä. Selkokieltä kirjoittamalla oppii keskittymään ydinasioihin, jotka ovat oleellisia tehtävien ohjeissa. Kartio, J. 2015. Miten puhua selkokieltä? Teoksessa J. Kartio (toim.) Selkokieli ja vuorovaikutus. Kehitysvammaliitto ry. Tampere: Tammerprint Oy, 8–24.

Opiskelutekniikoiden harjoittelemista pitää ohjauksessa lisätä. Maahanmuuttajaopiskelijalla voi olla erilainen oppimiskäsitys sekä ymmärrys ohjauksesta. Korkeakoulussa tarvittavat tekniset välineet, oppilaitoksen käytänteet sekä tuntikäyttäytyminen ovat osalle opiskelijoille aivan uutta oppimisympäristöä. “Saako oppitunnilla esittää kysymyksiä?” on hyvä esimerkki siitä, kuinka erilaisia koulukulttuurin käsityksiä voi olla. 

Ohjauksessa opiskelutahtiin tulee kiinnittää huomiota. Keskitytään oleelliseen ja siihen, että tarvittava opintopistemäärä karttuu. Samalla huolehditaan siitä, ettei opiskelija väsy opiskelun työmäärän alle. Pelkästään suomen kielen harjoitteluun maahanmuuttajaopiskelijalla menee paljon aikaa. Suuri motivaatio saada tutkinto ja työtä kannattelee opiskelijoita eteenpäin. 

Opettajien ja ohjaavan henkilökunnan kielitietoisuutta on myös hyvä lisätä, sillä se edesauttaa positiivisia pedagogisia ohjaustilanteita. Näin keskinäinen ymmärrys ja oppimisympäristön turvallisuuden tunne vahvistuvat. Kielitietoisuus edellyttää opettajalta ymmärrystä, että opetettaessa ammatillisia sisältöjä opetetaan myös siihen liittyvää suomen kieltä, jolloin keskeistä on pysähtyä avaamaan käsitteitä ja kielen rakennetta. Iso-Antila, A. 2018. Ryhmäytyminen monikulttuurisessa opiskelijaryhmässä. Laurea ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 5.5.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901231522 Opettajien kielitietoisuutta ja kielitietoista opetusta tulisi parantaa kaikilla koulutusasteilla ja lisätä kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyvien kompetenssien kehittämistä ja tukemista opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen avulla. Puukko, M., Vuori, H. & Kuukka, K. (toim.) 2019. Tiellä parempaan: Maahanmuuttajien koulutukseen integroitumisen hyviä käytäntöjä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. Hakupäivä 13.5.2020. https://karvi.fi/app/uploads/2019/05/KARVI_1419.pdf Kielitietoinen opettaja tukee maahanmuuttajaopiskelijan suomen kielen kehittymistä.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus