Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 7/2013

Ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseus tuo tiedon avoimesti saataville

Metatiedot

Nimeke: Ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseus tuo tiedon avoimesti saataville

Tekijä: Tolonen Tiina

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, elektroninen julkaisutoiminta, julkaisuarkistot, julkaisut, julkaisutoiminta, korkeakoulut, open access, opinnäytteet, oppilastyöt, rinnakkaisjulkaiseminen, sähköinen julkaisutoiminta, tutkielmat, verkkoaineisto, verkkojulkaiseminen, verkkojulkaisut

Tiivistelmä: Theseus-julkaisuarkisto tuo ammattikorkeakouluissa tehdyt opinnäytetyöt sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan julkaisut helposti verkon kautta kaikkien saataville. Theseus on toimintansa aikana kasvanut nopeaa vauhtia Suomen suurimmaksi kokotekstijulkaisuja sisältäväksi julkaisuarkistoksi. Tässä artikkelissa esitellään Theseuksen toimintaa ja siihen liittyviä haasteita. Yksi haasteista on julkaisujen rinnakkaistallentaminen, joka on annetusta tallennusmandaatista huolimatta yleistynyt ammattikorkeakouluissa varsin hitaasti.

Julkaisija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2013-04-23

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201304193289

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Tolonen, T. 2013. Ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseus tuo tiedon avoimesti saataville. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 7. Hakupäivä 20.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201304193289.

Suomessa ammattikorkeakoulut ovat edelläkävijöitä avoimen julkaisemisen edistäjinä. Yhteinen julkaisuarkisto Theseus on kokotekstijulkaisujen määrällä mitattuna Suomen suurin, ja se kasvaa vuosittain tuhansilla uusilla julkaisuilla.

Julkaisuarkistolla tarkoitetaan tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuvaa teknistä järjestelmää ja sen ympärille rakennettuja palveluita. Niiden kehittäminen Suomessa käynnistyi varsinaisesti 2000-luvun alussa, vaikka verkkojulkaiseminen on muutamissa yliopistoissa aloitettu jo 1990-luvulla Julkaisuarkistojen infrastruktuuri -hankkeen loppuraportti. 2011. Oulun yliopisto. Hakupäivä 22.2.2013. https://wiki.oulu.fi/download/attachments/9013141/julkaisuarkistohanke-loppuraportti-2011-05-03-1.pdf?version=1&modificationDate=1316438321000.

Julkaisuarkistojen toiminta pohjautuu niin sanottuun open access -periaatteeseen, joka tarkoittaa tiedon avointa saatavuutta (kuva 1). Käytännössä se tapahtuu lataamalla julkaisu verkkoon ja antamalla vapaa oikeus sen lukemiseen, kopioimiseen, tulostamiseen ja linkittämiseen kokotekstimuodossa. Kokotekstillä tarkoitetaan sitä, että teksti on kokonaisuudessaan luettavissa julkaisuarkistosta, ei pelkästään tiivistelmä tai lyhennelmä. Avoimuuden kriteereistä keskeisimpänä pidetään kokotekstin ilmaista saatavuutta. Avoimeen saatavuuteen kuuluu ehdottomasti lisäksi se, että teoksen tekijänoikeuden kaikki haltijat ovat antaneet siihen suostumuksensa. Sama julkaisu voi olla saatavissa myös toisessa muodossa, esimerkiksi maksullisena painotuotteena Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän muistio. 2005. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 8. Hakupäivä 13.12.2012. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2005/liitteet/opm_256_tr08.pdf?lang=fi.

Tiedon avoin saatavuus

Kuva 1. Open Access -periaatteen mukaan tieto on avoimesti kaikkien saatavilla

Suomessa julkaisuarkistosovelluksia kehittää esimerkiksi Kansalliskirjasto, joka ylläpitää usean eri organisaation aineistoja sekä Kansalliskirjaston omia digitoituja kokoelmia sisältävää Doria-julkaisuarkistoa sekä ammattikorkeakoulujen yhteistä Theseus-julkaisuarkistoa. Yliopistoilla on itsenäisesti kehitettyjä julkaisuarkistopalveluja, kuten Oulun yliopiston Jultika-julkaisuarkisto.

Suomalaiset julkaisuarkistot ovat menestyneet hyvin maailmanlaajuisessa julkaisuarkistovertailussa. Huhtikuussa 2013 julkaistussa Ranking Web of Repositories -sivuston vertailussa Doria-julkaisuarkisto löytyy sijalta 21 ja Theseus-julkaisuarkisto sijalta 19 kaikkiaan 127 vertaillun julkaisuarkiston joukosta Ranking Web of Repositories. Top portals.  Cybermetics Lab, Consejo Superior de Investigaciones Cientificas (CSIC). Hakupäivä 4.4.2013. http://repositories.webometrics.info/en/top_portals.

Theseus syntyi yhteisenä hankkeena

Syksyllä 2004 opetusministeriö asetti työryhmän laatimaan suositukset avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan edistämiseksi Suomessa. Työryhmän muistiossa suositettiin, että korkeakoulut ja tutkimuslaitokset joko yksittäin tai yhteistyössä pystyttävät tarvittavat avoimet elektroniset julkaisuarkistot, joihin tutkijat voivat tallentaa julkaisujensa rinnakkaiskopiot vapaasti verkossa käytettäviksi. Lähtökohtana oli tutkimusten saatavuuden, saavutettavuuden, levikin, näkyvyyden, vaikuttavuuden, käytettävyyden ja hyödynnettävyyden parantaminen Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän muistio. 2005. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 8. Hakupäivä 13.12.2012. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2005/liitteet/opm_256_tr08.pdf?lang=fi.

Suomen ammattikorkeakouluissa lähdettiin kehittämään julkaisuarkistotoimintaa yhteisenä hankkeena vuonna 2008, koska tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset sekä opinnäytetyöt haluttiin saada aiempaa paremmin saavutettaviksi. Hankkeen tuloksena syntyi Theseus-nimen saanut julkaisuarkisto. Aloitusvaiheessa tavoitteeksi asetettiin se, että julkaisuarkistoon tallennettaisiin lähes kaikki Suomessa valmistuvat amk-opinnäytetyöt Viita, S. 2008. Theseus – ammattikorkeakoulujen yhteinen julkaisuarkisto. Tietolinja 2. Hakupäivä 13.12.2012. http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/tietolinja/0208/theseus.html. Pilottiversio Theseus-julkaisuarkistosta aloitti toimintansa syksyllä 2008 yhteensä 11 ammattikorkeakoulun voimin ja täyteen tuotantokäyttöön päästiin vuonna 2010.

Tällä hetkellä Theseukseen tallennetaan opinnäytetöitä 25 ammattikorkeakoulusta, ulkopuolella ovat vain sisäasiainministeriön hallinnonalaan kuuluva Poliisiammattikorkeakoulu sekä Ahvenanmaan maakuntahallinnon alaisuudessa toimiva Högskolan på Åland. Open access -kokotekstijulkaisujen määrällä mitattuna Theseus on Suomen suurin julkaisuarkisto, tietueiden määrällä mitattuna vielä toistaiseksi toiseksi suurin. Theseuksen sisältämien julkaisujen määrä kasvaa vilkkaimpina aikoina jopa useilla sadoilla töillä päivässä, vuositasolla uusia tulee noin 13 000 Theseus.fi – Ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Hakupäivä 13.12.2012 ja 22.2.2013. https://publications.theseus.fi/.

Vuoden 2012 lopussa tallennettuja kokotekstijulkaisuja oli jo lähes 50 000 ja niitä oli ladattu lähes 9 miljoonaa kertaa. Ilva, J. 2012. Tukevasti kasvu-uralla:  Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut vuonna 2012. Tietolinja 1. Hakupäivä 13.12.2012. http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/tietolinja/0112/kasvuuralla.html. Tämä kertoo myös siitä, että Google ja muut hakupalvelut indeksoivat Theseuksen sisältämää aineistoa tehokkaasti. Kokotekstitiedostojen latauskertoja Theseuksesta voidaan seurata Simplestats-tilastointiohjelman avulla jopa julkaisukohtaisesti. Tilastot eivät kuitenkaan kerro sitä kuinka kauan tai pitkästi työtä on luettu, ainoastaan avauskerrat. Theseuksen tilastoissa näyttäytyvät myös yhteiskunnalliset trendit ja keskustelunaiheet. 10 ladatuimman työn joukossa tällä hetkellä on muun muassa työ joka käsittelee selviytymistä läheisen itsemurhan jälkeen sekä kinesioteippauksen käsikirja fysioterapeuteille.

Theseuksen teknisestä ylläpidosta sekä kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto. Ammattikorkeakoulujen osalta kehittämisestä ja sisällön linjauksista vastaa AMKIT-konsortion alainen Theseus-ohjausryhmä. Käytännön tasolla Theseuksen toimintaan liittyviä asioita sekä käyttäjätukea hoitavat niin sanotut Theseus-asiantuntijat, joina toimivat Minna Marjamaa Laurea-ammattikorkeakoulusta sekä Sanna Savolainen ja Tiina Tolonen Oulun seudun ammattikorkeakoulusta.

Ammattikorkeakouluissa edellytetään rinnakkaistallentamista

Rinnakkaistallentaminen on avoimen saatavuuden muoto, joka tarkoittaa rinnakkaiskopion tallentamista esimerkiksi painetussa julkaisussa ilmestyneestä artikkelista avoimeen julkaisuarkistoon mahdollisen embargo-ajan päätyttyä. Embargo- eli karanteeniaika, jonka aikana artikkelia ei voida julkaista avoimessa julkaisuarkistossa, on normaalisti 6 - 12 kuukautta. Tunnetuimmilla kansainvälisillä tiedekustantajilla on yhteinen SHERPA/ROMEO -palvelu, josta voi tarkistaa heidän rinnakkaistallennuskäytäntönsä. Useimmat kustantajat sallivat nykyisin tallentamisen tutkimusorganisaation omaan julkaisuarkistoon.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry antoi lokakuussa 2009 yhteisen Open Access –lausuman. Lausuman mukaisesti ammattikorkeakouluissa toimivien opettajien ja tutkijoiden edellytetään rinnakkaistallentavan tieteellisissä julkaisuissa tai korkeakoulun omissa julkaisusarjoissa julkaistut tutkimusartikkelit Theseus-julkaisuarkistoon 1.1.2010 lähtien. Lausumassa suositettiin julkaistessa suosimaan avointa julkaisupolitiikkaa noudattavia julkaisukanavia, kuten kunkin koulutusalan Open Access -lehtiä ja avoimesti saatavilla olevia sarjajulkaisuja. Myös aiemmin julkaistujen artikkelien rinnakkaistallentamista suositeltiin Ammattikorkeakoulujen Open Access –lausuma. 2009. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. 22.10.2009. Hakupäivä 13.12.2012. http://www.arene.fi/data/dokumentit/52bd599d-66f6-41a9-8cb7-6e151ec677d5_open%20access%20julkilausuma.pdf. Oamkissa henkilökuntaa kehotetaan pidättämään itsellään oikeus rinnakkaistallentaa julkaisunsa Theseukseen heti kun se on mahdollista.

Vastaavankaltaisia lausumia on annettu myös yliopistoissa. Helsingin yliopistossa on annettu rinnakkaistallentamiseen velvoittava mandaatti, joka astui voimaan alkusyksystä 2010. Tampereen  sekä Jyväskylän yliopistoissa tutkijoita on kehotettu rinnakkaistallentamiseen, velvoittavaa mandaattia niissä ei ole. 

Theseuksen käyttäminen Oamkissa

Theseus otettiin käyttöön Oamkissa 1.8.2010. Opinnäytetöiden sähköistä tallentamista oli ryhdytty pilotoimaan Sosiaali- ja terveysalan yksikössä jo edellisenä talvena, ja käytänne laajentui tuolloin muihinkin Oamkin yksiköihin. Käytännössä tämä tarkoitti opinnäytetöiden paperiversioiden kansittamisen lopettamista ja siirtymistä sähköiseen töiden palautukseen.

Kaikkia opinnäytetöitä ei kuitenkaan tallenneta Theseukseen, sillä opiskelijalla on aina oikeus kieltäytyä tallentamasta opinnäytetyötään sinne, opinnäytetyön tilaaja ei anna lupaa verkkojulkaisemiseen tai työn muoto ei mahdollista sen sähköistä julkaisemista. Vaihtoehtoisesti ammattikorkeakoulusta riippuen opinnäytetyö voidaan toimittaa joko paperiversiona kirjastoon tai se tallennetaan intraan. Oamkissa Theseukseen tallentamisen vaihtoehtona on intraan tallentaminen, yleisin vaihtoehto Suomen ammattikorkeakouluissa on työn palauttaminen paperiversiona kirjastoon.

Aloitusvuonna viiden toimintakuukauden aikana Oamkin opinnäytetöistä 35 % tallennettiin intraan ja 65 % Theseukseen. Vuoden 2011 tallennuksissa tallennusmäärien suhde näihin vaihtoehtoihin pysyi lähes samana, intraan tallennettiin tuolloin 31 % ja Theseukseen 69 % opinnäytetöistä. Opiskelijat valitsevat kuitenkin kasvavassa määrin tallennuksen avoimeen julkaisuarkistoon, sillä vuonna 2012 opinnäytetöistä 75 % tallennettiin Theseukseen ja 25 % päätyi intraan. Oamkissa on tehty myös AMKIT-konsortion tilaustyönä Theseuksen käyttöön liittyvä opinnäytetyö Lahdenperä, S. & Ranta, A-K. 2012. Ammattikorkeakoulujen julkaisuarkisto Theseus. Käyttöönotto- ja perustamisvaiheet sekä nykyiset käytänteet ammattikorkeakouluissa. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö..

Rinnakkaistallennusten määrissä on suurta vaihtelua ammattikorkeakoulujen välillä. Joissakin ammattikorkeakouluissa julkaisukokoelmat on luotu Theseukseen, mutta yhtään rinnakkaistallennusta ei ole tehty, yhdestä ammattikorkeakoulusta puuttuvat julkaisukokoelmat toistaiseksi kokonaan. Oamk sijoittuu rinnakkaistallennusten määrällään toiseksi ammattikorkeakoulujen joukossa 61 rinnakkaistallennuksellaan. Suurin osa näistä on Oamkin omaan verkkojulkaisusarja ePookiin tallennettujen julkaisujen rinnakkaistallennuksia. Eniten rinnakkaistallennuksia Theseukseen on tehty Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, jonka julkaisukokoelmissa on yhteensä 110 julkaisua. 

Käytännön syyt lisäävät julkaisuarkistojen tarpeellisuutta

Julkaisuarkistojen yleistymisen taustalla on useita käytännöllisiä syitä. Tallennetut tietueet ovat keskitetysti ylläpitäjän hallittavissa sekä käyttäjien löydettävissä ja selattavissa. Tietueet saavat tallennuksen yhteydessä myös pysyvät verkko-osoitteet (URN), jotka ovat riippumattomia verkkosivuissa tapahtuvista muutoksista. Theseuksen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, ettei jokaisen ammattikorkeakoulun erikseen tarvitse alkaa selvittämään erilaisia teknisiä vaihtoehtoja ja julkaisuprosesseja vaan toimitaan yhteisillä, samankaltaisiin tarpeisiin räätälöidyillä ohjelmistoilla. Opiskelijan näkökulmasta suuri etu on siinä, että sähköisessä muodossa oleva julkaisuarkistoon tallennettu opinnäytetyö on helppo linkittää esimerkiksi työpaikkahakemukseen tai osaksi CV:tä.  

Taloudellisten syiden merkitys on kasvussa. Painettujen ja e-lehtien tilaushintojen jatkuva nousu on johtanut siihen, että lehtitilauksia on jouduttu lakkauttamaan korkeakoulukirjastoissa. Avoimista julkaisuarkistoista on toivottu maksutonta vaihtoehtoa painetuille lehdille sekä tiedekustantajien usein hyvin hintaville tietokannoille. Toisaalta avoimien julkaisuarkistojen syntyminen on koettu uhkaksikin tiedejulkaisemiselle etenkin pienillä kielialueilla, sillä avoimen julkaisemisen seurauksena painettu tiedejulkaiseminen saattaa jopa kokonaan loppua.

Rinnakkaistallentaminen lisääntyy hitaasti 

Theseus on esimerkki siitä, kuinka yhteistyöllä on saatu aikaa opinnäytetöiden avoimen saatavuuden kannalta merkittävä palvelu. Rinnakkaistallennusten määrät ovat Theseuksessa kuitenkin vielä varsin vähäisiä, sinne on tallennettu opinnäytetöiden lisäksi lähinnä vain ammattikorkeakoulujen omien julkaisusarjojen julkaisuja.

Tiedon puute kustantajien käytänteistä, omista tekijänoikeuksista tai julkaisuehdoista voi olla osasyynä rinnakkaistallentamisen hitaaseen lisääntymiseen. Näihin viittaavia tuloksia on saatu Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa tutkijoille tehdyissä rinnakkaistallentamista koskeneissa kyselyissä Sisättö, O., Heikkilä, T., Hyödynmaa, M., Melin, R. & Mäki, K. 2012. Open Access  -kyselyn tulokset. Tampereen yliopiston kirjasto. Hakupäivä 13.12.2012. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8932-7 Harjuniemi, M.-L. & Lehto, S. 2012. Open Access -kysely: tulokset. Mitä mieltä artikkelien rinnakkaistallentamisesta? Jyväskylän yliopiston kirjasto. Hakupäivä 13.12.2012. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201204261581. Tampereen kyselyyn vastasi 205 yliopistoyhteisön jäsentä, jotka tallennusten vähäisistä määristä huolimatta kuitenkin pitivät open access-periaatetta joko erittäin tai melko tärkeänä. Ammattikorkeakouluissa vastaavaa tutkimusta ei toistaiseksi ole tehty.

ARENE ry:n antama Open Access -lausuma ei ole myöskään tuonut ratkaisua rinnakkaistallentamisen yleistymiseksi ammattikorkeakouluissa. Avoimen julkaisemisen tärkeyttä ja merkitystä tulisi saada enemmän näkyviin erityisesti opetushenkilökunnan ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä tekevien keskuudessa. Opinnäytetöiden avoin saatavuus on ammattikorkeakoulujen osalta suurelta osin saavutettu, muu sisältö tulee vielä kaukana perässä.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus