Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 110/2020

Kuntoutuksen palvelujärjestelmä haltuun tekoälyn keinoin

Metatiedot

Nimeke: Kuntoutuksen palvelujärjestelmä haltuun tekoälyn keinoin. Teoksessa H. Ruotsalainen & S. Kurttila (toim.) Uusia mahdollisuuksia kuntoutuspalveluiden kehittämiseksi – Asiantuntija-artikkelin kirjoittaminen Master-opinnoissa

Tekijä: Arvelin Minna; Guellaï Katariina; Komu Maria; Malinen Liisa; Oiva Hannele; Rannos Heidi-Johanna; Kurttila Sanna; Ruotsalainen Heidi

Aihe, asiasanat: digitalisaatio, eettisyys, kuntoutus, kuntoutuspalvelut, palvelujärjestelmät, tekoäly

Tiivistelmä: Kuntoutuksen palvelujärjestelmän pirstaleisuus haastaa kuntoutuksen järjestäjien ja tuottajien toimintaa, mutta ennen kaikkea se vaikeuttaa asiakkaan tilannetta. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien käyttö on moninkertaistunut ja terveystietojen vaihto on helpottunut merkittävästi Kansallisen terveysjärjestelmäpalvelun (Kanta) ansiosta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset hyödyntävät työssään tietojärjestelmiä, mutta niiden käytössä on haasteita mm. järjestelmien yhteensopimattomuuden ja tietojen siirron vuoksi. Tekoälyä hyödynnetään vielä varsin vähän sosiaali- ja terveydenhuollossa ja kuntoutuksen suunnittelussa. Tekoälyn käyttöön liittyy lukuisia eettisiä haasteita, jotka tulee huomioida palvelujen kehittämisessä. Kuntoutuksen palvelujärjestelmän hallittavuuden kehittämiseksi, ratkaisuna voisi olla helppokäyttöinen eri tietojärjestelmät yhdistävä ja tekoälyä hyödyntävä mobiilisovellus. Sovellus ohjaisi sekä kuntoutuksen asiakasta että ammattilaista kuntoutuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja seuraamisessa. Tekoälyä hyödyntävä mobiilisovellus antaisi asiakkaalle mahdollisuuden olla itseään koskevan terveystiedon haltija ja asiantuntija, ei vain toimenpiteiden kohde. Kehittämistyössä tulee erityisen tarkkaan huomioida tekoälyn käyttöön liittyvä ettiset periaatteet ja tietojen siirtoon liittyvät tietosuoja ja tietoturva kysymykset.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2020-12-17

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20201214100601

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Arvelin, M., Guellaï, K., Komu, M., Malinen, L., Oiva, H., Rannos, H-J., Kurttila, S. & Ruotsalainen, H. 2020. Kuntoutuksen palvelujärjestelmä haltuun tekoälyn keinoin. Teoksessa H. Ruotsalainen & S. Kurttila (toim.) Uusia mahdollisuuksia kuntoutuspalveluiden kehittämiseksi – Asiantuntija-artikkelin kirjoittaminen Master-opinnoissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 110. Hakupäivä 1.3.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe20201214100601.

Kuntoutuksen palvelujärjestelmän pirstaleisuus haastaa kuntoutuspalvelujen tuottajien toimintaa ja vaikeuttaa asiakkaan tilannetta. Tekoälyn hyödyntäminen kuntoutuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja seurannassa voisi mahdollistaa tehokkaamman ja oikea-aikaisemman kuntoutuksen sekä osallistaa asiakasta oman kuntoutuksensa asiantuntijana. Tekoälyn hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa liittyy monia eettisiä haasteita, jotka tulee ottaa huomioon sen kehittämisessä. Lähtökohtana tämän artikkelin työstämiselle oli teema kuntoutuspalvelujen yhdenvertainen, vuorovaikutteinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen.

Kuvituskuva, jossa Holografinen maa ja digitaalinen kuvio.

KUVA: metamorworks / Shutterstock.com

Kuntoutuspalvelujärjestelmä on pirstaleinen

Viime vuosina julkaistut useat kuntoutuspalvelujen asiakkaista, toiminnasta ja yhteistyöstä tehdyt tutkimukset ja selvitykset osoittavat nykyisen monialaisen ja monitoimijaisen kuntoutuspalvelujärjestelmän ongelmien kytkeytyvän vastuunjaon, yhteistyön ja koordinoinnin haasteisiin. Salminen, A-L. & Rintanen, S. 2014. Monialainen kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Kelan tutkimusosasto. Työpapereita 55/2014. Hakupäivä 15.2.2020. http://hdl.handle.net/10138/44880 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41. Hakupäivä 15.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3891-5 Malmström, T., Leskelä, R-L., Lindh, M., Kajova, M., Niemelä, P., Rissanen, A. & Salmisaari, T. 2018. Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus – tieto muutostyön tukena. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 7/2018. Hakupäivä 15.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-510-5 Kallionpää, P., Kähkönen, A. & Leskelä R-L. 2019. Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvitys. Loppuraportti 28. Hakupäivä 17.2.2020. https://www.hyvinvointiala.fi/wp-content/uploads/2019/03/2019-03-28-kuntoutuksen-toimiala-ja-tulevaisuusselvitys-nhg-loppuraportti.pdf Kuntoutuksen palvelujärjestelmä on hajautunut rahoituksen ja palvelujentuottajien osalta eri tahoille. Julkisten palveluiden lisäksi kuntoutuspalveluita järjestävät useat yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat ja rahoitus on monikanavainen. Kallionpää, P., Kähkönen, A. & Leskelä R-L. 2019. Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvitys. Loppuraportti 28. Hakupäivä 17.2.2020. https://www.hyvinvointiala.fi/wp-content/uploads/2019/03/2019-03-28-kuntoutuksen-toimiala-ja-tulevaisuusselvitys-nhg-loppuraportti.pdf

Palvelujärjestelmän pirstaleisuus vaikeuttaa asiakkaan tilannetta. Järjestäjien näkökulmasta yksi merkittävä haaste on kuntoutuksen kokonaisvastuutahon puute. Palveluntuottajien toimintaa haastavat lainsäädännölliset esteet asiakkaiden tietojen saamisessa sekä se, ettei rahoitusjärjestelmä mahdollista pitkän aikavälin päätösten tekemistä kuntoutuspalveluiden tuottamisessa. Edellä mainitut asiat näyttäytyvät asiakkaille muun muassa siten, etteivät he saa tarkoituksenmukaisia palveluita tai riittävää tukea kokonaisvaltaisen kuntoutuksen toteutumiseksi. Malmström, T., Leskelä, R-L., Lindh, M., Kajova, M., Niemelä, P., Rissanen, A. & Salmisaari, T. 2018. Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus – tieto muutostyön tukena. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 7/2018. Hakupäivä 15.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-510-5  Palvelujärjestelmän yhteistyön ongelmat vaikeuttavat erityisesti useita eri palveluja käyttävien asiakkaiden kuntoutuksen koordinointia Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2016. Työnjaon kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuloksellisuustarkastuskertomus. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksia 1/2016. Hakupäivä 15.2.2020. https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15092713/tyonjaon-kehittaminen-sosiaali-ja-terveydenhuollossa.pdf.

Digitalisaation pirstaleisuus

Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmien käyttö on moninkertaistunut ja terveystietojen vaihto on helpottunut merkittävästi Kansallisen terveysjärjestelmäpalvelun (Kanta) ansiosta. Tietojärjestelmien ohella myös kliinistä päätöksentekoa tukevat järjestelmät ovat yleistyneet ja osittain integroituneet potilastietojärjestelmiin mahdollistaen ajantasaisen ja turvallisen tiedon etsinnän sekä luotettavamman päätöksenteon. Vehko, T., Ruotsalainen, S., Hyyppönen, H. (eds.) 2019. E-health and e-welfare of Finland. Checkpoint 2018. National Institute for Health and Welfare (THL), Helsinki. Hakupäivä 19.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-326-7

Tekoälyä hyödynnetään vielä varsin vähän sosiaali- ja terveydenhuollossa. Korhonen, K. 2018. Tekoäly terveydenhuollossa – paljon mahdollisuuksia, paljon odottelua. Kommenti. Sitra. Hakupäivä 15.2.2020. https://www.sitra.fi/blogit/tekoaly-terveydenhuollossa-paljon-mahdollisuuksia-paljon-odottelua/ The Lancet. 2017. Artificial intelligence in health care: within touching distance. Editoria. The Lancet 390 (10114), 2739. Hakupäivä 18.2.2020. https://doi.org/10.1016/S0140-6736%2817%2931540-4 Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset hyödyntävät työssään useita eri tietojärjestelmiä, mutta niiden käytössä on haasteita. Terveysalan ammattilaiset kokevat tarvitsevansa koulutusta tietojärjestelmien ja digitaalisten palvelujen käytön ohjauksessa. Lisäksi asiakastietojen siirtymisessä eri organisaatioiden välillä on ongelmia järjestelmien yhteensopimattomuuden vuoksi. Vehko, T., Ruotsalainen, S., Hyyppönen, H. (eds.) 2019. E-health and e-welfare of Finland. Checkpoint 2018. National Institute for Health and Welfare (THL), Helsinki. Hakupäivä 19.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-326-7 Tällä hetkellä kullakin kuntoutuspalveluita tuottavalla taholla on usein oma asiakastietojärjestelmänsä, eikä asiakkaan kuntoutusprosessin kannalta olennainen tieto siirry organisaatioiden välillä. Kuntoutuksen asiakastietojärjestelmiä uudistaessa tulee huomioida kuntoutujan tarpeet ja yhtenäinen tiedonkulku. Asiakasta koskeva tieto, ja myös asiakkaan itsensä tuottama arvio toimintakyvystään tulisi olla luotettavasti saatavilla hänen kuntoutusprosessiinsa osallistuneilla toimijoilla organisaatiosta riippumatta. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41. Hakupäivä 15.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3891-5

On kuitenkin huomioitava, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät vaativat tehokkaat ja kattavat suojaukset tietoturvariskien minimoimiseksi, potilasturvallisuuden takaamiseksi sekä asiakkaan paremman ja nopeamman tiedon saannin edistämiseksi. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 9.2.2007/159. Hakupäivä 14.2.2020. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070159 mahdollistaa sähköisten palveluiden käytön tietyin ehdoin. Laki myös antaa asiakkaalle oikeuden saada tiedon niistä ammattilaisista, jotka ovat hänen tietojaan käsitelleet. Digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuuksia on edistänyt merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva lainsäädäntö. Vehko, T., Ruotsalainen, S., Hyyppönen, H. (eds.) 2019. E-health and e-welfare of Finland. Checkpoint 2018. National Institute for Health and Welfare (THL), Helsinki. Hakupäivä 19.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-326-7

Asiakas keskiöön digitalisaation suunnittelussa

Kuntoutuspalvelujen eri-ikäiset asiakkaat elävät eri elämäntilanteissa, ja heillä on erilaisia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Digitaalisten palveluiden käyttö edellyttää asiakkailta aktiivisuutta, osaamista ja itseohjautuvuutta. Asiakkaiden tulee saada riittävästi tukea digitaalisten palvelujen käytön oppimisessa. Vaikka digitalisaatio etenee, kaikki kansalaiset eivät voi asioida digitaalisesti. Digipalvelujen tulee olla sekä teknisesti että kognitiivisesti saavutettavissa. Digitaalinen asiointi voi olla mahdotonta, jos halua, kykyä tai tarvittavia välineitä siihen ei ole. Tämän vuoksi onkin turvattava vaihtoehtoiset asiointikanavat. Osallisuuden tunne ja itsenäinen suoriutuminen ovat kaikille tärkeitä asioita. Toiset tarvitsevat siihen henkilökohtaisia kohtaamisia. Valtiovarainministeriö. 2019. Digitaalinen Suomi – Yhdenvertainen kaikille. Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:23. Helsinki. Hakupäivä 19.2.2020. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161486/VM_2019_23_Digitaalinen_Suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena - Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Helsinki. Hakupäivä 15.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6 

Digitaalisia palveluita kehitettäessä tulisi huomioida asiakaskokemukset, jotta pystytään vastaamaan heidän tarpeisiinsa Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena - Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Helsinki. Hakupäivä 15.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6. Digitalisaation hyvin suunniteltu toteuttaminen edistää sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukselle asetettuja tavoitteita, kuten integroitujen ja asiakaslähtöisten palveluiden laadukkaan toteutumisen. Tavoitteena on myös edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Integroidut palvelut tarkoittavat, että tieto on kaikkien asiantuntijoiden ja asiakkaan saatavilla yli henkilötietorekisterin hallintarajojen Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena - Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Helsinki. Hakupäivä 15.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6 Hyppönen, H. & Ilmarinen, K. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2016. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Helsinki. Hakupäivä 17.11.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-739-8 Digitaalisissa toiminta- ja palveluprosesseissa, kuten koko kuntoutuksen palvelujärjestelmässä, asiakas tulisi nostaa keskiöön kiinnittäen huomiota ensisijaisesti siihen, miten digitalisaatio helpottaa asiakkaan toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena - Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Helsinki. Hakupäivä 15.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6 

Parempaa asiakaskokemusta ja palvelujen jatkuvuutta sekä laatua voidaan parantaa kehittämällä eri kommunikointikanavia. Asiakaskokemuksen kehittämisen ytimessä on kaiken saatavilla olevan asiakastiedon kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen eli personointi. Tämän avulla asiakkaan on mahdollista saada henkilökohtaisempaa palvelua. Gerdt, B. & Eskelinen, S. 2018. Digiajan asiakaskokemus. Oppia kansainvälisiltä huipuilta. Helsinki: Alma Talent. Yritykset tuottavat, keräävät, jäsentävät ja hallinnoivat asiakastietoa, ja tällöin myös asiakkailla tulee olla mahdollisuus hallinnoida omia asiakastietojaan. Organisaatiot pyrkivät lisäksi integroitumaan kolmansien osapuolien tuottamaan tietoon. Tietoturva ja yksityisyydensuojasäännökset on siis tunnettava hyvin. Gerdt, B. & Eskelinen, S. 2018. Digiajan asiakaskokemus. Oppia kansainvälisiltä huipuilta. Helsinki: Alma Talent.

Tekoälyn haasteet ja mahdollisuudet 

Kuntoutus on osa hyvinvointipalvelujärjestelmää, jossa useiden toimijoiden oikea-aikaisella ja saumattomalla yhteistyöllä tuetaan asiakasta hänen kuntoutusprosessissaan. Tuusa, M. 2017. Sosiaalinen kuntoutus 2020 – tulevaisuuden ennakointia. Kuntoutussäätiö, 7. Hakupäivä 15.2.2020. https://thl.fi/documents/10531/3149614/Sosiaalinen%2Bkuntoutus%2B2020%2B4.10.17.pdf/8e71e7a7-3732-4467-9a3b-c25494ff3dfd Kuntoutuksen palvelujärjestelmän kehittämisessä keskeistä on suunnitelmallinen teknologioiden käyttöönotto Kallionpää, P., Kähkönen, A. & Leskelä R-L. 2019. Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvitys. Loppuraportti 28. Hakupäivä 17.2.2020. https://www.hyvinvointiala.fi/wp-content/uploads/2019/03/2019-03-28-kuntoutuksen-toimiala-ja-tulevaisuusselvitys-nhg-loppuraportti.pdf. Tekoäly on osa digitalisaatiota, jolla voidaan parantaa kuntoutuspalvelujärjestelmän toimijoiden yhteistyötä.

Tekoälyn määritelmä ei ole aivan yksinkertainen ja käsitettä käytetään vaihdellen eri yhteyksissä. Usein käytetty määritelmä tekoälylle on järjestelmän kyky toimia tavoitteellisesti ja ympäristöään ennakoiden. Tekoäly ei ole yksi teknologia, vaan sisältää erilaisia sovelluksia, menetelmiä, teknologioita sekä tutkimussuuntauksia. Tekoälyn vaikutukset eivät koske vain teknologian kehitystä vaan vaikuttavat yhteiskuntaan ja ihmisiin. Ailisto, H., Heikkilä, E., Helaakoski, H., Neuvonen, A. & Seppälä, T. 2018. Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 46/2018. Hakupäivä 17.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-632-4 Koski, O. & Husso, K. (toim.) 2018. 2018. Tekoälyajan työ: Neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2018. Työ- ja elinkeinoministeriö. Hakupäivä 17.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-311-5

Tekoäly on osa arkeamme. Verkossa asioimme chatbottien kanssa tai pyydämme Siriä etsimään meille tietoa. Tekoälyn käyttöä ja tutkimusta edistetään Suomessa valtiojohdon toimesta. Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee julkaisussaan tekoälyn soveltamisen mahdollisuuksia ja esittää tavoitteita ja toimenpidesuosituksia tekoälyn hyödyntämiselle. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2017. Suomen tekoälyaika – Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi: Tavoite ja toimenpidesuositukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/2017, 9-72. Hakupäivä 17.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-248-4 Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta on käynnistetty Hyteairo-ohjelma, jonka tavoitteena on mm. nopeuttaa tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä hyvinvointialan palveluissa. Ohjelman yhtenä painopistealueena on kuntoutus. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Hyvinvoinnin AiRo-ohjelma #hyteairo. Hakupäivä 17.2.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018082333957 Valtiovarainministeriö taas on käynnistänyt kansallisen tekoälyohjelman Aurora AI:n, jonka tavoitteena on saada ihmiset ja palvelut kohtaamaan paremmin tekoälyn avulla. Valtionvarainministeriö. 2020. Kansallinen tekoälyohjelma AuroraAI. Hakupäivä 17.2.2020. https://vm.fi/tekoalyohjelma-auroraai

Eettinen tekoäly

Kaupallisten ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyössä tekoälyn käyttöönottoon liittyvät haasteet ovat liittyneet eettisiin ja lainsäädännöllisiin ongelmiin datan jakamisessa, systeemien yhteen toimivuuteen, tuotetun ohjelmiston omistukseen ja vastuukysymyksiin, virheiden ilmetessä. Ennen kuin tekoäly voidaan ottaa käyttöön, sen täytyy käydä läpi eettinen arviointi. The Lancet. 2017. Artificial intelligence in health care: within touching distance. Editoria. The Lancet 390 (10114), 2739. Hakupäivä 18.2.2020. https://doi.org/10.1016/S0140-6736%2817%2931540-4 Eettiset kysymykset ulottuvat aina yrityksen tai organisaation toimintatavoista tiedon keräykseen ja käsittelyyn sekä tuotteiden tai palvelujen vaikutuksiin.

Tekoäly koostuu algoritmeista, jotka ovat ohjelmoijien työn tulosta ja alttiita kehittäjiensä ajatusvääristymille. Voidaan myös kysyä, ketä varten algoritmia käyttävä tekoäly on kehitetty; asiakasta, yhteiskuntaa vai yritystä varten? Gerdt, B. & Eskelinen, S. 2018. Digiajan asiakaskokemus. Oppia kansainvälisiltä huipuilta. Helsinki: Alma Talent. Maailman talousfoorumi on pohtinut tekoälyn käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä, joista keskeisiä ovat tekoälyn aiheuttama työttömyys, epätasa-arvo ja inhimillisyys sekä tekoälyn tekemät virheet, puolueellisuus, turvallisuus, ihmisen päätöksenteosta poikkeavat ratkaisut. Tulevaisuuden skenaarioksi on esitetty singulariteettia, jossa tekoäly on ihmistä älykkäämpi. Esiin on myös nostettu tekoälyn ja robottien oikeudet: jos koneille kehittyy tietoisuus, kuuluuko niille oikeuksia kuten eläimille tai ihmiselle? World Economic Forum. 2016. Top 9 ethical issues in artificial intelligence. Hakupäivä 17.2.2020. https://www.weforum.org/agenda/2016/10/top-10-ethical-issues-in-artificial-intelligence/

Työ- ja elinkeinoministeriö haastaa yrityksiä mukaan tekoälyn eettiseen pohdintaan ja eettisten periaatteiden noudattamiseen Työ- ja elinkeinoministeriö. 2020. Tekoälyaika: Etiikkahaaste. Hakupäivä 18.2.2020. https://www.tekoalyaika.fi/mista-on-kyse/etiikka/. Tekoäly tarvitsee käyttöönsä dataa kehittyäkseen, ja sen käsittely herättää joukon eettisiä kysymyksiä keräämiseen ja säilyttämiseen liittyen. Gerdt, B. & Eskelinen, S. 2018. Digiajan asiakaskokemus. Oppia kansainvälisiltä huipuilta. Helsinki: Alma Talent. Lääketieteessä on esitetty kriittistä pohdintaa tekoälyn käyttöön liittyen. Tekoäly tarvitsee kehittyäkseen valtavan määrän dataa ja sitä terveydenhuollossa on. Sen käyttö aiheuttaa kuitenkin ristiriidan. Lait ja asetukset suojaavat potilastietojen luottamuksellisuutta. Minkä verran potilaisiin ja heitä hoitaviin ammattilaisiin liittyvää dataa voidaan vapauttaa tekoälyn käyttöön sen opettamista varten? Felländer-Tsai, L. 2020. AI ethics, accountability, and sustainability; revisiting the Hippocratic oath. Acta Orthopaedica 91 (1), 1–2. Hakupäivä 18.2.2020. https://dx.doi.org/10.1080%2F17453674.2019.1682850

Tekoäly mahdollistaa kuntoutuspalvelujärjestelmän paremman haltuunoton 

Voisiko tekoäly tarjota mahdollisuuksia kuntoutuksen palveluviidakossa samoamiseen, toimia kokeneena matkaoppaana kuntoutuspalvelujen asiakkaille ja ammattilaisille? Voitaisiinko kuntoutuksen palvelujärjestelmää ohjaavat lait, asetukset ja toimintaohjeet digitalisoida niin, että asiakkaan toimintakyky- ja diagnoositiedot syöttämällä sovellukseen saataisiin tuloksena geneerinen kuntoutuksen palvelupolku? Polun varrella olisi majataloja, joissa asiakas voisi tarvittaessa olla henkilökohtaisesti yhteydessä eri kuntoutuksen ammattilaisiin.

Tekoälyä voidaan käyttää suurten datamassojen tallentamiseen. Koneet oppivat nopeasti tunnistamaan tekstisyötteitä ja reagoimaan hallitusti saamaansa tietoon. Pikaviestisovelluksiin, chatbotteihin tulevat kyselyt voidaan tekoälyn avulla hoitaa automaattisesti, sillä kone pystyy vertaamaan kysymystä tietokantaan ja antamaan vastauksia todennäköisyyksiin perustuen. Kysymykset, joihin kone ei pysty automaattisesti vastaamaan, ohjautuisivat asiakaspalveluhenkilöille. Gerdt, B. & Eskelinen, S. 2018. Digiajan asiakaskokemus. Oppia kansainvälisiltä huipuilta. Helsinki: Alma Talent. Sovelluksen avulla kuntoutuksen kentän hajanainen tieto olisi helpommin käytettävissä. Tämä vähentäisi esimerkiksi alueellista epätasa-arvoa. Myös ammattilaiset voisivat hyödyntää tätä laajaa tietopankkia. Sovelluksen tarkoitus ei olisi korvata henkilökohtaista kohtaamista, vaan lisäpalveluna edistäen kuntoutuksen nopeampaa ja tarkoituksenmukaisempaa etenemistä. Dialogisuuden toteutuminen on onnistuneen kuntoutuksen edellytys. Malmström, T., Leskelä, R-L., Lindh, M., Kajova, M., Niemelä, P., Rissanen, A. & Salmisaari, T. 2018. Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus – tieto muutostyön tukena. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 7/2018. Hakupäivä 15.2.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-510-5 Mönkkönen, K. 2007. Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Helsinki: Edita.

Terveydenhuollossa digitaalisen datan määrä kasvaa joka vuosi, mutta vain osa on asianmukaisesti analysoituna hyödyllistä. Tekoälyn avulla tehdyt ennusteet antavat organisaatiolle mahdollisuuden kehittää prosesseja. Asiakkaille tämä tarkoittaa sujuvampaa asiointia, parempaa palvelujen saatavuutta ja oikeaa tietoa. Gerdt, B. & Eskelinen, S. 2018. Digiajan asiakaskokemus. Oppia kansainvälisiltä huipuilta. Helsinki: Alma Talent. Tekoälyn hoitaessa roolinsa, hoitohenkilökunta voi keskittyä asiakkaaseen ja vuorovaikutukseen. Kattava data ja tehokas data-analyysi mahdollistavat yksilöllisen hoidon. Terveydenhuollossa asiakasta halutaan sitouttaa ottamaan vastuuta omista tiedoistaan, toiminnastaan ja terveydestään. Asiakas kuitenkin voi halutessaan olla osallistumatta päätöksentekoon. Kuitenkin sitouttamisella tähdätään parempaan terveydentilaan, joka lisää asiakkaan tunnetta oman terveydentilan hallitsemisesta. Gerdt, B. & Eskelinen, S. 2018. Digiajan asiakaskokemus. Oppia kansainvälisiltä huipuilta. Helsinki: Alma Talent. Tekoälyä hyödyntävä mobiilisovellus antaisi asiakkaalle mahdollisuuden olla itseään koskevan terveystiedon haltija ja asiantuntija, ei vain toimenpiteiden kohde. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus