Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 22/2013

Study Group opiskelijan näkökulmasta

Metatiedot

Nimeke: Study Group opiskelijan näkökulmasta

Tekijä: Oja Päivi; Ruusila Ani; Viinikka Sinikka

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, korkeakouluopetus, opetus, opiskelijat, opiskelu, opiskelumotivaatio, pienryhmät, ryhmädynamiikka, ryhmätoiminta, ryhmäytyminen, sopeutuminen, tiimit, tiimityö, yhteishenki, yhteistoiminnallinen oppiminen, yhteistyö

Tiivistelmä: Oulun seudun ammattikorkeakoulussa Liiketalouden yksikössä kokeiltiin Study Group -menetelmää. Menetelmän on tarkoitus auttaa opiskelijoita ryhmäytymään ja sitoutumaan opiskeluun. Study Group –periaatteita ovat säännölliset kokoontumiset, yhdessä sovitut tavoitteet ja pelisäännöt, ryhmällä on vetäjä, joka toimii välittäjänä ryhmän ja opettajien välillä.

Study Group –menetelmää kokeiltiin syksyllä 2012 aloittaneiden tietojenkäsittelyn opiskelijoiden kanssa. Tällöin kokeiluun osallistui 3 opintojaksoa ja seuraavana keväänä yksi opintojakso. Oppijana ammattikorkeakoulussa -opintojaksolla muodostettiin Study Group -ryhmät, ohjattiin ryhmien toimintaa ja menetelmän käyttöä. Muilla opintojaksoilla kukin opettaja ohjeisti menetelmän soveltamisen oman opintojaksonsa tehtävien ja harjoitustöiden tekemisessä.

Opiskelijoiden kokemukset Study Group:sta olivat pääosin myönteisiä. Study Group:n koettiin tukeneen opiskelua ja luoneen yhteenkuuluvuutta oman SG-ryhmän opiskelijoihin. OSa opiskelijoista koki Study Group:n jopa “pakkopullaksi” ja aikataulujen sovittamisen rasitteena.

Julkaisija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2013-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201311127341

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Oja, P., Ruusila, A. & Viinikka, S. 2013. Study Group opiskelijan näkökulmasta. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 22. Hakupäivä 9.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201311127341.

Opintojen alussa opiskelijalla on edessä uusi paikkakunta, uusia kavereita, kontakteja, opintojaksoja, tehtäviä, tietojärjestelmiä, käytänteitä ja opettajia. Voiko opiskelijan sopeutumista uuteen ympäristöön helpottaa Study Group -toiminnalla? Kokeilimme sitä tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa ja saimme opiskelijat ryhmäytymään sekä pitämään opiskelumotivaation korkealla.

Study Group (SG) -toiminta on yhteistoiminnallista opiskelua ja oppimista, joka tukee luentoja, kontaktiopetusta ja -ohjausta, verkko-opintoja sekä itsenäistä opiskelua. Opiskelijan suoritukset voivat olla yksilö- tai ryhmätöitä, suullisia tai kirjallisia, kuten millä tahansa opintojaksolla. Study Group -ryhmä muodostuu 4–6 opiskelijasta (kuva 1), jolle määritellään säännöt ja vetäjä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti tai tarvittaessa ja ryhmä pitää huolta koko ryhmän opiskelijoiden oppimisesta. Tarvittaessa toinen opastaa toista. Jos jokin asia jää ryhmälle epäselväksi, ryhmän vetäjä välittää tiedon opettajalle. Toiminnan tulee olla vapaamuotoista ja tapahtua oppituntien ulkopuolella. Laajala, T. & Guttorm, T. 2013. Study Group -opas opettajille. Opiskelijan oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Oamkissa -hanke. Hakupäivä 20.10.2013. http://www.oamk.fi/amok/emateriaalit/files/5413/8451/0863/SGopas_opettajille040613.pdf Repo-Kaarento, S. 2007. Innostu ryhmästä. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Study Group ryhmätentissä

Kuva 1. Study Group työskentelemässä

Study Group -toiminta edistää opiskelijan ryhmäytymistä. Opiskelijalle syntyy verkosto, johon hän voi turvautua, kun tarvitsee apua opiskelutehtävien tekemiseen, ymmärtämiseen tai käytännön asian selvittämiseen. Saloviita, T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. Jyväskylä: PS-kustannus.

Study Group -toimintaa jalkautetaan käytäntöön ja tutkitaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Ammatillisen opettajakorkeakoulun hankkeessa "Opiskelijan oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Oamkissa". Vuonna 2013 hankkeessa on tuotettu Study Group -oppaat sekä opettajille Laajala, T. & Guttorm, T. 2013. Study Group -opas opettajille. Opiskelijan oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Oamkissa -hanke. Hakupäivä 20.10.2013. http://www.oamk.fi/amok/emateriaalit/files/5413/8451/0863/SGopas_opettajille040613.pdf että opiskelijoille Laajala, T. & Guttorm, T. 2013. Study Group -opas opiskelijoille. Opiskelijan oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Oamkissa -hanke. Hakupäivä 20.10.2013. http://www.oamk.fi/amok/emateriaalit/index.php/download_file/view/65/160/.

Opiskelijat tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa

Syksyllä 2012 Oamkin Liiketalouden yksikössä tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa aloitti 68 uutta opiskelijaa. He ovat pohjakoulutukseltaan datanomeja, ylioppilaita tai toisen tutkinnon suorittaneita, aikuisia ja nuoria aikuisia. Osa on harrastanut ohjelmointia ja tietokoneita. Tietojenkäsittelyn opiskelijoiden pohjatiedot ovat hyvin erilaisia.

Opinnot alkavat viikon perehdytysjaksolla Oamkin käytänteisiin ja toisiin opiskelijoihin tutustumisella. Heistä muodostetaan kaksi luokkaa, A- ja B-luokka. Luokkajako ei ole kaikilla opintojaksoilla sama, vaan osa opinnoista toteutetaan kolmessa opetusryhmässä (A-, B- ja AB-ryhmät). Opintojaksoilla voi olla myös muiden vuosikurssien opiskelijoita.

Study Group -kokeilu 2012–2013

Perehdytysviikolla opiskelijoille pidettiin tunnin motivoiva luento Study Group -toiminnasta. Ydinsanoma oli, että opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan ja toisen opettaminen on yksi keino oppia syvällisemmin. Study Group -kokeiluun osallistui neljä opintojaksoa.

Study Group -ryhmät muodostettiin heti opintojen alussa. Ryhmäjaoissa pyrittiin huomioimaan luokkien jakautuminen eri opintojaksototeutuksiin (A, B ja AB). B-luokassa tuutoropettaja teki ryhmäjaon. A-luokassa osa opiskelijoista muodosti ryhmän itse ja osan ryhmistä teki tuutoropettaja.

Opintojen aloituksessa tapahtuu syksyllä paljon muutoksia, kuten hyväksilukuja, siirtoja eri vuosikursseille, myöhässä aloittavat ja niin edelleen. Nämä muutokset vaikuttivat Study Group -ryhmiin ja ryhmäjakoon tehtiin muutoksia ensimmäisten viikkojen aikana ohjelmoinnin opetuksessa. Ryhmien koko vaihteli kolmesta viiteen opiskelijaa.

Tuutortunneilla ja oppijana ammattikorkeakoulussa -opintojaksolla käsiteltiin mitä Study Group -toiminta on ja miten sitä voidaan hyödyntää opiskelussa. Tunneilla tehtiin erilaisia ryhmäytymistehtäviä ja kerättiin palautetta kokeilusta (taulukko 1). 

TAULUKKO 1. Kokeilun opintojaksot, niiden suoritukset ja Study Group -toiminnan ohjeistus

OpintojaksoSuoritukset / tehtävätSG-ohjeistus

Oppijana ammattikorkeakoulussa (3 op)

  • toteutukset A, B
  • toteutuksilla eri opettajat
  • tehtävistä puolet yksilötöitä ja puolet ryhmätöitä
  • ei tenttiä
  • muodostettiin SG-ryhmät
  • ryhmätyöt ohjeistettiin tekemään SG-ryhmissä 

Ohjelmoinnin perusteet (5 op)

  • toteutukset A, B ja AB
  • toteutuksilla eri opettajat
  • oppimistehtävät ja harjoitustyöt yksilötöitä
  • 8 viikkotenttiä, joista 4 ryhmä-ja 4 yksilötenttiä
  • opiskelijat määrättiin tekemään ryhmätentit SG-ryhmissä

Digitaalinen media (5 op)

  • toteutukset 1. periodilla A ja B
  • toteutukset 2. periodilla A, B ja AB
  • - kaikissa toteutuksissa sama opettaja 
  • kirjallisia ryhmätehtäviä
  • harjoitukset ja harjoitustyö yksilötehtäviä
  • yksilötentti
  • ryhmätehtävät tehtiin SG-ryhmissä
  • yksilösuorituksissa ohjeistettiin tekemään yhteistyötä SG-ryhmässä

Tietokantojen perusteet (5 op)

  • toteutukset A, B ja AB
  • kaksi opettajaa, toisella yksi ja toisella kaksi toteutusta
  • viikottaiset oppimistehtävät yksilötöitä
  • harjoitustyöt ryhmätöitä
  • yksilötentti
  • harjoitustyöt tehtiin SG-ryhmissä
  • yksilötyöt ohjeistettiin tekemään yhteistyössä SG-ryhmässä

Stydy Group -toimintakokeiluun osallistuneista opettajista kolme oli osallistunut Study Group -toiminnan koulutukseen edellisenä keväänä. Muut kolme kokeiluun osallistunutta opettajaa tutustui asiaan itsenäisesti kalvosarjan avulla. Opettajien yhteisistä toimintatavoista sovittiin vain suullisesti, eikä kokeilusta tiedotettu virallisesti.

Study Group -toimintakokeiluun kuului syksyllä kolme eri opintojaksoa (kuvio 1), joilla opetti 5 eri opettajaa. Kevään opintojakson toteutuksissa opetti 2 opettajaa. Opintojaksoilla tehtiin sekä yksilö- että ryhmätöitä ja useimpiin kuului tentti. Jokainen opettaja ohjeisti Study Group -toiminnan omalla tavallaan. Tapaamisten lisäksi opiskelijoiden yhteydenpitovälineitä olivat Facebook, irc, Google Drive ja puhelin.

Study group kokeilun vaiheet

KUVIO 1. Study Group -kokeilu lukuvuonna 2012–2013

Opiskelijoiden kokemukset

Tuutoropettajat kysyivät henkilökohtaisissa keskusteluissa opiskelijoiden tuntemuksia Study Group -toiminnasta. He tekivät Study Group -ryhmille myös sähköisen kyselyn, joka koostui avoimista kysymyksistä. Kaikki ryhmät vastasivat kyselyyn. Liiketalouden opiskelijat tekivät Study Group -kokeilusta teemahaastattelut kymmenelle opiskelijalle. He myös litteroivat ja analysoivat haastattelut.

Video: Opiskelijoiden kokemuksia Study Group -toiminnasta

Opiskelijoiden kokemukset Study Group-toiminnasta olivat pääsääntöisesti positiivisia. He kokivat sosiaalista yhteenkuuluvuutta oman ryhmänsä opiskelijoihin ja saivat ryhmästä ystäviä. Ryhmä auttoi viihtymään koulussa ja toimi tukiverkkona. Study Group tuki opiskelua luomalla positiivista painetta ja sitouttamalla pysymään aikatauluissa. Ryhmästä sai vertaistukea, minkä koettiin helpottavan työkuormaa. Ryhmässä opittiin sosiaalisia taitoja ja monet kokivat toisten opettamisen motivoivaksi ja opettavaiseksi. Study Group myös innosti opiskelemaan asioita laajemmin (taulukko 2).

Osa opiskelijoista koki ryhmän ja aikataulujen yhteensovittamisen kuitenkin rasitteena. Annettuja tehtäviä ei koettu tarpeeksi haastaviksi, että niitä olisi tarvinnut käsitellä ryhmässä. Kaikki ryhmät eivät motivoituneet opettamaan toisiaan. Study Group koettiin jopa “pakkopullaksi”.

Ryhmät, joissa toiminta lähti hyvin liikkeelle, kokivat SG-toiminnan positiiviseksi vielä keväälläkin. Ryhmiä, joissa oli motivaatio-ongelmia, ei saatu ohjauksella toimiviksi ja niissä kokemukset jäivät negatiivisiksi.

TAULUKKO 2. Opiskelijoiden kokemuksia Study Group -toiminnan kokeilusta (samanlaisten vastausten lukumäärää ei merkitty, koska sama opiskelija on osallistunut tutorkeskusteluun, opettajien kyselyyn ja/tai opiskelijoiden tutkimukseen)

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus
  • “Kun olin sairaana, sain muilta ryhmäläisiltä tietää, mitä tunneilla oli käsitelty ja mitkä olivat tehtäviä.”
  • Jäsenistä ei tullut ystäviä keskenään, ja heillä loppui kiinnostus Study Group -toimintaa kohtaan melko nopeasti.

Sitoutuminen ryhmään

  • Oma aktiivisuus ryhmän toiminnassa koettiin merkittävänä ja kaikkien oppimisesta koettiin olleen hyötyä toisille.
  • Ryhmällä ei ollut selvää johtajaa. “Jokainen voi pyytää apua, kun kokee tarvitsevansa, ja pyrimme ratkaisemaan ongelman yhdessä.”

Oppimisen tuki ja opintoihin sitoutuminen

  • SG-ryhmä antoi opiskeluun “boostia”.
  • Annetut tehtävät eivät olleet sellaisia, että olisi ollut tarvetta käsitellä niitä Study Groupissa.

Tiedon jakaminen 

  • “Ryhmän jäsenet auttoivat toisiaan, jos joku on tiennyt jotain, niin tieto jaettiin myös muille.”
  • “Kaikki ryhmän jäsenet olivat ryhmälle yhtä tärkeitä. Toisia autettiin, kun oli tarvetta.”

Motivaation ylläpito

  • Opiskeltavat asiat eivät olleet kovin haastavia. “Mutta jos tehtäviä olisi pitänyt tehdä yksin, niin ne olisivat olleet vähän haastavampia”.
  • Ryhmä, joka muodostui taustaltaan erilaisista opiskelijoista (osalla IT-osaamista ennestään), koettiin haasteelliseksi.

Yksilöllisyyden huomioiminen

  • Study Groupissa yksittäinenkin jäsen saa äänensä kuuluville.
  • “Pienryhmässä keskustelu on helpompaa ja oman äänensä saa paremmin kuuluviin.”

Muuta

  • “Välillä tuntui SG:n olevan tärkeämpi opettajille kuin oppilaille.”
  • “Tätä kokeilua pitää ehdottomasti jatkaa.”
  • Tuli ilmi, ettei SG toimi, jos jäseniä on eri luokilta. Kaksi eri luokkajakoa 

Yhteenveto  

Study Group -toiminta koettiin pääpiirteittäin positiiviseksi asiaksi. Se näytti lisänneen sosiaalista yhteenkuuluvuutta, toimi oppimisen tukena ja auttoi opiskelijoita sitoutumaan opintoihin. Hyvin toimineissa ryhmissä tieto kulki ryhmän sisällä ja ryhmän koettiin motivoivan opiskelemaan.

Käytännön haasteita ryhmien muodostamiseen ja toimintaan toi opiskelijoiden jakaantuminen osittain kahteen ja osittain kolmeen opetusryhmään. Luokkajaot tulee saada pysyviksi mahdollisimman varhain.

Opiskelijat kaipasivat haasteellisempia oppimistehtäviä, kuten Oamkin Luonnonvara-alalla vuotta aikaisemmin tehdyssä kokeilussakin Talonen, S. 2013. Study Group -toiminta paransi oppimistuloksia. ePooki. Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 2. Hakupäivä 12.11.2013. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201301071050.. Toisaalta opiskelijat eivät välttämättä osanneet hyödyntää SG-ryhmää vaikeiden asioiden opiskelussa. 

Sekä opettajien että opiskelijoiden SG-koulutukseen tulisi panostaa; kaikille ei ollut selvää mitä Study Group -toiminta on, miten sen tulisi toimia ja mitä hyötyä siitä opiskelijalle voi olla. 

Study Group -toiminta on otettu käyttöön myös syksyllä 2013 aloittaneiden tietojenkäsittelyn opiskelijoiden kanssa. Tämän kokeilun kokemuksia hyödynnetään ohjauksessa ja opastuksessa. On ilo huomata, että Study Group -toiminta on otettu käyttöön myös Oamkin sisäisessä tuutoropettajakoulutuksessa.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus