Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 23/2014

Ammattikorkeakouluille Green Campus -toimintamalli?

8.12.2014 ::

Metatiedot

Nimeke: Ammattikorkeakouluille Green Campus -toimintamalli?

Tekijä: Virkkula Outi

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, kampukset, kestävä kehitys, korkeakoulut, yhteiskuntavastuu, yliopistot

Tiivistelmä: Suomen Kestävän kehityksen toimikunnan Yhteiskuntavastuuhaaste tuo ammattikorkeakoulujen toimintaan selkeitä vastuullisuuden tavoitteita ja edistämisen painetta. Useassa ammattikorkeakoulussa kestävän kehityksen työhön on sitouduttu vähintään visio- ja strategiatasolla, ja noin puolet hyödyntää toiminnassaan erilaisia ympäristöjärjestelmiä tai -ohjelmia. Green Campus -malli on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi yliopistoissa. Toiminta- ja ajattelumalli integroi kestävyyden näkökulmaa organisaation perustehtäviin ja edellyttää konkreettisia tekoja, osaamisen näyttöjä. Lisäksi Green Campus omaa vahvaa viestinnällistä ja profiloitumisen potentiaalia.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2014-12-08

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2014111746339

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Virkkula, O. 2014. Ammattikorkeakouluille Green Campus -toimintamalli?. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 23. Hakupäivä 21.4.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2014111746339.

Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen painotukset ja aktiviteetit vaihtelevat. Edelläkävijät ovat sitoutuneet erilaisiin konkreettisiin järjestelmiin ja toimintamalleihin. Useimmat osoittavat vastuullisuuttaan strategia- ja arvotasolla. Ammattikorkeakoulujen olisi luontevaa sitoutua Green Campus -malliin, jossa koulun oma toimintaympäristö toimisi monialaisena osaamisen näyttämönä ja pilotointiympäristönä.

Green Campus

Vastuun kantoa yhteiskuntasitoumuksella

YK:n koulutuksen merkitystä korostava kestävän kehityksen vuosikymmen (2005–2014) on päättymässä Framework for the UN DESD International Implementation Scheme. 2006. UNESCO Education Sector. Hakupäivä 25.9.2014. http://unesdoc.unesco.org/images/0014/001486/148650E.pdf. Uusia, kansainvälisiä tavoitteita pohditaan jo, jotta jatkosta päästäisiin sopuun vuoden 2015 aikana. Keskeisiksi kestävän kehityksen asioiksi ovat nousemassa eriarvoisuuden vähentäminen, kestävät kulutus- ja tuotantotavat sekä rauhanomainen yhteiskuntakehitys Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat myös Suomea. 2014. Ympäristöministeriön, ulkoasianministeriön ja Suomen kestävän kehityksen toimikunnan tiedote 4.9.2014. Hakupäivä 25.9.2014. http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kestavan_kehityksen_tavoitteet_koskevat_(31031). Suomen Kestävän kehityksen toimikunta teki mielenkiintoisen avauksen vuoden 2014 alussa. Se laati uuden strategiapaperin sijasta kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ja haastoi mukaan kaikki yhteiskunnalliset toimijat, kuten yritykset, yhteisöt, järjestöt ja korkeakoulut. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Hakupäivä 25.9.2014. http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kestava_kehitys/Kestavan_kehityksen_yhteiskuntasitoumus Toimikunta linjasi valtakunnallisesti kahdeksan keskeistä kestävän kehityksen työn tavoitetta (taulukko 1) ja avasi julkisen tietokannan toimenpidesitoumusten tallentamiseksi. 

TAULUKKO 1. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan asettamat yhteiskuntasitoumuksen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Hakupäivä 25.9.2014. http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kestava_kehitys/Kestavan_kehityksen_yhteiskuntasitoumus tavoitteet

  Tavoite Sisältö, avainsanoja
1 Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin Mahdollisuus terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen, korkea koulutustaso, kestävän kehityksen näkökulma opetussisällöissä
2

Vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta

Demokratia, osallistuminen, monikulttuurisuus ja läpinäkyvyys

3

Työtä kestävästi

Korkea työllisyysaste, vihreä talous, osaamisen ja yrittäjyyden tukeminen, työhyvinvointi

4

Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt

Kestävät ja turvalliset yhdyskunnat, kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet, lähidemokratia, viihtyisä ja terve elinympäristö

5

Hiilineutraali yhteiskunta

Energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot ja –järjestelmät, liikenneratkaisut, vähähiilisyys

6

Resurssiviisas talous

Kestävät ja kilpailukykyiset ratkaisut, resurssitehokkuus, uudet liiketoimintamallit, puhdas teknologia, biotalous, uusiutuvat energiat
7

Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat

Ekologinen jalanjälki, luonnonvaroja säästävät valinnat, kestävät palvelut ja tuotteet, aineeton kulutus
8

Luontoa kunnioittava päätöksenteko

Monimuotoisuuden arvostus, ohjaus, ekosysteemipalvelut ja hyvinvointi, kannustimet

Yhteiskuntasitoumus saattaa kuulostaa vapaaehtoisuutta ohjaavalta asiakirjalta vailla konkreettisia toimia tai vaatimuksia. Kiinnostavaksi toimikunnan ratkaisun tekee se, että Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on sopimuskautta 2013–2016 koskevassa korkeakouluohjauksessaan ottanut sitoumuksen huomioon ja pyytänyt ammattikorkeakouluilta (yhteensä 24) ja yliopistoilta (yhteensä 14) suunnitelmaa yhteiskuntasitoumuksen toimittamiseksi, minkä toimeenpanoa ministeriö tulee seuraamaan. Lisäksi SITRA (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) on perustanut asiantuntijapaneelin arvioimaan ja haastamaan yhteiskuntasitoumuksen edistymistä. Tällä hetkellä ainoat sitoumustietokannassa korkeakoulusektoria edustavat ovat Hankenin kauppakorkeakoulu, Metropolia-ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia Sitoumukset 2050.fi. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset. Hakupäivä 26.11.2014. http://sitoumus2050.fi/. Muiden oppilaitosten, koulutuskuntayhtymien sekä kunta- ja yrityssektoritoimijoiden sitoumuksia sen sijaan löytyy runsaasti.

Konkreettiset ratkaisut kestävyyden edistämisessä

Huolimatta korkeakoulujen näkymättömyydestä tietokannassa, monissa korkeakouluissa tehdään aktiivisesti hyviä kestävän kehityksen tekoja vaihtelevin sitoumuksin. Taulukkoon 2 on listattu ne ammattikorkeakoulut, jotka hyödyntävät konkreettisia järjestelmiä tai raportointimalleja kestävän kehityksen työn osoittamiseksi ja työn jatkuvuuden varmistamiseksi. Strategioissa avatut profiili, visiot ja arvopainotukset on jätetty listauksesta pois. Lisäksi taulukon lopussa esitellään yliopistojen ratkaisuja.

TAULUKKO 2. Valitut työkalut kestävän kehityksen työssä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa (Green Office Green Office -toimistot. Julkishallinto. Hakupäivä 28.9.2014. http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/greenoffice/toimistot/, Reilun kaupan korkeakoulu Reilun kaupan korkeakoulut. Hakupäivä 28.9.2014. http://www.reilukauppa.fi/tulemukaan/korkeakoulut/reilun-kaupan-korkeakoulut/, ISO14001 tai muu)

Korkeakoulu Green Office Reilun kaupan korkeakoulu ISO14001 Muu
Arcada  X      
Diakonia-amk

 

X

   
Haaga-Helia amk

X

     
Jyväskylän amk

X

     
Karelia-amk

X

     
Kymenlaakson amk       Yhteiskuntavastuu-raportti
Metropolia-amk

X

     
Mikkelin amk       Ympäristöohjelma 2015
Yrkehögskolan Novia    X X  
Oulun amk     X Ympäristöohjelma 2015
Saimaan amk       Yhteiskuntavastuu-raportti
Savonia-amk       Yhteiskuntavastuu-raportti (ed. v. 2011)
Turun amk        
Aalto yliopisto X     Green Campus, Vastuullisuus-raportti
Helsingin yliopisto X X    
Itä-Suomen yliopisto X X    
Lappeenrannan teknillinen yliopisto X   X Green Campus
Tempereen yliopisto   X   Ekokampus, Kestävän kehityksen -raportti

Ammattikorkeakouluista 13:ssa (54 %) on sitouduttu ympäristöjärjestelmiin, -ohjelmaan tai yhteiskuntavastuuraportointiin, jotka asettavat vaatimuksia ja edellyttävät kestävän kehityksen työltä systemaattisuutta. WWF:n koordinoima Green Office on verraten nopea rakentaa, vaivaton hallinnoida, ja on viestinnällisesti vahva tunnusmerkki. Green Officen tavoitteissa korostuu käytännönläheisyys, kuten jätteen syntymisen ja paperin kulutuksen vähentäminen ja seuranta sekä ympäristöystävälliset hankinnat. Omista kulutusluvuista raportoidaan WWF:lle kerran vuodessa ja toimisto käydään paikan päällä tarkastamassa joka kolmas vuosi. Mikä Green Office. Hakupäivä 18.11.2014. http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/greenoffice/mika-green-office/ Myös Reilun kaupan -arvonimi tunnetaan. Korkeakoululle arvonimen saaminen tarkoittaa ensin erityisesti kahvin ja teen vaihtamista Reilun kaupan valikoimaan, mutta myös jatkuvaa parantamista, kuten toimintaan sitoutumista ja tuotevalikoiman laajentamista sekä Reilun kaupan teemaviikkoon osallistumista. Arvonimi myönnetään vuodeksi kerrallaan. Reilu kauppa - Korkeakoulut. Hakupäivä 18.11.2014. http://www.reilukauppa.fi/tulemukaan/korkeakoulut/

Kansainvälisesti akkreditoitu ISO14001-ympäristöstandardi edellyttää organisaatiolta edellisiä järjestelmiä mittavampia tekoja, mutta toimii säännöllisine auditointeineen tehokkaana johtamisen ja perustoimintojen (opetus, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö, muut arkipäivän toiminnot) kehittämisen välineenä. Kestävän kehityksen toimintaohjelmassa ammattikorkeakoulun vastuut, teot ja tavoitteet on seikkaperäisesti avattu ja niiden toteutumista myös seurataan. Tämä tarkoittaa, että myös opetusta ja tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotyötä arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Green Office ja Reilun kaupan -arvonimi eivät edellytä tätä. Muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöohjelma on sidoksissa organisaation laatujärjestelmään Kestävämpi Mamk. Ympäristöohjelma 2011 – 2015. Hakupäivä 30.9.2014. http://www.mamk.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/mamk/embeds/mamkwwwstructure/16708_KESTAVAMPI-MAMK.pdf, ja toisaalta Kymeen ammattikorkeakoulu soveltaa raportoinnissaan Global Reporting Initiative -ohjeistoa Kymen ammattikorkeakoulu. Yhteiskuntavastuuraportit. Hakupäivä 30.9.2014. http://www.kyamk.fi/Kyamk/Yleistietoa/Vastuuraportit/.

Pikainen läpileikkaus yliopistojen kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun sitoutumiseen osoittaa, että verraten samat ratkaisut ovat käytössä. Toisaalta usea yliopisto on lähtenyt rakentamaan kestävän kehityksen työtään Green Campus -toimintamallin kautta, mikä yhdistää monia pohjoismaiden yliopistoja. Kampustyön edistämiseksi ja vahvistamiseksi on perustettu kansainvälinen Nordic Sustainable Campus Network Nordic Sustainable Campus Network. Hakupäivä 30.9.2014. http://nordicsustainablecampusnetwork.wordpress.com/about-nscn/, ja tyypillisesti sitä tehdään jonkun (tai usean) ympäristöjärjestelmän tukemana (esimerkiksi Green Office tai ISO14001), mikä tuo toiminnan tarkasteluun tarvittavaa kehittämisen painetta. 

Aalto yliopisto on esittänyt tavoitteekseen olla Suomen johtava kestävä yliopistokampus vuonna 2020, ja on käynnistänyt Otaniemen kampukselleen muun muassa kaupunkiviljely-hankkeen sekä energiomavarainen Otaniemi 2030 -kilpailun Aalto yliopisto. Kestävä kehitys. Hakupäivä 19.11.2014. http://www.aalto.fi/fi/about/strategy/sustainability/. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on tullut kampustyöstään kansainvälisesti palkituksi Voitto kotiin – LUT ykköseksi kansainvälisessä ISCN-kilpailussa. Hakupäivä 1.10.2014. http://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/voitto-kotiin-lut-ykkoseksi-kansainvalisessa-iscn-kilpailussa ja se edistää aktiivisesti muun muassa erilaista sähköistä liikkumista (hybridiautot, sähköskootteerit ym.) osana vihreän energian ja teknologian tutkimustyötään. LUT:in sitoutuminen Green Campus -toimintamalliin vaikuttaa siihen, että omia perustehtäviä toteutetaan kestävyyden näkökulmasta ja eri pilotointeja hyödynnetään myös omassa toiminnassa. Merkityksellistä on myös se, että LUT:in ravintopalveluissa (Sodexo) on siirrytty käyttämään pelkkiä luomujauhoja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Green Campus - Vihreitä edistysaskelia. Hakupäivä 19.11.2014. http://www.lut.fi/green-campus 

Kestävä kampusmalli myös ammattikorkeakouluihin

Korkeakoulujen kestävän kehityksen työn analyysi osoitti, että useimmissa ammattikorkeakouluissa ekologinen tai sosiaalinen vastuullisuus on avattu vähintään visio-, strategia- tai arvotasolle. Vaikuttavuus saavutetaan kuitenkin konkreettisilla teoilla ja sitoutuminen johonkin järjestelmään ja raportointitraditioon on kannatettavaa. Eri työkalut tuovat kestävän kehityksen toimintaan rytmiä, todellisia tavoitteita, aikarajoja ja systemaattisuutta. Lisäksi ammattikorkeakoulujen profiili käytäntöön orientoituvana toimijana edellyttää myös itse tekoja. Huolimatta siitä, että merkittävät yhteistyökumppanit löytyvät organisaation ulkopuolelta (esimerkiksi maakuntien elinkeino- ja yrityselämästä), olisi erittäin luontevaa, että myös ammattikorkeakoulujen kampukset toimisivat nykyistä vahvemmin erilaisina monialaisina yhteiskuntavastuun osaamisen näyttämöinä ja pilotointiympäristöinä. Löytyväthän kestävän kehityksen toimikunnan asettamat uudet tavoitteet jo nyt monen opinnäytetyön ja hankkeen sisällöistä.

Green Campus tarkoittaa kampuksella tapahtuvan opetus- ja kehitystyön jäsentämistä kestävän kehityksen tekoina, ja niiden hyödyntämistä nykyistä monitasoisempina profiloitumisen mahdollisuuksina. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulun Kotkantien kampuksen hajautetun ja uusiutuvan energiantuotannon opetus- ja kehittämisympäristö erilaisine pilotointeineen toimii konkreettisena osaamisen areenana ja sen viestinnällinen potentiaali on vahva. Aurinkosähköjärjestelmän vähittäinen laajentaminen kampusten katoille on seuraava luonteva kehitysaskel. Lisäksi kampusten kattopinta-alaa voitaisiin hyödyntää viherkattoina, vihreän infrastruktuurin innovaatiivisina kokeilukenttinä. Sitovathan viherkatot muun muassa hulevettä, pienhiukkasia ja hiilidioksidia sekä ehkäisevät meluisuutta. Kampusajattelu edellyttääkin ammattikorkeakoululta laaja-alaista vastuullisuuteen orientoitumista ja osallistumista, ja se on viestinnällisesti tehokas strateginen valinta.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus