Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 89/2020

Suomen kielen tuki maahanmuuttajaryhmän opinnoissa

16.11.2020 ::

Metatiedot

Nimeke: Suomen kielen tuki maahanmuuttajaryhmän opinnoissa. Teoksessa K. Kosonen (toim.) Oulun ammattikorkeakoulun mallilla maahanmuuttajat kohti sairaanhoitajan, sosionomin ja tradenomin tutkintoja

Tekijä: Silvan Heidi

Aihe, asiasanat: korkeakouluopiskelu, maahanmuuttajat, suomen kieli

Tiivistelmä: Opetus- ja kulttuuriministeriö tavoittelee lisää maahanmuuttajia korkeakouluasteelle. Asiantuntijatason tehtäviin johtavat opinnot vaativat kielitaitoa. Kielitaidon tukemiseen MAIKO – maahanmuuttajien integrointimalli korkeakouluun -hankkeessa järjestettiin hankkeen polkuopiskelijoille S2-tukipajat opintojen alkuvaiheessa.

Syksyllä 2019 aloittaneet MAIKO-opiskelijat saivat suomen kielen tukipajatunneilla tukea suomen kielen taitojensa vahvistamiseen. Tukipajat kokoontuivat kolmesta neljään tunnin ajan viikossa, ja niiden sisältö muotoutui opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Kielitaidon kaikkia osa-alueita pyrittiin vahvistamaan. Kielioppiin ja kielen rakenteisiin liittyvät tunnit järjestettiin pienryhmissä, mutta tarjolla oli myös yksilöohjausta esimerkiksi puhetaitojen kartuttamiseen tai tuntiesitysten harjoittelemiseen. Kielen rakenteiden harjoittelua varten opiskelijoille hankittiin tehtäväkirjat, joiden käyttö jäi alkuopastuksen jälkeen opiskelijoiden oman aktiivisuuden varaan.

Koronaepidemia siirsi tukipajatoiminnan verkkoon, ja tuki muuttui entistä enemmän kirjalliseksi. Opiskelijat tarvitsivat kurssitöihinsä kielellistä apua. Kielenkorjaustyön jälkeinen palautteenanto tapahtui lähinnä sähköpostilla.

Suomen kielen tuki nivoutuu yhteen substanssialojen tuen kanssa. Opintojen sisällöt voivat olla vaikeita ilman vierasta kieltäkin. Kasvu oman alan asiantuntijuuteen tapahtuu kielitaidon kartuttamisen kautta, ja siihen maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tarvitsevat jatkossakin tukea.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-11-16

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020100277719

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Silvan, H. 2020. Suomen kielen tuki maahanmuuttajaryhmän opinnoissa. Teoksessa K. Kosonen (toim.) Oulun ammattikorkeakoulun mallilla maahanmuuttajat kohti sairaanhoitajan, sosionomin ja tradenomin tutkintoja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 89. Hakupäivä 21.4.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020100277719.

Kun maahanmuuttaja opiskelee korkeakouluopintoja suomen kielellä, hän tarvitsee opintoihinsa tukea. Oulun ammattikorkeakoulussa MAIKO – Maahanmuuttajien integrointimalli korkeakouluun -ryhmän opiskelijoiden ensimmäisen vuoden tuki toteutettiin monialaisena yhteistyönä. Suomen kieleen tukea oli tarjolla kaikille kielen osa-alueille.

S2-tukipajatunnit

Suomen kielen tuki MAIKO-ryhmän opiskelijoille käynnistyi elokuussa 2019 intensiivisellä suomen kieleen ja suomalaisiin korkeakoulutasoisiin opiskelukäytänteisiin tutustuttavalla tehoviikolla. Alkuvaiheessa suomen kielen tuki haki vasta suuntaansa eikä selkeitä toimintamalleja ollut. Opiskelijat tuntuivat odottavan suomen kielen tukipajatunneilta pelkästään kieliopin kertausta. Tukea oli kuitenkin tarjolla kielen kaikilla osa-alueilla: kirjoittaminen, lukeminen, kuullun ymmärtäminen ja puhuminen. Lukuvuoden edetessä tukimuotojen tarve alkoi selkiytyä ja suomen kielen tuntien rakenne tulla paremmin ymmärretyksi.

S2-tukipajoissa pyrittiin siihen, että kielellinen tuki olisi yksilöllistä ja lähtisi opiskelijan omasta tarpeesta. Tuki oli yhtä hyvin ammattialaan liittyvien vaikeiden aihealueiden tai sanaston läpikäymistä kuin tuotettujen tekstien oikolukua, kieliopin harjoittelua ja kielen rakenteiden kertaamista. MAIKO-ryhmän käyttöön hankittiin suomen kielen harjoituskirjat, joiden mekaanisten tehtävien tekeminen jäi alkuopastuksen jälkeen opiskelijoiden oman aktiivisuuden varaan. (Kuva 1.)

Kuvituskuva oppikirjoista

KUVA 1. Opiskelumateriaalia. Kielenopiskelu on usein mekaanista harjoittelua (kuva: Heidi Silvan)

MAIKO-ryhmän suomen kielen tuki painottui ensimmäisen opintovuoden syksyyn, jolloin tuen tarve oli suurin. Tukipajoja pidettiin kullekin ammattialalle kolme, neljä tuntia viikossa, ja lisäksi oli opiskelijoille yhteinen, verkossa toteutettu tukipaja. Keväällä koronaepidemia hankaloitti tukipajojen järjestämistä ja opiskelijoiden oma aktiivisuus tuen pyytämiseen korostui. Osa tarttui etäyhteydellä tarjolla olleeseen tukeen innokkaasti, osa keskittyi omaan ammattialaansa liittyvien opintojen suorittamiseen. Huoli siitä, olisiko tukea tarjolla enää seuraavana vuonna, nousi esiin aika ajoin.

Kirjallisten töiden tuki

Opinnoissa kirjoitettiin paljon tekstejä, eikä kehittyvä kielitaito aina ollut riittävä ilmaisemaan ajatuksia selkeästi tai oikein. Kielitaitokysymykset liittyivät erottumattomasti ammatti-identiteettiin; onhan alan terminologian hallinta ammatillisen kielitaidon näkyvin osa Kurhila, S. & Lehtimaja, I. 2019. Ammattikielen tilanteisuus kielenoppimisen haasteena. Teoksessa L. Kotilainen, S. Kurhila & J. Kalliokoski (toim.) Kielenoppiminen luokan ulkopuolella. Helsinki: SKS, 143–171.. Riittävän hyvän kielitaidon saavuttaminen on osa sosiaalistumista tulevaan ammattiin ja kieli- ja viestintätaidot kehittyvät yhdessä ammattitaidon kanssa Kosonen, R. 2016. Ammattikorkeakoulusta valmistuvan opiskelijan työssä tarvitsema kielitaito ja sen arviointi Saimaan ammattikorkeakoulussa. Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 66. Hakupäivä 29.4.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-32-8%20%28PDF%29, joten suomen kielen opintoja olisi hyvä järjestää myös rinnakkain sopivien ammattiaineiden opintojaksojen kanssa.

Suomen kielen tukipajoissa opiskelijat tarkastelivat omia tekstejään sekä yksin että ryhmissä. Opettajan antama kielenkorjausapu sisälsi kielivirheiden osoittamisen ja korjaamisen opiskelijan tuottamasta tekstistä mahdollisimman vähäisin muutoksin niin, että opiskelijan oma ääni ja ilmaisutyyli säilyivät. Opiskelijat saivat kieleen liittyvän palautteen henkilökohtaisesti, mutta tekstejä käytiin läpi myös yhdessä. Näin opiskelumateriaalit olivat mitä suurimmassa määrin autenttisia. Omien tekstiensä yhteisen tarkastelun avulla opiskelijat oppivat tunnistamaan heikkouksiaan ja saivat tukea niiden korjaamiseen. Ensimmäisen vuoden kevääseen mennessä sinnikkäimpien MAIKO-ryhmän kirjoittajien teksteissä oli jo havaittavissa selkeää tasonnousua.

Tukea puhumiseen

Osa opiskelijoista tarvitsi yksilöllistä tukea myös puhumiseen ja lukemisen harjoitteluun. Näitä taitoja harjoiteltiin sekä luokassa että kahdenkeskisissä tapaamisissa; opiskelijat tuntuivat suosivan yksilöllistä harjoittelua omassa rauhassaan ilman muun ryhmän läsnäoloa. Hankalien äänteiden lisäksi puhumiseen liittyvä harjoittelu oli esimerkiksi intonaation korjaamista tai ylipäätään puhumiseen rohkaisemista. Suurin osa opiskelijoista hyötyi oman MAIKO-pienryhmänsä mukana suomalaisopiskelijoiden ryhmään siirtymisestä, eikä osallistumisen tai puhumisen uskaltamisongelmaa juurikaan ollut. Yksi opiskelijoista kuvasi olevansa ryhmätilanteissa aluksi aina kaikista hiljaisin ja ottavansa tarkkailijan roolin. Vuoden mittaan opiskelija osoittautui yhdeksi koko ryhmän rohkeimmista ja aloitteellisimmista puhujista – oman alansa suomalaisopiskelijat mukaan lukien.

Osa opiskelijoista hyötyi muilla kursseilla pidettävien puheiden ja esitelmien etukäteisharjoittelusta, jotta kieli ja ilmaisu olisivat jännittävässä esiintymistilanteessa mahdollisimman sujuvia. Koronaepidemian puhkeaminen siirsi harjoittelun verkkoon, ja puheharjoituksiakin tehtiin etäyhteydellä. Kurssitehtävien kielenkorjaus ja kommentointi tapahtuivat pääasiassa sähköpostilla. Opiskelijoiden tietotekniset valmiudet äkillisessä tilanteessa tuntuivat riittäviltä. Myös opiskelumotivaatiota oli tarpeeksi itsenäisten harjoitusten tekemiseen.

Tuen tarve jatkuu

Kaikki MAIKO-ryhmän opiskelijat saivat tarvittavat opintosuoritukset tehtyä lukuvuoden aikana ja siirtyivät syksyllä tutkinto-opiskelijoiksi. Tuen tarve ei silti ole poistunut, päinvastoin. Kielellistä tukea tarvitaan edelleen heille ja tuleville maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on lisätä maahanmuuttajien osuutta korkeakouluopiskelijoina. Erityisenä painopistealueena ovat korkeakouluopiskelun mahdollistavan kielitaidon vahvistaminen ja itsenäisen, tutkivan opiskelutavan omaksuminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:1. Hakupäivä 1.6.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-613-3 Maahanmuuttajan kasvu kielitaitoiseksi, korkeakoulutasoiseksi osaajaksi edellyttää näihin taitoihin kasvamiseen tukea. Maahanmuuttajaa ei saa jättää yksin selviytymään opinnoista suomen kielellä.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus