Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 4/2013

Hanketyöllä on merkittävä rooli yritysten ja ammattikorkeakoulun yhteistyössä

Metatiedot

Nimeke: Hanketyöllä on merkittävä rooli yritysten ja ammattikorkeakoulun yhteistyössä

Tekijä: Rajakangas Eija

Aihe, asiasanat: alueellinen yhteistyö, ammattikorkeakoulut, harjoittelupaikat, korkeakouluopetus, hankkeet, kehittäminen, korkeakouluopiskelu, koulutus, käytännön opetus, opiskelu, oppiminen, projektit, tutkimus- ja kehittämistoiminta, työelämään tutustuminen, työelämälähtöisyys, työelämäyhteydet, työharjoittelu, työssäoppiminen, yhteistyö, yritysyhteistyö

Tiivistelmä: Hankkeet ovat nykyisin merkittävä osa ammattikorkeakoulujen tutkimus- kehitys- ja innovaatio (tki) -toimintaa. Onnistuneessa hankkeessa on mahdollisuus saavuttaa merkittäviä konkreettisia hyötyjä useista eri näkökulmista tarkasteltuna. Tässä artikkelissa käsitellyssä Kilpa-hankkeessa erinomaisia käytännön tuloksia saatiin ammattikorkeakoulun maakunnallisen kehittäjän roolista sekä työelämä- ja harjoitteluyhteistyön puitteissa.

Julkaisija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2013-02-21

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201301081053

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Rajakangas, E. 2013. Hanketyöllä on merkittävä rooli yritysten ja ammattikorkeakoulun yhteistyössä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 4. Hakupäivä 24.7.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201301081053.

Onnistuneessa hankkeessa on mahdollisuus saavuttaa useita tärkeitä ja konkreettisia tuloksia, jotka hyödyttävät sekä osallistuvia yrityksiä että ammattikorkeakoulua. Synergia syntyy yhdessä tekemisestä ja mahdollisuuksien aktiivisesta hyödyntämisestä.

Onnistunut hanke vahvistaa ammattikorkeakoulujen roolia maakuntansa strategisena kehittäjänä. Lisäksi se kehittää työelämäyhteistyötä sekä vauhdittaa yhteistyökumppanuuksien syntymistä harjoitteluyhteistyön kautta (kuvio 1). Yritykset luovat hanketyön kautta verkostoja ja hyötyvät suoraan opiskelijoiden tekemästä työstä projektien, harjoittelun sekä opinnäytetöiden kautta.

Kuvio 1. Onnistuneen hankkeen vaikutukset ammattikorkeakoulun näkökulmasta

Ammattikorkeakoulut maakuntien kehittäjinä

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on opetuksen lisäksi toiminta-alueensa elinkeinoelämää palveleva tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351 sekä alueen yritysten kansainvälistymisen ja kasvun tukeminen Pohjois-Pohjanmaa. Nuorten maakunta. Maakuntasuunnitelma 2030. Maakuntaohjelma 2011-2014. 2010. Julkaisu A:49. Hakupäivä 15.1.2012. http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?fid=73. Yhteistyötä tulisi tehdä etenkin pk-yritysten kanssa, jotta ammattikorkeakoulujen rooli maakuntien strategisina kehittäjinä toteutuu Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. 2009. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009. http://www.vtv.fi/files/1783/1882009_AMKkoulutuksen_tyoelamalahtoisyyden_kehittaminen_NETTI.pdf. Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) tehtävä Pohjois-Suomen elinkeinoelämän palvelijana on kirjattu ammattikorkeakoulun strategiaan Osaamisella hyvinvointiin. Oulun seudun ammattikorkeakoulun strategia 2015. 2010. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. http://www.oamk.fi/utils/opendoc.php?aWRfZG9rdW1lbnR0aT0xMTk5MQ. Hakupäivä 12.12.2012..

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) mukaan ammattikorkeakoulujen yhteistyö yritysten kanssa on erittäin tärkeä Suomen tulevaisuuden menestystekijä. Erityisesti hankkeet ovat tärkeitä opiskelijoiden työllistymisen tukena. Suomi innovaatiotoiminnan kärkimaaksi. 2005. Kilpailukykyinen innovaatioympäristö -kehittämisohjelman loppuraportti. Helsinki: Sitra. http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Inno1.pdf Yhteistyössä on kuitenkin vielä parannettavaa, sillä ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisyyden tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. 2009. Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 188/2009.  http://www.vtv.fi/files/1783/1882009_AMKkoulutuksen_tyoelamalahtoisyyden_kehittaminen_NETTI.pdf. Myös ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta valmistuneiden mielestä opiskeluiden aikana yhteydet työelämään olivat riittämättömiä Vuorinen, P. & Valkonen, S. 2007. Korkeakoulutuksesta työelämään. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 37. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. http://ktl.jyu.fi/img/portal/7646/Tutkimusraportti.pdf . Hanketyö voi olla merkittävässä roolissa työelämäyhteistyön kehittämisessä ammattikorkeakouluissa ja siihen on syytä panostaa edelleen.

Työelämäyhteistyön kehittäminen

Aktiivinen yhteistyö Liiketalouden yksikön ja Kilpailukykyä ICT-yrityksille (Kilpa) -hankkeeseen osallistuvien yritysten välillä synnytti avoimen keskustelukulttuurin, vuorovaikutuksellisen toimintatavan sekä luottamukselliset ja henkilökohtaiselle tasolle yltävät yhteistyösuhteet osallistujien kesken. Kun yritykset ovat päässeet näkemään, millaisia tietoja ja taitoja opiskelijoilla on, on helpompi hahmottaa myös ammattikorkeakoulun tarjoamat yhteistyömahdollisuudet.Osallistuvista yrityksistä syntyi verkosto, joka pystyi jakamaan kokemuksia sekä oppimaan toisiltaan. Hankkeessa järjestettiin yhteensä 4 seminaaria, joiden aiheet valittiin ajankohtaisuuden ja osallistujien mielenkiinnon mukaan. Seminaarien lisäksi osallistujayritykset tapasivat pienemmissä kehitysrenkaissa. 

Osallistuvien yritysten palautteen mukaan ”on ollut opettavaista saada tutustua toisten yrittäjien tapaan tehdä bisnestä” ja ”yhteistyö muiden yritysten kanssa voi poikia jopa kansainvälistymisen mahdollisuuksia”. Myös hankkeen toimintapa sai tunnustusta: ”Tällaisessa hankkeessa on erinomaista se, ettei tarvitse ensin täytellä pitkiä hakemuksia ja odotella, korvataanko itse panostetuista rahoista jotakin tai ei mitään”. Yritysten selkeä näkemys oli, että hankkeeseen osallistumalla he saivat liiketoiminnalleen kilpailuetua ja pystyivät kehittämään yrityksen strategiaa ja toimintaa.

”Oppilaitosyhteistyö on hyvä resurssi pienelle yritykselle”, totesi eräs Kilpa-hankkeessa mukana ollut yrittäjä. Hanke voi olla usealle pk-yritykselle ensimmäinen tutustumismahdollisuus ammattikorkeakoulun tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin. Monesta hankkeeseen osallistuneesta yrityksestä onkin tullut Liiketalouden yksikölle pysyvä kumppani ja luottamuksellinen yhteistyö syvenee edelleen. ”Olemme päässeet tekemään yrityksellemme tärkeitä ja ajankohtaisia toimeksiantoja”, kertoi yksi yrittäjä.

Kilpa-hankkeessa toteutettiin toistakymmentä opinnäytetyötä, joissa tutkittiin yritysten tulevaisuuden menestyksen kannalta merkityksellisiä aihealueita. Opinnäytetyöt käsittelivät mm. pilvipalveluita, avoimen lähdekoodin testausohjelmistoja, mobiiliterveydenhuollon tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia sekä yritysten kansainvälistymistä. Opinnäytetöihin olivat tyytyväisiä sekä opiskelijat, yritykset että opinnäytetöitä ohjaavat opettajat. Eräs opiskelija totesikin, että ”pääsin projektiin, joka ylitti moninkertaisesti oppimismahdollisuudet, joita olisin saanut tavallisen opiskelun puitteissa”.

Harjoitteluyhteistyö

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden suorittama ammattiharjoittelu yrityksissä nähdään erittäin tärkeänä koulutuksen ja työelämän kohtaamispisteenä. Parhaimmillaan harjoittelussa toteutuu noviisien ja ammattilaisten aito kohtaaminen, jossa molemmat osapuolet oppivat uutta. Valmistuneet opiskelijat pitävät harjoittelua erittäin tärkeänä sekä ammatillisten taitojensa kehittämisen vuoksi että työllistymisen edistäjänä. Harjoitteluyhteistyö on myös ammattikorkeakoululle merkittävä kanava luoda tuottava verkosto alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta Virolainen, M. & Valkonen, S. 2007. Kiireavusta innovatiivisten tietoyhteisöjen vahvistamiseen. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 39. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. http://into.cou.fi/data/liitteet/133016=g039.pdf.

Kilpa-hanke tarjosi monelle opiskelijalle paikan käytännönläheiseen ja motivoivaan ammattiharjoitteluun. Kilpan 15:ssä osallistujayrityksessä tehtiin 14 ammattiharjoittelua. Yritykset kiittelivät harjoittelijoita ja koko harjoittelukäytäntöä. Yrittäjien sanoin ”opiskelija oli raikas tuulahdus uusine ajatuksineen ja näkökantoinen”, ”ulkomaalainen harjoittelija oli jopa osaavampi kuin opettajat” ja ”harjoittelija mahdollistaa kokeilut, joihin pk-yrityksen rajalliset resurssit eivät muuten antaisi myöten”.

Yritykset ymmärsivät selkeästi, että harjoittelijan työ on oppimista ja opiskelua varten, eikä harjoittelusta aina voida saavuttaa konkreettisia ja mitattavia tuloksia. Kokemukset harjoittelijoista olivat kuitenkin erittäin positiivisia ja yritykset olivat valmiita ottamaan heitä mahdollisuuksien mukaan myös tulevaisuudessa.


Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) Liiketalouden yksikön Kilpailukykyä ICT-yrityksille -hanke (Kilpa) toteutettiin vuosina 2009-2011. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Oulun alueen ICT-yritysten ohjelmistotuoteosaamista sekä edistää niiden kilpailukykyä, verkostoitumista ja kansainvälistymistä. Hankkeen kohderyhmä oli Oulun seudulla toimivat pienet ja aloittavat ICT-alan yritykset, joita oli hankkeessa mukana 15. Hanketta rahoittivat EU/Oulun lääninhallitus (EAKR), Oulun kaupunki sekä OAMK.


 

Rahoittajien logot

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus