Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 29/2014

Master-koulutuksen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen kehittämisprojekti vuosina 2012–2014

Metatiedot

Nimeke: Master-koulutuksen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen kehittämisprojekti vuosina 2012–2014

Tekijä: Isohanni Irene; Huttunen Johanna

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, kehittäminen, korkeakoulututkinnot, markkinointi, monialaisuus, opetussuunnitelmat, opinnäytteet, Oulun ammattikorkeakoulu, pedagogiikka, projektit, työelämälähtöisyys, työelämäyhteydet, verkko-opiskelu, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Tiivistelmä: Lähtökohdat: Oulun ammattikorkeakoulussa toteutettiin vuosina 2012–2014 ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen eli maisteritasoisen koulutuksen (master-koulutus) kehittämisprojekti. Tarkoituksena oli parantaa master-koulutuksen laatua ja tehokkuutta.

Kehittämisprojektin tavoitteet olivat 1) opetussuunnitelman kehittäminen, 2) opinnäytetyöprosessin keskeisen aseman varmistaminen, 3) maksimaalinen verkko-oppiminen, 4) tiedottamisen parantaminen ja 5) tutkintojen määrän kasvattaminen.

Kehittämisprojektin toteuttajia olivat master-koulutuksen opettajat, erityisesti yliopettajat.

Miten kehittämisprojekti toteutettiin? 1.) Opettajat selvittivät opetussuunnitelmista kaikkia aloja koskevat yhteiset opinnot ja osaamisalueet. 2.) Nimettiin johtoryhmä ja kolme kehittämistyöryhmää. Lisäksi verkko-oppimisen kehittäminen sisällytettiin kaikkien kehittämisryhmien toimintaan. 3.) Pilotoitiin yhteiset monialaiset opinnot. 4.) Järjestettiin viisi master-aamiaistilaisuutta, joissa visioitiin master-koulutusta vuonna 2020, käsiteltiin verkko-opetusta, yhteisiä monialaisten opintojaksojen pilotteja sekä esiteltiin kehittämistyöryhmien toiminnan tuloksia. 5.) Perustettiin Master of Masters -ryhmä, jonka tehtävänä oli kehittää koulutusta ja lisätä master-tutkintojen tunnettuutta. Ryhmään on kutsuttu yritysten ja työelämän parhaita asiantuntijoita.

Tulokset: 1.) Master-koulutuksen vision mukaan monialaisen master-koulutuksen oppimisen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Koulutuksessa toteutetaan tutkivaa, yhteistoiminnallista sekä käyttäjälähtöistä pedagogiaa. Tuotettiin monialaisia kaikille yhteisiä opintoja ja 12 opettajaa osallistui uudenlaista opettajuutta koskevaan koulutukseen (30 op). 2.) Kuvattiin opinnäytetyön prosessi oppimisen ytimeksi ja sen kiinteä yhteys muihin opintoihin. Opinnäytetyöt tehdään sosiaali- ja terveysalalla työelämän kanssa yhteisissä monialaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Opiskelijoiden kokemusten mukaan työelämälähtöiset projektit ja ongelmanratkaisutehtävät edistävät oppimista. 3.) Verkko-opetuksen määrä nousi kaikissa syksyllä 2014 alkaneissa tutkinto-ohjelmissa (77–92%:iin) verrattuna vuoden 2012 lähtötilanteeseen (0–60%). Kaikille master-opiskelijoille yhteinen Optima-alusta otettiin käyttöön. Opettajille tarjottiin koulutusta verkkoympäristöjen käytössä sekä verkkopedagogiikassa. Opettajista vain 40 % osallistui tarjottuun verkko-opetuksen perehdytykseen. Monialaisten opintojen verkkototeutukset rakennettiin opettajien ja verkkotutorin yhteistyönä. 4.) Perustettiin Master of Masters -ryhmä varmistamaan koulutuksen työelämävastaavuus. Hakijan sivut muokattiin opiskelijaystävällisemmiksi sekä valmisteltiin master-koulutuksen markkinointisuunnitelma. Syksyllä 2014 uudet opiskelijat aloittivat opiskelun yhteisillä kaksi päivää kestävillä aloituspäivillä. Kehittämisprojekti tuotti yhteensä viisi julkaisua. 5.) Master-tutkintojen määrä kaksinkertaistui vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Vuonna 2014 aloituspaikat saatiin täyteen liiketaloudessa ja sosiaali- ja terveysalalla. Tekniikan alalla 10 paikkaa jäi täyttämättä.

Mitä jäi saavuttamatta? Työelämän kanssa tehtävän tutkimus- ja kehittämisyhteistyön toimintamalli jäi kuvaamatta. Opiskelija ei voi vielä suorittaa verkossa koko tutkintoa. Monialaisia opintoja voisi olla enemmän kuin syksyllä 2014 tarjotaan. Opettajat tarvitsevat koulutusta uudenlaisesta opettajuudesta. Kansainvälisyys näkyy heikosti opetussuunnitelmissa.

Johtopäätökset: Kehittämisprojektissa määriteltiin master-koulutuksen visio vuonna 2020 sekä master-koulutuksen pedagogia. Se tuotti uutta tietoa uudenlaisesta opettajuudesta, erityisesti monialaisesta opettajien, opiskelijoiden ja työelämän yhteistyöstä sekä verkko-opetuksesta. Jatkossa master-koulutuksen vision toteutuminen ja master-pedagogian mukainen toiminta edellyttää, että opetussuunnitelma laaditaan ja toteutetaan aikaisempaa kiinteämmin yhteistyössä työelämän kanssa. Koska opinnäytetyöprosessi nostettiin oppimisen ytimeksi, työelämän kanssa toteutettavien tutkimus- ja kehittämisprojektien tulisi muodostua luonnollisiksi master-opiskelijoiden oppimisympäristöiksi. Niissä tulisi hyödyntää myös opiskelijoiden osaaminen sekä aikaisempaa vahvemmin Oamkin painoalat.

Verkko-opetusta tulee lisätä, koska opiskelija ei voi vielä suorittaa master-tutkintoa verkossa. Verkko-opetuksen tueksi opettajille on tarjottava teknisten ratkaisujen ja tukipalvelujen lisäksi ohjausta verkkoympäristöjen hallittuun käyttöön. Jatkossa tulee selvittää verkko-oppimisen välttämättömät, välilliset ja sitä edistävät edellytykset sekä siitä, miten verkkotyöskentelyä hyödynnetään työelämän kanssa.

Opettajan työn muutosvalmiuksia tulee vahvistaa mahdollistamalla riittävä dialogia asenteista ja osaamisesta. Verkko-oppiminen sekä koulutusalat ylittävän koulutuksen onnistuminen vaatii tukiprosessien - opiskelija-, hakija-, it- ja viestintäpalvelut - ja koulutustoiminnan saumatonta yhteistyötä. Tämä edellyttää päätöksiä master-koulutuksen organisoinnista ja johtamisesta, opettajan työajan käytöstä, kuten myös master-koulutuksen markkinointisuunnitelman systemaattista toteuttamista.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2014-12-10

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-118-0

Kieli: suomi

ISBN: 978-951-597-118-0 (HTML)

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Isohanni, I. & Huttunen, J. 2014. Master-koulutuksen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen kehittämisprojekti vuosina 2012–2014. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 29. Hakupäivä 20.5.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-118-0.

Ylempää ammattikorkeakoulututkintokoulutusta on toteutettu Suomessa ja Oulun ammattikorkeakoulussa vuodesta 2002 alkaen. Master-koulutuksen tarjonta ja kysyntä eivät kuitenkaan ole olleet tasapainossa. Aloituspaikkoja on jäänyt täyttämättä ja aloittaneista vain noin kolmasosa on suorittanut tutkinnon. Oulun ammattikorkeakoulun master-koulutuksen kehittämisprojekti kokosi tietoa koulutuksen kehittämiseksi.

Tiivistelmä

Lähtökohdat

Oulun ammattikorkeakoulussa toteutettiin vuosina 2012–2014 ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen eli maisteritasoisen koulutuksen (master-koulutus) kehittämisprojekti. Tarkoituksena oli parantaa master-koulutuksen laatua ja tehokkuutta. 

Kehittämisprojektin tavoitteet olivat:

  1. opetussuunnitelman kehittäminen, 
  2. opinnäytetyöprosessin keskeisen aseman varmistaminen, 
  3. maksimaalinen verkko-oppiminen, 
  4. tiedottamisen parantaminen ja 
  5. tutkintojen määrän kasvattaminen. 

Kehittämisprojektin toteuttajia olivat master-koulutuksen opettajat, erityisesti yliopettajat. 

Miten kehittämisprojekti toteutettiin?

  1. Opettajat selvittivät opetussuunnitelmista kaikkia aloja koskevat yhteiset opinnot ja osaamisalueet. 
  2. Nimettiin johtoryhmä ja kolme kehittämistyöryhmää. Lisäksi verkko-oppimisen kehittäminen sisällytettiin kaikkien kehittämisryhmien toimintaan. 
  3. Pilotoitiin yhteiset monialaiset opinnot. 
  4. Järjestettiin viisi master-aamiaistilaisuutta, joissa visioitiin master-koulutusta vuonna 2020, käsiteltiin verkko-opetusta, yhteisiä monialaisten opintojaksojen pilotteja sekä esiteltiin kehittämistyöryhmien toiminnan tuloksia. 
  5. Perustettiin Master of Masters -ryhmä, jonka tehtävänä oli kehittää koulutusta ja lisätä master-tutkintojen tunnettuutta. Ryhmään on kutsuttu yritysten ja työelämän parhaita asiantuntijoita. 

Tulokset

  1. Master-koulutuksen vision mukaan monialaisen master-koulutuksen oppimisen kohteena on työelämän tutkiminen ja kehittäminen. Koulutuksessa toteutetaan tutkivaa, yhteistoiminnallista sekä käyttäjälähtöistä pedagogiaa. Tuotettiin monialaisia kaikille yhteisiä opintoja ja 12 opettajaa osallistui uudenlaista opettajuutta koskevaan koulutukseen (30 op). 
  2. Kuvattiin opinnäytetyön prosessi oppimisen ytimeksi ja sen kiinteä yhteys muihin opintoihin. Opinnäytetyöt tehdään sosiaali- ja terveysalalla työelämän kanssa yhteisissä monialaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Opiskelijoiden kokemusten mukaan työelämälähtöiset projektit ja ongelmanratkaisutehtävät edistävät oppimista. 
  3. Verkko-opetuksen määrä nousi kaikissa syksyllä 2014 alkaneissa tutkinto-ohjelmissa (77–92%:iin) verrattuna vuoden 2012 lähtötilanteeseen (0–60%). Kaikille master-opiskelijoille yhteinen Optima-alusta otettiin käyttöön. Opettajille tarjottiin koulutusta verkkoympäristöjen käytössä sekä verkkopedagogiikassa. Opettajista vain 40 % osallistui tarjottuun verkko-opetuksen perehdytykseen. Monialaisten opintojen verkkototeutukset rakennettiin opettajien ja verkkotutorin yhteistyönä. 
  4. Perustettiin Master of Masters -ryhmä varmistamaan koulutuksen työelämävastaavuus. Hakijan sivut muokattiin opiskelijaystävällisemmiksi sekä valmisteltiin master-koulutuksen markkinointisuunnitelma. Syksyllä 2014 uudet opiskelijat aloittivat opiskelun yhteisillä kaksi päivää kestävillä aloituspäivillä. Kehittämisprojekti tuotti yhteensä viisi julkaisua. 
  5. Master-tutkintojen määrä kaksinkertaistui vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Vuonna 2014 aloituspaikat saatiin täyteen liiketaloudessa ja sosiaali- ja terveysalalla. Tekniikan alalla 10 paikkaa jäi täyttämättä. 

Mitä jäi saavuttamatta?

  1. Työelämän kanssa tehtävän tutkimus- ja kehittämisyhteistyön toimintamalli jäi kuvaamatta. 
  2. Opiskelija ei voi vielä suorittaa verkossa koko tutkintoa. 
  3. Monialaisia opintoja voisi olla enemmän kuin syksyllä 2014 tarjotaan. 
  4. Opettajat tarvitsevat koulutusta uudenlaisesta opettajuudesta. 
  5. Kansainvälisyys näkyy heikosti opetussuunnitelmissa. 

Johtopäätökset

Kehittämisprojektissa määriteltiin master-koulutuksen visio vuonna 2020 sekä master-koulutuksen pedagogia. Se tuotti uutta tietoa uudenlaisesta opettajuudesta, erityisesti monialaisesta opettajien, opiskelijoiden ja työelämän yhteistyöstä sekä verkko-opetuksesta. Jatkossa master-koulutuksen vision toteutuminen ja master-pedagogian mukainen toiminta edellyttää, että opetussuunnitelma laaditaan ja toteutetaan aikaisempaa kiinteämmin yhteistyössä työelämän kanssa. Koska opinnäytetyöprosessi nostettiin oppimisen ytimeksi, työelämän kanssa toteutettavien tutkimus- ja kehittämisprojektien tulisi muodostua luonnollisiksi master-opiskelijoiden oppimisympäristöiksi. Niissä tulisi hyödyntää myös opiskelijoiden osaaminen sekä aikaisempaa vahvemmin Oamkin painoalat. 

Verkko-opetusta tulee lisätä, koska opiskelija ei voi suorittaa master-tutkintoa kokonaan verkossa. Verkko-opetuksen tueksi opettajille on tarjottava teknisten ratkaisujen ja tukipalvelujen lisäksi ohjausta verkkoympäristöjen hallittuun käyttöön. Jatkossa tulee selvittää verkko-oppimisen välttämättömät, välilliset ja sitä edistävät edellytykset sekä siitä, miten verkkotyöskentelyä hyödynnetään työelämän kanssa. 

Opettajan työn muutosvalmiuksia tulee vahvistaa mahdollistamalla riittävä dialogia asenteista ja osaamisesta. Verkko-oppiminen sekä koulutusalat ylittävän koulutuksen onnistuminen vaatii tukiprosessien - opiskelija-, hakija-, it- ja viestintäpalvelut - ja koulutustoiminnan saumatonta yhteistyötä. Tämä edellyttää päätöksiä master-koulutuksen organisoinnista ja johtamisesta, opettajan työajan käytöstä, kuten myös master-koulutuksen markkinointisuunnitelman systemaattista toteuttamista.

Verkko-oppiminen

1 Lähtökohta

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta. Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5–4,5 vuotta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto. Lisäksi alalta on oltava noin kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yliopistoissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Ylempi ammattikorkeakoulututkintokoulutus on maisteritasoista koulutusta. Tässä raportissa sitä kutsutaan master-koulutukseksi. Sen tavoitteena on tarjota selvästi työelämäorientoitunut vaihtoehto yliopiston maisteriopinnoille. Tavoitteena on vastata työ- ja elinkeinoelämän kehittämisen haasteisiin sekä edistää yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä sekä opetuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan integraatiota. Ylempää ammattikorkeakoulututkintokoulutusta on toteutettu vuodesta 2002 alkaen Suomessa ja siitä saakka myös Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk). Keskeisiä käytännön työssä nousseita ajankohtaisia kysymyksiä ovat seuraavat: 

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen Innola, M. 2012. Selvitys ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asemasta työelämässä ja uudistuksen vaikutuksesta koulutusjärjestelmään ja työelämään. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakupäivä 13.11.2014. http://www.hamk.fi/verkostot/ylempi-amk-kehittamisverkosto/tiedottaminen-ja-julkaisutoiminta/Documents/selvitys_yamk_lopullinen.pdf mukaan master-koulutusta tulee kehittää seuraavasti: 

Yhteenvetona voidaan todeta, että ammattikorkeakoulujen master-koulutuksen asema suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä on vielä epäselvä ja vakiintumaton. Master-koulutuksen haluttavuutta, tunnettavuutta sekä tunnustettavuutta hakijoiden, työelämän toimijoiden, suuren yleisön ja muiden korkeakoulujen keskuudessa tulee parantaa. 

2 Ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen eli maisteritasoisen koulutuksen kehittämistarpeet Oulun ammattikorkeakoulussa

Master-koulutuksen tarjonta ja kysyntä eivät ole olleet tasapainossa Oamkissa (kuvio 1). Aloituspaikkoja on jäänyt täyttämättä ja aloittaneista noin kolmasosa on suorittanut tutkinnon vuoteen 2012 mennessä (tekniikan ala, sosiaali- ja terveysala, luonnonvara-ala sekä liiketalouden ala). Näin ollen koulutus on myös kallista ammattikorkeakoululle. Isohanni, I. 2013. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Teoksessa H. Honkanen & L. Kiviniemi (toim.) Yhdessä mukana muutoksessa. Lea Rissasen juhlakirja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 9. Hakupäivä 14.11.2014. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-092-3 Tilanne on parantunut vuonna 2013.

Ylemmät amk-tutkinnot, aloituspaikat, aloittaneet ja tutkinnot 2002-2014

KUVIO 1. Oulun ammattikorkeakoulussa suoritetut master-tutkinnot, aloituspaikat ja aloittaneet vuosina 2002–2014

Master-koulutuksen tarjonta ja kysyntä eivät ole olleet tasapainossa Oamkissa. Aloituspaikkoja on jäänyt täyttämättä ja aloittaneista noin kolmasosa on suorittanut tutkinnon vuoteen 2012 mennessä.  

Vajaat aloituspaikat ja opintojen pitkittyminen ovat yhteydessä moniin syihin, kuten esimerkiksi tutkinto-ohjelmien tarjonnan osuvuuteen, niiden kiinnostavuuteen sekä opetusjärjestelyihin ja -menetelmiin. Perinteiset opetusmenetelmät eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla aikuisopiskelijan opiskelua Innola, M. 2012. Selvitys ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asemasta työelämässä ja uudistuksen vaikutuksesta koulutusjärjestelmään ja työelämään. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakupäivä 13.11.2014. http://www.hamk.fi/verkostot/ylempi-amk-kehittamisverkosto/tiedottaminen-ja-julkaisutoiminta/Documents/selvitys_yamk_lopullinen.pdf. Pääosa opiskelijoista opiskelee työn ohessa. Päivä- tai viikonloppuopiskelu ei tällöin ole heitä parhaiten palveleva oppimistapa. Verkko-opetus on joustava tapa vastata joustavasti aikuisopiskelijan etäoppimisen tarpeisiin. Luonnollisesti kuitenkin opiskelijoiden työssäkäynti voi myös venyttää opiskelua ja tutkintojen syntymistä Maassen, P., Kallioinen, O., Keränen, P., Penttinen, M., Spaapen, J., Wiedenhofer, R., Kajaste, M. & Mattila, J. 2012. From the bottom up. Evaluation of RDI activities of Finnish Universities of Applied Sciences. Publications of the Finnish Higher Education Evaluation Council 7. Hakupäivä 14.11.2014. http://www.kka.fi/files/1482/KKA_0712.pdf

Oamkin opetuksen verkkotarjontaa tulee lisätä. Opintojaksotietokantaan kirjattujen master-koulutusten verkko-opintojen määrä vuosina 2012–2013 vaihteli (0–60 %) tutkinto-ohjelmittain. Opintojaksotietokantaan kirjattu verkko-opintojen määrä ei välttämättä kerro todellista tilannetta, sillä kirjauksia on voitu tehdä eri perustein. Tämä saattaa johtua käytettyjen käsitteiden epäselvyydestä. Master-tutkinto-ohjelmat toteuttivat koulutusta omalla tavallaan ja yksiköiden välinen yhteistyö oli vähäistä.

Tutkintojen määrä on jatkossa entistäkin tärkeämpi, koska uuden rahoitusmallin mukaan suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä vaikuttaa ammattikorkeakoulun saamaan perusrahoitukseen vuodesta 2014 alkaen.

3 Master-koulutuksen kehittämisprojekti 2012–2014

3.1 Master-koulutuksen kehittämisprojektin tavoitteet

Kehittämisprojektin tavoitteet olivat seuraavat:

1. Opetussuunnitelmien uudistaminen.

1.1. Master-koulutuksen vision määrittäminen. Master-opettajilla on yhteinen näkemys koulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta.

1.2. Master-koulutuksen pedagogian määrittely sekä kuvaus pedagogisista ratkaisuista ja menetelmistä.

1.3. Opetussuunnitelman lähtökohtana ovat työelämän osaamistarpeet. Koulutuksen tavoitteena on profiloitua työkäytäntöjen ja palveluiden kehittämiseen yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämäyhteistyön toimintamallin kuvaaminen. Osaamisperustaisuuden vahvistaminen.

1.4. Tuotetaan monialaisia kaikille koulutusaloille yhteisiä opintojaksoja: henkilöstöjohtaminen, yrittäjyys, projektiopinnot, tutkimus- ja kehitystyön menetelmät. Tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa opettajien monialaista tiimityötä.

1.5. Opetussuunnitelmat sisältävät kansainvälisiä opintokokonaisuuksia.

2. Opinnäytetyöprosessin kehittäminen. Tavoitteena oli analysoida opinnäytetyön prosessi, prosessiin liittyvät ohjeet ja ohjauskäytänteet sekä sen pohjalta kehittää master-opinnäytetyön prosessi ohjeistuksineen verkkoon. 

3. Maksimaalinen verkko-oppiminen syksystä 2014 alkaen. 

3.1. Master-koulutukselle yhteinen Optima-portaali, jossa yhteiset monialaiset opinnot ja tutkintokohtaiset opinnot.

3.2. Opettajien verkkopedagogiikan tietojen ja taitojen lisääminen koulutuksen ja tukitoimintojen avulla.

4. Markkinoinnin ja tiedottamisen parantaminen.

4.1. Ymmärrettävää, hakijaystävällistä ja jatkuvaa. 

4.2. Kehittämisprojektin tulosten levittäminen kokouksissa, koulutustilaisuuksissa sekä julkaisujen tuottaminen. 

5. Tutkintojen määrän kasvattaminen.

3.2 Miten kehittämisprojekti toteutettiin?

Master-koulutuksen kehittäminen (kuvio 2) käynnistyi 8.12.2011 seminaarilla, jossa yliopettaja Birgitta Varjonen kertoi Hämeen ammattikorkeakoulun master-koulutuksesta Varjonen, B. 2011. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa. Master-tutkintojen seminaari 8.12.2011. Hämeen ammattikorkeakoulu.. Kehittämisprojektille määriteltiin tavoitteet, toimijat ja aikataulu (ks. hankesuunnitelma). Keväällä 2012 järjestettiin master-koulutuksen opettajille viisi yhteistoiminnallista kehittämistyöpajaa, jolloin aloitettiin yhteisten opintojaksojen suunnittelu hyödyntäen asiantuntijapuheenvuoroja verkkopedagogiikasta Paaso, L. 2012. The Rules of the Game for Social Media Learning Environments. How and Where are they Constructed? ATEE Winter Conference - Professional development of teacher educators: Bringing together policy, practice and research, Coimbra, Portugal 2 - 4 April. Paaso, L. 2012. Production of virtual and network teaching material: goal and reality. Teoksessa Teachers' life-cycle from initial teacher education to experienced professional : ATEE 2011 annual conference proceedings. Association for Teacher Education in Europe. Riga, 36th Conference, 674–681. Hakupäivä 1.12.2014. http://www.atee1.org/uploads/2011annualconferenceproceedings.pdf ja sosiaalisesta mediasta Pönkä, H. 2014. Sosiaalinen media opetuksessa. Master-tutkintojen yhteistoiminnallinen kehittämistyöpaja 18.4.2012..  

KUVIO 2. Master-koulutuksen kehittämisprojektin toteutus vuosina 20112014

Syksyllä 2012 kehittämisprojektin tavoitteita täsmennettiin, projektin organisointia muutettiin ja aikataulua jatkettiin. Kehittämisprojektille nimettiin master-koulutuksen opettajista johtoryhmä ja kolme kehittämistyöryhmää. Verkko-oppiminen nostettiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kehittämisryhmät muodostettiin keskeisten tavoitteiden mukaan, joita olivat 1. opetussuunnitelman rakenteen ja sisältöjen kehittäminen, 2. pedagogiikan määrittely sekä 3. opinnäytetyön kehittäminen. Lisäksi verkko-oppimisen kehittäminen sisältyi kaikkien kehittämisryhmien toimintaan.

Loppuvuodesta 2013 ryhmät 1 ja 2 yhdistettiin, koska ryhmien tehtävät sivusivat toisiaan läheisesti. Johtoryhmän jäsenet toimivat kehittämistyöryhmien puheenjohtajina. Kehittämistyöryhmien tehtävänä oli huolehtia tavoitteiden saavuttamisesta. Kehittämistyöryhmien toimintaa sekä tuloksia esiteltiin niin kutsutuissa aamiaistilaisuuksissa, joihin osallistuivat master-koulutuksen opettajat sekä muuta henkilökuntaa ja johdon edustajia. Seuraavassa kuvataan tarkemmin kehittämisprojektin toteuttamistapoja.

Master-kehittämisprojektin johtoryhmä kokoontui säännöllisesti kuukauden välein. Sen tehtävänä oli määritellä tavoitteet, seurata niiden toteutumista, varmistaa aikataulussa pysyminen sekä ratkoa mahdollisia esille nousseita ongelmia. Kehittämistyötä johti tutkimus- ja kehitysjohtaja apunaan koulutussuunnittelija.

Master-koulutuksen kehittämistyöryhmät aloittivat toimintansa keväällä 2013. Opetussuunnitelman rakenteen ja sisältöjen kehittäminen -työryhmän tehtävinä oli koulutusohjelmien itsearvioinnin toteuttaminen keväällä 2013 sekä monialaisen koulutuksen toteutustapojen kehittäminen. Pedagogiikan määrittely -työryhmän tehtävänä oli verkko-oppimisen sekä tutkivan ja kehittävän yhteistoiminnallisen oppimisen kirkastaminen ja edistäminen. Lisäksi työryhmän tuli työstää oppimisen sekä pedagogisen ja teknisen tuen suunnitelma. Opinnäytetyö-työryhmän tehtävinä oli laatia kaikkia koulutusaloja koskevat opinnäytetyöprosessin kuvaukset, ohjeet ja ohjauskäytänteet. Lisäksi sen tuli analysoida itsearviointilomakkeilla kerätty opinnäytetyöhön liittyvä palaute. Verkkopedagogiikan lehtori työskenteli yhteistyössä kaikkien kehittämistyöryhmien kanssa.

Kehittämistyöryhmät kokoontuivat noin kolme kertaa lukukaudessa. Mukana oleville opettajille osoitettiin resurssia kehittämistyöhön. Ryhmien vetäjät saivat 80 tuntia ja muut jäsenet 40 tuntia resurssia lukukautta kohden. 

Master-aamiaistilaisuuksia järjestettiin neljä vuonna 2013 ja yksi keväällä 2014. Aamiaistilaisuudet olivat avoinna kaikille asiasta kiinnostuneille, mutta varsinaisena kohderyhmänä olivat master-koulutuksen opettajat, tki-päälliköt, osastonjohtajat, yksikönjohtajat ja Oamkin johto. Aamiaistilaisuuksissa käsiteltiin verkko-opetusta, yhteisten monialaisten opintojen pilotteja, koulutusohjelmien itsearviointeja sekä esiteltiin kehittämistyöryhmien toiminnan tuloksia ja visioitiin tulevaisuuden master-koulutusta vuonna 2020. Oamkin johto osallistui aktiivisesti aamiaistilaisuuksiin ja antoi palautteita kehittämistyön etenemiseksi. Osastonjohtajat haluttiin erityisesti sitouttaa kehittämisprojektiin, joten osastonjohtajien kokouksissa informoitiin erikseen projektin tavoitteista ja etenemisestä. 

Ensimmäiset monialaiset ja moniammatilliset opintojaksot, Strateginen henkilöstöjohtaminen ja Yrittäjyys, toteutettiin keväällä 2013. Piloteista kerättyjen opettaja- ja opiskelijapalautteiden perusteella opintojaksojen toteutuksia parannettiin. Aro, P. & Heikka, H. 2014. Strateginen henkilöstöjohtaminen monialaisena verkkokurssina. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. Julkaisuprosessissa. Projektinhallinta opintojaksopilotti toteutettiin syksyllä 2013.

Osaamisperustainen ohjaus ja oppiminen - ammatilliset erikoistumisopinnot (yhteensä 30 opintopistettä) tuki master-koulutuksen kehittämisprojektin tavoitteiden saavuttamista. Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu toteutti koulutuksen, joka oli luonteeltaan konsultatiivista. Yhteensä 14 opettajaa ja muuta henkilöstöä osallistui koulutukseen. Se koostui kuudesta lähipäivästä sekä henkilö ja ryhmäkohtaisista välitehtävistä. Koulutuksessa hyödynnettiin Optima-alustaa. Koulutukseen osallistujille osoitettiin 40 tuntia resurssia ja myös koulutuksen liittyvät osallistumismaksut suoritettiin projektin budjetista. Lisäksi Haaga-Helia tarjosi kaikille Oamkin opettajille ja henkilöstölle avoimen Osataan päivän, jossa paneuduttiin muun muassa opettajan työn muutokseen ja osaamisen arviointiin Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L. & Töytäri, A. 2012. Pohjimmaiset oletukset ja muutostsunamit ammattikorkeakoulutyössä. Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) Ammattikorkeakoulupedagogiikka 2. Helsinki: Edita..

Master of Masters -ryhmä perustettiin keväällä 2014. Sen tehtävänä on kehittää koulutuksen työelämävastaavuutta ja lisätä master-tutkintojen tunnettuutta. Ryhmään on kutsuttu yritysten ja työelämän parhaita asiantuntijoita. Ryhmän puheenjohtajana toimii Oamkin rehtori.

3.3 Aineisto

Master-koulutuksen aineistoa kerättiin monella tavalla sekä lisäksi hyödynnettiin tilastotietoja muun muassa hakijamääristä, aloittaneista opiskelijoista, suoritetuista tutkinnoista sekä verkko-opetuksen toteutumista (ks. luku 1). 

1. Opettajat analysoivat master-koulutuksen opetussuunnitelmat Aro, P. & Rissanen, L. 2012. Yamk-koulutusohjelmien ops-analyysi. Master-tutkintojen yhteistoiminnallinen kehittämistyöpaja 29.2.2012.. Tavoitteena oli etsiä kaikilla koulutusaloilla esiintyvät yhteiset opinnot ja osaamisalueet. Sen perusteella opettajat suunnittelivat koulutuksen yhteisiä opintoja.

2. Syksyllä 2012 toteutettiin opiskelijakysely, joka koski opintojen sisältöä, opiskelun suunnittelua, opintojen etenemistä, opetusjärjestelyjä ja tiedottamista, ohjaus- ja tukipalveluita, kansainvälistymismahdollisuuksia sekä työelämävalmiuksia. Vastaajia oli yhteensä 96. Vastausprosentti oli 25.

3. Verkko-opetuksen toimintatapoja sekä opettajien koulutustoiveita selvitettiin master-koulutuksen seminaarissa 29.2.2012. Siihen osallistui 16 opettajaa. Opettajat pohtivat neljässä monialaisessa pienryhmässä seuraavia kysymyksiä:

a. Millaisia verkkototeutuksiin liittyviä työkaluja koulutusohjelmissa on käytetty?

b. Millaisia verkko-opetuksen ja sosiaalisen median työkaluja opettajat haluaisivat oppia käyttämään? Mistä aihealueista opettajat toivovat koulutusta tai tukipalveluita?

c. Miten työkalut soveltuvat opetukseen oppimisen näkökulmasta tarkasteluna?

d. Mistä aiheista opettajat toivovat asiantuntijaluentoja?

4. Koulutusohjelmatiimit arvioivat koulutusohjelmat keväällä 2013.

5. Master-koulutuksen visio ”Millaisena näet Oamkin Master-koulutuksen vuonna 2020?” määriteltiin 29.11.2013 Learning Cafe -tilaisuudessa, johon osallistui master-koulutuksen opettajia ja opiskelijoita yhteensä 22 henkilöä.

6. Oamkin tietotuotantotiimi tuotti master-koulutukseen liittyviä tilastotietoja. Verkko-opetukseen liittyviä tietoja kerättiin opintojaksotietokannasta.

4 Master-koulutuksen kehittämisprojektin tulokset 

4.1 Uudistetut opetussuunnitelmat edellyttävät tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa

4.1.1 Master-koulutuksen visio vuonna 2020 

Master-koulutuksen opettajat ja opiskelijat määrittelivät Learning Cafe-tilaisuudessa vision:

”Master-koulutuksessa toimitaan monialaisessa tutkimus- ja kehitysyhteistyössä työelämän kanssa. Oppimisen kohteina ovat työelämän tutkimus- ja kehittämishankkeet, jossa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöä.

Oamkissa on vuonna 2020 johtava kansallinen master-koulutus. Se on tunnustettu, elinkeinoelämän arvostama sekä tunnettu työ- ja elinkeinoelämän kehittäjänä. Koulutuksesta valmistuu haluttuja ja kysyttyjä yhteiskunnan kehittäjiä, asiantuntijoita sekä monialaisen yhteistyön osaajia. Master-koulutus on kiinteä osa kansainvälistä koulutusverkkoa.

Opiskelijat, heidän työnantajansa ja opettajat ovat motivoituneita ja haluavat hyödyntää koulutusta käytännön työn kehittämisessä. Opetussuunnitelmat on laadittu yhteistyössä työelämän kanssa. Ne ovat joustavia, innovatiivisia sekä vastaavat opiskelijan tarpeisiin. Kaikki oppiminen tapahtuu tutkimus- ja kehittämishankkeissa, rikkaassa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa. Master-koulutus ei tuota vain geneerisiä yleistaitoja, vaan myös syvää osaamista. Master-koulutus hioo käytännön kokemuksen huippuosaamiseksi. Opiskelijoiden työllistyminen ja uramahdollisuudet paranevat. Koulutus perustuu myös opiskelijan itseohjautuvuuteen. Master 2020 vie osaamisen ja hyvinvoinnin uudelle tasolle globaalisti."

4.1.2 Master-koulutuksen pedagogia

Master-koulutuksen pedagogian – tutkiva, yhteistoiminnallinen sekä käyttäjälähtöinen – määrittely ja kuvaus pedagogisista ratkaisuista ja menetelmistä kuvattiin opettajien ja opiskelijoiden yhteistyönä. Koivunen, K. ym. 2014. Master-pedagogiikka. Julkaisuprosessissa.

4.1.3 Master-koulutuksen työelämävastaavuus

Opetussuunnitelmien analysoinnin perusteella sovittiin kaikille tutkinto-ohjelmille yhteiset teemat ja niihin liittyvät opetuksen sisällöt, joiden lähtökohtana ovat työelämän osaamistarpeet sekä koulutuksen profiloituminen työkäytäntöjen ja palveluiden kehittämiseen yhteistyössä työelämän kanssa. Aro, P. & Rissanen, L. 2012. Yamk-koulutusohjelmien ops-analyysi. Master-tutkintojen yhteistoiminnallinen kehittämistyöpaja 29.2.2012.

Kaikkien master-tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmiin sisällytettiin teemojen mukaisia yhteisiä monialaisia opintoja yhteensä 12 opintopistettä: Strateginen henkilöstöjohtaminen, Projektin johtaminen, Yrittäjyys sekä Tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Niiden pilotointi tehtiin vuosina 2013–2014. Yhteisten opintojen osaamistavoitteet ja sisällöt ovat samanlaiset kaikilla koulutusaloilla. 

Strateginen henkilöstöjohtaminen ja Yrittäjyys opintojaksopilottien tulokset esiteltiin 31.5.2013 master-aamiaistilaisuudessa. Master-pilottien hyviä käytänteitä käsiteltiin 9.5.2014 master-kokouksessa (Strateginen henkilöstöjohtaminen, Yrittäjyys ja Projektin hallinta). Tutkimus- ja kehittämismenetelmät opintojakso aloitettiin ensimmäisen kerran monialaisena 5.9.2014. 

Monialaisesta yhteisopettajuudesta saatiin kokemusta. Opettajien yhteistyö lisääntyi, mutta se ei toteudu vielä joustavasti. Osin siksi, että Oamkin master-koulutusta on toteutettu erilailla eri koulutusaloilla muun muassa sen organisointi, johtaminen, toimintakulttuuri ja opiskelijavalintakriteerit ennakkotehtävien osalta ovat olleet erilaisia. Eri koulutusalojen opettajien työaikasuunnitelmat poikkeavat myös toisistaan.

Koulutusohjelmien itsearvioinneista on tuotettu julkaisu, jossa on esitetty opinnäytetöiden itsearviointien kuvaus ja kehittämiskohteet Koivisto, K., Paaso, L. & Sandelin, P. 2014. Oulun ammattikorkeakoulun master-tutkintojen opinnäytetöiden itsearviointien kuvaus ja kehittämishaasteet. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 15. Hakupäivä 17.11.2014. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2014111046173.

4.1.4 Master-opiskelijoiden monialaiset orientaatiopäivät
 
Syksyllä 2014 master-koulutus aloitettiin uudella tavalla kaikille yhteisillä monialaisilla orientaatiopäivillä 4.–5.9.2014. Niiden tavoitteena oli opiskelijoiden ja myös opettajien sitoutuminen koulutukseen ja verkostoituminen. Ohjelma sisälsi työelämän asiantuntijoiden ja Oamkista valmistuneiden puheenvuoroja sekä koulutuksen, hankkeiden ja Oamkin keskeisten kehittämisteemojen esittelyä. Toisena päivänä aloitettiin kaksi monialaista opintojaksoa, Strateginen henkilöstöjohtaminen sekä Tutkimus- ja kehittämismenetelmät. 
 
Opiskelijoiden orientaatiopäivien palautteen mukaan monialainen työskentely tulisi nostaa opiskelun keskiöön ja opiskelijoille tulisi antaa enemmän aikaa monialaiseen ryhmäytymiseen. Opiskelijoiden mielestä aloituspäivillä oli liian paljon ammattikorkeakoulun toiminnan ja hallinnollisten asioiden esittelyä. Opiskelijat kaipasivat oman tutkinto-ohjelman opintojen tarkempaa esittelyä.

4.1.5 Opettajien osaamisen kehittäminen

Master-koulutuksen 12 opettajaa osallistui koulutukseen (Haaga-Helian ammatilliset erikoistumisopinnot yhteensä 30 op), jonka tarkoituksena oli vahvistaa uudenlaista opettajilta edellytettävää osaamista muun muassa opettajien monialaista tiimityötä ja lisätä suurryhmien opettamisen osaamista. Aamiaistilaisuudet toimivat myös yhteisinä oppimistilaisuuksina. Niihin jokaiseen osallistui noin 20–30 henkilöä. 

4.1.6 Kansainvälisyys opetussuunnitelmissa

Opetussuunnitelmissa ei näy kansainvälisiä opintokokonaisuuksia.

Yhteenveto: Master-koulutuksen visio vuonna 2020 sekä master-koulutuksen pedagogia määriteltiin. Sovittiin kaikille tutkinto-ohjelmille yhteiset teemat ja niihin liittyvät opetuksen sisällöt, jotka vastaavat työelämän osaamistarpeisiin. Opetussuunnitelmiin sisällytettiin yhteisiä monialaisia opintoja. Syksyllä 2014 master-koulutus aloitettiin uudella tavalla kaikille yhteisillä monialaisilla orientaatiopäivillä. Opettajille järjestettiin koulutusta uudenlaisesta opettajuudesta. Kansainvälisyys näkyy heikosti opetussuunnitelmissa. 

4.2 Opinnäytetyö on oppimisen ydin

Opinnäytetyöprosessi nostettiin oppimisen ytimeksi. Muut opinnot sidotaan tukemaan opinnäytetyötä. Opinnäytetyöt toteutetaan monialaisissa työelämän kanssa yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa. Opinnäytetyön prosessi alkoi koulutuksen ensimmäisinä päivinä syksystä 2014 alkaen. Opinnäytetyön ohjeiden ja -prosessien analyysien pohjalta on valmisteltu kaikille koulutusaloille yhteinen opinnäytetyöprosessi sekä kuvattu tutkimus- ja kehitystyön osaamistavoitteet.

Opiskelijapalautteen perusteella työelämälähtöiset projektit ja ongelmanratkaisutehtävät edistävät oppimista. Projektimuotoisessa opiskelussa substanssiosaamisen lisäksi kehittyvät myös vuorovaikutus- ja tiimityötaidot. Moniammatillinen opiskelu koettiin hyväksi ja toivottiin enemmän yhteistyötä myös muiden alojen kanssa. Koivisto, K., Paaso, L. & Sandelin, P. 2014. Oulun ammattikorkeakoulun master-tutkintojen opinnäytetöiden itsearviointien kuvaus ja kehittämishaasteet. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 15. Hakupäivä 17.11.2014. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2014111046173

Sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden opiskelijat osallistuivat syksystä 2013 alkaen opettajien ja työelämän yhteisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Toiminta laajenee jatkossa koskemaan kaikkia master-opiskelijoita.

4.3 Verkko-oppiminen lisääntyi

4.3.1. Opettajien verkko-opetuksen kokemukset ja koulutustarpeet

Helmikuussa 2012 toteutetun opettajien verkko-opetuksen kartoituksen tulokset olivat seuraavat: 

4.3.2 Yhteiset monialaiset verkko-opinnot

Master-tutkinto-ohjelmissa on nyt monialaisten verkko-opintojen kokonaisuus yhteensä 12 opintopistettä: Strateginen henkilöstöjohtaminen, Projektin johtaminen, Yrittäjyys sekä Tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Master-koulutuksessa käytetään yhteistä oppimisalusta Optimaa. Siellä esitellään master-koulutuksen opintokokonaisuus ja tutkinto-ohjelmien omat Optima-työtilat, joissa näkyvät tutkintokohtaiset opinnot. 

4.3.3 Verkko-opetuksen koulutus opettajille

Opettajista 40 % osallistui tarjottuun verkko-opetuksen perehdytykseen, jossa myös luotiin verkkototeutukset syksyllä 2014 alkaville opintojaksoille. Opettajille järjestettiin koulutusta Optima ja Adobe Connect -ympäristöjen käytössä sekä verkkopedagogiikassa kuusi kertaa keväällä 2014 aikana ja niihin osallistui kahdeksan opettajaa. Paaso, L. 2014. Kommenttipyyntö Master kehittämisprojektista. Verkkopedagogiikan lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu. Sähköpostiviesti 12.11.2014.

4.3.4 Verkko-opetuksen määrä

Verkko-opetuksen määrä on noussut koulutusaloittain (taulukko 1) kaikissa syksyllä 2014 alkavissa tutkinto-ohjelmissa (77–92 %:iin) verrattuna vuoden 2012 lähtötilanteeseen (0–60 %). Lähiopetuksen määrää vähennettiin kuuteen lähiopetuspäivään lukukaudessa. Aikaisemmin niitä oli tutkinto-ohjelmasta riippuen noin 8–28 päivää. Opettajat ovat merkinneet verkko-opintojen määrät opintojaksotietokantaan aikaisempaa tarkemmin.

TAULUKKO 1. Master-koulutuksen opetustarjonnan opintopisteidenmäärä (op) sekä verkko-opintojen (%) ja opintopisteiden määrä opetustarjonnasta koulutusaloittain lukuvuosina 2012–2013 ja 2014–2015 opintojaksotietokannan mukaisesti

Yksikkö Opetustarjonnan opintopisteiden määrä Verkko-opintojen määrä (%) opetustarjonnasta

2012 - 2013

2014 - 2015

2012 - 2013

2014 - 2015

Liiketalouden ala

136

102

60 % (81 op)

83,4 % (85 op)

Luonnonvara-ala

75

-

27 % (20 op)

-

Sosiaali- ja terveysala

90

90

26 % (23,7 op)

76,7 % (69 op)

Tekniikan ala

135

60 0 % (0 op) 92,5 % (55,5 op)

Verkko-opetuksen määrä on noussut koulutusaloittain kaikissa syksyllä 2014 alkavissa master-tutkinto-ohjelmissa (77–92 %:iin) verrattuna vuoden 2012 lähtötilanteeseen (0–60 %).

Yhteenveto: Opettajien verkkopedagogiikan koulutustarve nousi esille kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Tekninen tuki koettiin tärkeäksi. Sitä tulisi olla saatavilla myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kaikissa tutkinto-ohjelmissa on nyt monialaisia verkko-opintoja yhteensä 12 opintopistettä. Verkko-opetuksen määrä on noussut, mutta opiskelija ei voi suorittaa vielä kokonaan verkko-opintoina master-tutkintoa. Opettajista 40 % osallistui tarjottuun verkko-opetuksen perehdytykseen. 

4.4 Markkinointi ja tiedottaminen välttämätöntä master-koulutuksen tunnettuuden parantamisessa

4.4.1 Kehittämisprojektin tulosten levittäminen

Kehittämisprojektin tuloksia on esitelty kokouksissa ja koulutustilaisuuksissa. Hankkeesta kirjoitetaan tämän raportin lisäksi yhteensä neljä julkaisua: 

4.4.2 Hakijoille tarjottava informaatio

Hakijoiden sivuja on muokattu opiskelijaystävällisempään muotoon. Jatkossa tietojen luettavuuteen kiinnitetään enemmän huomioita. Hakijoiden sivuilla esitetään master-opintojen rakenne, yhteiset monialaiset opinnot, tutkinto-ohjelmakohtaiset opinnot sekä opinnäytetyön prosessi. 

4.4.3 Master-koulutuksen tunnettuus

Master of Masters -ryhmä on perustettu edistämään koulutuksen kehittämistä ja tunnettuutta työelämässä. Teollisuusneuvos Pertti Huuskonen on yhdessä muiden keskeisten työelämäyhteistyökumppaneiden kanssa esittänyt niitä työelämän tarpeita, joita koulutuksen tulisi sisältää. Niistä kiireellisimpiä ovat myyntiosaamisen ja keskijohdon osaamisen lisääminen. Huuskonen, P. 2014. Oulun ammattikorkeakoulu, Master of masters -työryhmän kokous 10.6.2014. Ryhmä on kokoontunut vuonna 2014 neljä kertaa. Ryhmä toimii master-koulutuksen ohjausryhmänä.

4.4.4 Master-koulutuksen markkinointisuunnitelma

Master-koulutuksen markkinointisuunnitelma vuosille 2014–2015 on valmisteltu yhdessä Oamkin viestintäpalveluiden kanssa. Master-koulutuksen markkinointia tarkennettiin 13.11.2014 Master of Masters -ryhmän kokouksessa.

4.5 Oamkin master-tutkintojen määrä noussut vuonna 2013

Liiketalouden, sosiaali- ja terveyalan sekä tekniikan alan master-tutkintojen määrä nousi ja luonnonvara-alan tutkintojen määrä pysyi samansuuruisena vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 (taulukko 2). Hakijoiden määrä laski vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013, koska tutkinto-ohjelmien määrä väheni. Aloituspaikat saatiin täyteen vuonna 2014 liiketaloudessa ja sosiaali- ja terveysalalla, tekniikan alalla jäi 10 paikkaa täyttämättä.

Liiketalouden alalla aloittaneiden opiskelijoiden määrä on ollut joka vuosi 2011–2014 suurempi kuin aloituspaikkojen määrä. Siellä myös suoritettujen tutkintojen määrä nousi vuodesta 2011 vuoteen 2013 lähes kolminkertaiseksi (34 kpl). Samoin sosiaali- ja terveysalalla aloittaneiden opiskelijoiden määrä on ollut kolmen viimeisen vuoden 2012–2014 suurempi kuin aloituspaikkojen määrä ja suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut 17:lla tutkinnolla (yhteensä 50 kpl). Tekniikassa tapahtui muutos vuonna 2014, jolloin aiempien kolmen tutkinto-ohjelman sijasta aloitettiin vain yksi tutkinto-ohjelma. Tutkintojen määrä on sama 24 kpl kuin vuonna 2011. (Taulukko 2.)

Luonnonvara-alan tutkintojen määrä laski ja tekniikassa se pysyi samana. Hakijoiden suhteellinen määrä on noussut sosiaali- ja terveysalalla, sillä vuodesta 2012 alkaen siellä alkoi vain yksi tutkinto-ohjelma aiempien kolmen sijaan. 

TAULUKKO 2. Master-koulutuksen hakijoiden, aloittaneiden ja tutkintojen määrät koulutusaloittain vuosina 2011–2014

Yksikkö

Hakijoiden määrä

Aloittaneiden määrä /aloituspaikat

Tutkintojen määrä

2011

2012

2013

2014

2011

2012

2013

2014

2011

2012

2013

Liiketalouden ala

74

76

65

64

37/35

32/30

34/25

29/25

12

14

34

Luonnonvara-ala

20

10

27

-

11/13

6/15

17/15

1/0

6

3

3

Sosiaali- ja terveysala

122

75

165

112

57/100

28/20

64/60

64/50

37

33

50

Tekniikan ala

103

63 133 45 36/60 43/40 53/60 31/40 24 18 24
Yhteensä

319

224 390 221 141/208 109/105 168/160 125/115 79 68 111

Master-tutkintojen määrä liiketalouden alalla kasvoi yli kaksinkertaiseksi, sosiaali- ja terveysalalla lähes kaksinkertaistui, tekniikan alalla lisääntyi kolmasosalla ja luonnonvara-alalla pysyi yhtä suurena vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Hakijoiden määrä laski vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013, koska tutkinto-ohjelmien määrä väheni. Luonnonvara-alalla ei alkanut koulutusta vuonna 2014. Aloituspaikat saatiin täyteen vuonna 2014 liiketaloudessa ja sosiaali- ja terveysalalla, tekniikan alalla jäi 10 paikkaa täyttämättä. 

Liiketalouden alalla aloittaneiden opiskelijoiden määrä on ollut vuosina 2011–2014 suurempi kuin aloituspaikkojen määrä. Siellä myös suoritettujen tutkintojen määrä nousi vuodesta 2011 vuoteen 2013 lähes kolminkertaiseksi (34 kpl). Samoin sosiaali- ja terveysalalla aloittaneiden opiskelijoiden määrä on ollut kolmen viimeisen vuoden 2012–2014 suurempi kuin aloituspaikkojen määrä ja suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut 17:lla tutkinnolla (yhteensä 50 kpl). Tekniikassa tapahtui muutos vuonna 2014, jolloin aiempien kolmen tutkinto-ohjelman sijasta aloitettiin vain yksi tutkinto-ohjelma. Tutkintojen määrä on sama 24 kpl kuin vuonna 2011. 

Master-kehittämisprojektin tavoitteet ja tulokset

5 Master-koulutuksen kehittämisprojektista opittua

Dialogia kehittämistyön tarkoituksesta tulisi käydä mahdollisimman paljon kehittämistyön alussa kehittämistyöhön osallistuvien henkilöiden kanssa, jotta yhteinen ymmärrys kehittämisprojektista syntyisi mahdollisimman nopeasti sekä henkilöiden sitoutuminen kehittämisprosessiin olisi vahvaa. Tässä projektissa keskustelua projektin alussa olisi saanut olla ehkä enemmän kuin mitä sitä nyt oli. Opettajilla oli erilaisia orientaatioita kehittämisprojektin merkityksestä, toimintatavoista ja myös omasta vastuusta projektissa.

Keskustelua tarvitaan myös kehittämisprojektiin osallistuvien - opettajien sekä tuki- ja hallintohenkilöiden - erilaisista osaamisista. On tärkeää, että jokainen osallistuja kokee olevansa hyödyllinen ja arvostettu kehttämisryhmän jäsen. Kehittämisprojektin aikana nousi esille aina silloin tällöin toivomus siitä, että joku sanoisi linjaukset, miten edetään. Oamkin ylin johto on asettanut strategiset linjaukset, esimerkiksi mitä koulutusta tarjotaan. Opettajat, erityisesti yliopettajat, ovat koulutuksen parhaita asiantuntijoita ja siten myös sen kehittäjiä. Lisäksi kaikille opettajille kuuluu ammattikorkeakoululainkin perusteella oman työnsä kehittäminen Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 24 §. Hakupäivä 1.12.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030352.

Myös negatiivisten tulosten raportointi osastonjohtajille, yksikönjohtajille ja vararehtorille oli merkityksellistä projektin etenemisen kannalta. Hankaluuksistakin oppiminen on tärkeää. Ei ole aivan yksinkertaista päättää, kuinka tarkka kehittämisprojektin suunnitelma laaditaan etukäteen asiantuntijaorganisaatiossa. Nyt tavoitteet oli määritelty suhteellisen väljästi ja kehittämistyöryhmien vastuuhenkilöt nimetty. Olisi ehkä ollut tarpeellista keskustella tarkemmin eri henkilöiden rooleista ja vastuista. Näinkin pitkäkestoisessa kehittämisprojektissa on varauduttava tavoitteiden tarkentamiseen ja tarvittaessa uudelleen suuntaamiseen. On myös varauduttava henkilöiden vaihtumiseen. On syytä keskustella siitä, millainen on asiantuntijaorganisaatio, ja kuinka vahvasti siinä toimintaa ohjataan. Tärkeää on, että asiat hoidetaan yhteisesti sovitun mukaisesti. Sovituissa aikatauluissa pysyminen nousi erääksi projektin haasteeksi, esimerkiksi opetussuunnitelmien julkaisu hakijoille.

Projekti oli laaja ja monitasoinen, mutta antoisa. Oman osaamisen esille tuominen on tärkeää. Sitä kautta saavutetaan yhdessä paljon enemmän kuin yksin tehdessä. Monialaisessa ryhmässä toimimisen taidot ovat kehittyneet. Lisäksi kokonaisuuksien hallinnointitaidot, ongelmanratkaisukyky ja epävarmuuden sietokyky ovat lisääntyneet. Projektissa tuotettua ja arvioitua toimintamallia hyödynnetään myös perustutkintokoulutuksen kehittämisessä. Tarkastellaan kaikkien tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ja arvioidaan yhteisopetuksen mahdollisuudet. Hyödynnetään huippukouluttajat.

6 Master-koulutuksen kehittämisprojektin johtopäätökset

6.1 Muuttuva opettajuus

Opettajan osaamisen vahvistaminen on edellytys onnistuneelle uudenlaiselle opettajuudelle. Ammattikorkeakouluopettajan työn muutokset koskevat verkko-opetusta, yhteistoimintavalmiuksia, monialaista yhteisopettajuutta, tutkimus- ja kehitys- sekä yhteistyöosaamista työelämän kanssa. Uudenlaisen opettajuuden omaksuminen liittyy asenteisiin, osaamiseen, oikeaan aikaan tarjottuun tukeen, järjestelmiin sekä opettajan työajankäytön sopimuksiin. Opettajan työn muutosvalmiuksien lisäämisen edellytyksenä on mahdollistaa riittävä dialogia Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L. & Töytäri, A. 2012. Pohjimmaiset oletukset ja muutostsunamit ammattikorkeakoulutyössä. Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) Ammattikorkeakoulupedagogiikka 2. Helsinki: Edita. Kuure, T. & Lidman, J. (toim.) 2013. Yhteisellä työllä parempaa. Opaskirja monialaisen yhteistyön kehittämiseksi nuorten hyvinvointipalveluissa. Hakupäivä 14.11.2014. http://www.koordinaatti.fi/sites/default/files/yhteisella-tyolla-parempaa.pdf.. Tässä kehittämisprojektissa olisi ollut tarpeellista keskustella enemmän projektin alussa opettajien asenteista ja motiiveista. Se olisi auttanut kaikkien osallistujien motivaatiota osallistumiseen sekä vahvistanut uskoa siihen, että jokainen aktiivinen osallistuja on voittaja. Myös molemmin puoleinen luottamus olisi vahvistunut. Liian vähän keskusteltiin myös osapuolien omista rooleista ja mukana olevien henkilöiden mandaateista. 

Verkko-opetus ja verkkopedagogiikka haastavat opettajia opettamaan asioita uusissa ympäristöissä uusilla menetelmillä. Verkko-opetuksen määrä on kehittämisprojektin aikana kasvanut. Verkkopedagogiikan lehtori Leena Paason mukaan siihen on todennäköisesti vaikuttanut se, että osa opettajista on sisäistänyt verkko-oppisen merkityksen. Opettajien saama tuki on myös muuttanut asenteita verkko-opetusta kohtaan. Koulutus on kasvattanut opettajien taitoja verkko-opetuksen toteuttamiseen. Onnistuneen verkko-opetuksen tueksi opettajille on tarjottava teknisten ratkaisujen ja tukipalvelujen lisäksi ohjausta verkkoympäristöjen hallittuun käyttöön sekä toimivia esimerkkejä ja vertaistukea. Kokemukset opettajien monialaisesta yhteistyöstä lienee myös madaltanut kynnystä monialaiseen verkko-opetukseen. Verkko-opetusta tulee kuitenkin kasvattaa nykyisestä. Verkko-opetuksen mahdollisuuksiin suhtaudutaan yhä edelleen skeptisesti ja perinteistä opetusta pidetään verkko-opetusta parempana tapana toteuttaa opetusta. Verkko-oppiminen sekä koulutusalat ylittävän koulutuksen onnistuminen vaatii tukiprosessien (opiskelija-, hakija-, it- ja viestintäpalvelut) ja koulutustoiminnan saumatonta yhteistyötä. Tarvitaan selvitys myös siitä, mitkä ovat verkko-oppimisen välttämättömät, välilliset ja sitä edistävät edellytykset. Jatkossa tulee myös selvittää, miten hyödynnetään verkko-työskentelyä myös työelämäkumppaneiden kanssa. Paaso, L. 2014. Kommenttipyyntö Master kehittämisprojektista. Verkkopedagogiikan lehtori, Oulun ammattikorkeakoulu. Sähköpostiviesti 12.11.2014.

6.2 Osallistuvat opiskelijat

Kehittämisprojektin tavoitteissa otettiin huomioon marraskuussa 2012 kerätty opiskelijapalaute. Sen perusteella opiskelijat olivat tyytyväisiä oppimista edistäviin työelämälähtöisiin projekteihin ja ongelmanratkaisutehtäviin. Projektimuotoisessa opiskelussa substanssiosaamisen lisäksi kehittyvät myös vuorovaikutus- ja tiimityötaidot sekä menetelmätaidot. Moniammatillinen opiskelu koettiin hyväksi ja toivottiin enemmän yhteistyötä myös muiden alojen kanssa. Opiskelu pitäisi sitoa paremmin opiskelijan omaan työhön. Silloin se lisäisi aikuisopiskelijan opiskelumotivaatiota ja hyödyttäisi sekä opiskelijaa että työyhteisöä. 

Kehittämisprojektissa pyrittiin parantamaan seuraavia opiskelijoiden esittämiä toiveita: Opintojen vaativuustaso, suoritusvaatimukset sekä työmäärä tulisi suhteuttaa opintojaksojen laajuuteen. Laajoja kehittämistehtäviä tulisi olla mahdollista tehdä useammalla kuin yhdellä opintojaksolla. Kehittämistehtävän näkökulma vain vaihtuisi. Se edellyttäisi nykyistä enemmän opettajien välistä yhteissuunnittelua. Useita isoja projekteja ei tulisi olla päällekkäin, jottei työmäärä kasva liian suureksi. Opiskelijat toivovat joustavuutta opintojen suoritustapoihin, enemmän etä- ja virtuaaliopiskelua sekä kesäajan opiskeluun parempia opiskelumahdollisuuksia. Aikataulut, oppimistehtävät ja oppimateriaalit tulisi antaa hyvissä ajoin opiskelijoille. Opiskelijat kokivat opinnäytetyön vaativaksi kokonaisuudeksi ja toivoivatkin sen jakamista osiin. Opiskelijat kaipasivat myös enemmän opinnäytetyön sekä henkilökohtaisen opintosuunnitelman ohjausta koko opintojen ajalle. 

Opetusjärjestelyjä kehitettiin vastaamaan yhä paremmin aikuisopiskelijan tarpeita lisäämällä muun muassa verkko-opetusta ja vähentämällä pakollisia lähiopetuspäiviä. Opiskelijoiden työskentelyä pyritään sitomaan yhä enemmän ammattikorkeakoulun omaan tutkimus- ja kehitystyöhön.

6.3 Työelämäyhteistyö ja opinnäytetyöt oppimisen ytimenä

Opettajien ja opiskelijoiden kiinteät yhteydet työelämään ovat keskeisin vaatimus osaamisperustaisen opetussuunnitelman suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa. Tarvitaankin Oamkin strategiaa ja erityisesti painoaloja toteuttavia työelämän tutkimus- ja kehittämisprojekteja, jotka ovat opettajien, opiskelijoiden sekä työelämän yhteistyökumppanien yhteisiä oppimisympäristöjä. Niissä kaikilla osapuolilla on mahdollisuus oppia. Tätä varten tulee valmistaa työelämän kanssa tehtävän yhteistyön toimintamalli sekä määritellä keskeiset työelämän yhteistyökumppanit. Master-koulutuksessa voidaan puhua tutkija-kehittäjä -opettajista. Tavoitteena on opiskelijoiden osaamispotentiaalin hyödyntäminen. Siihen opiskelijat näyttäisivät olevan valmiita sitoutumaan. Opinnäytetyöprosessi on siinä keskeinen osa. Jatkossa tulisi tutkia nykyistä enemmän opinnäytetöiden tutkimustulosten hyötyä, käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta alueen työelämän kehittymiselle. Tutkimusta tarvitaan myös siitä, mitä yhteistyö työelämän kanssa merkitsee opiskelijan osaamiselle. Master-koulutus parhaimmillaan integroi ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön ja opetuksen. Se varmistaa koulutuksen ajankohtaisuuden. 
 
Verkko-oppiminen sekä koulutusalat ylittävän koulutuksen onnistuminen vaatii tukiprosessien (opiskelija-, hakija-, it- ja viestintäpalvelut) ja koulutustoiminnan saumatonta yhteistyötä. Tukiprosessien tulee myös tukea koulutuksen toteuttamista eikä päinvastoin. Tämä edellyttää päätöksiä master-koulutuksen organisoinnista ja johtamisesta. 
 
Osaamisperustaisen opetussuunnitelman suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää entistä enemmän opettajilta samanlaisia geneerisiä taitoja, mitä työelämä edellyttää opiskelijoilta. Opetussuunnitelmatyöhön tuleekin sisällyttää seuraavia elementtejä: johtaminen, ennakointi, työelämäläheisyys, rakenteet, verkostot ja pedagoginen yhteistyö. Osaamisperustaisuus korkeakouluissa -hankkeen (ESR) tiedote 2/2013. Hakupäivä 17.11.2014. http://ospe.utu.fi/tiedotteet/tiedote_2-2013.pdf Substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyötaitoja, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä vastuullisuutta. Työntekijät joutuvat ratkaisemaan ongelmia, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta. Ratkaisun löytäminen vaatii yhteistyötä, oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä (sitoutuminen ja vastuun ottaminen) sekä epävarmuudensietokykyä. Työelämälähtöiset monialaiset projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet kehittävät substanssiosaamisen lisäksi edellä mainittuja taitoja. 

6.4 Oamkin master-koulutus hyödyntää monialaisuuttaan 

Oamkin master-koulutuksen toteuttaminen on erilaisessa vaiheessa eri koulutusaloilla muun muassa seuraavissa toiminnoissa: organisoinnissa, johtamisessa, koulutuksen toteuttamisessa, toimintakulttuurissa, opettajien työaikasuunnitelmissa ja myös opiskelijavalintaprosessissa, kuten ennakkotehtävissä. Master-koulutuksen organisointi, johtaminen ja kehittäminen edellyttää päätöksiä muun muassa siitä toteutetaanko koulutusta koulutusaloilla vai omassa osastossa. Erityisen tärkeää on myös strategisten tavoitteiden asettaminen riittävän hyvissä ajoin esimerkiksi mitä tutkinto-ohjelmia toteutetaan. Master-koulutus ei ole vielä riittävän näkyvää ja tunnettua. Jokaisen oamkilaisen tulisi osata kertoa master-koulutuksesta myös organisaation ulkopuolella.

Kehittämisprojekti osoitti, että koulutuksen tukiprosessit (it-tuki, opiskelija- ja hakijapalvelut sekä viestintä, tiedottaminen, internetin sisältö, markkinointi) ovat joiltakin osin erillään Oamkin päätehtävistä - opetuksesta sekä ja tutkimus- ja kehitystyöstä. Oamkin koulutusalat ylittävän koulutuksen onnistuminen vaatii tukiprosessien ja koulutustoiminnan saumatonta yhteistyötä. Opettajien sopimukset työajan käytöstä tulisi olla samanlaiset kaikilla koulutusaloilla. Myös opetuksen yhtenäinen jaksotus edesauttaisi monialaista opintojen toteuttamista.

Kehittämisprojektissa pyrittiin parantamaan opiskelijoiden esittämiä toiveita. Opintojen vaativuustaso, suoritusvaatimukset sekä työmäärä suhteutettiin opintojaksojen laajuuteen. Opiskelijoille tarjottiin aikaisempaa enemmän verkko-opintoja. Opetusjärjestelyjä kehitettiin vastaamaan yhä paremmin aikuisopiskelijan tarpeita lisäämällä muun muassa verkko-opetusta, vähentämällä pakollisia lähiopetuspäiviä sekä lisättiin kesäajan opiskelumahdollisuuksia

Master-kehittämisprojektin johtopäätökset

7 Lopuksi

Kehittämisprojektissa määriteltiin master-koulutuksen visio vuonna 2020 sekä master-koulutuksen pedagogia. Se tuotti tietoa uudenlaisesta opettajuudesta, erityisesti monialaisesta opettajien ja opiskelijoiden työskentelystä sekä verkko-opetuksesta. Opetussuunnitelmiin sisällytettiin yhteisiä monialaisia opintoja. Opinnäytetyöprosessi nostettiin oppimisen ytimeksi. Muut opinnot sidottiin tukemaan opinnäytetyötä, joka toteutetaan monialaisissa työelämän kanssa yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa. Syksyllä 2014 master-koulutus aloitettiin uudella tavalla kaikille yhteisillä monialaisilla orientaatiopäivillä. Oamkin master-tutkintojen määrä nousi vuonna 2013.

Verkko-opetuksen määrä nousi kaikilla koulutusaloilla, mutta opiskelija ei voi suorittaa master-tutkintoa vielä kokonaan verkko-opintoina. Vaikka opettajien verkkopedagogiikan koulutustarve nousi esille kaikissa tutkinto-ohjelmissa, opettajista vain 40 % osallistui tarjottuun verkko-opetuksen perehdytykseen. Onnistuneen verkko-opetuksen tueksi opettajille on tarjottava teknisten ratkaisujen ja tukipalvelujen lisäksi ohjausta verkkoympäristöjen hallittuun käyttöön. Tarvitaan selvitys siitä, mitkä ovat verkko-oppimisen välttämättömät, välilliset ja sitä edistävät edellytykset sekä siitä, miten verkko-työskentelyä hyödynnetään työelämäkumppaneiden kanssa.

Moderni opetussuunnitelma rakennetaan ja toteutetaan yhteistyössä opettajien, opiskelijoiden sekä työelämän kumppaneiden kanssa. Tätä varten tulee valmistaa työelämän kanssa tehtävän yhteistyön toimintamalli sekä määritellä keskeiset työelämän yhteistyökumppanit. Tavoitteena on opiskelijoiden osaamispotentiaalin hyödyntäminen. Siihen opiskelijat näyttäisivät olevan valmiita sitoutumaan. Jatkossa tarvitaan tutkimusta siitä, miten tutkimus- ja kehittämisprojektien tulokset edistävät työelämää ja aluekehitystä, uudistavat elinkeinorakennetta sekä vahvistavat opiskelijan ja opettajan osaamista. Tutkimus- ja kehittämisprojektit tulisi suunnata aikaisempaa vahvemmin Oamkin strategisten linjausten mukaisesti muun muassa painoaloille. 

Opettajan työn muutosvalmiuksia tulee vahvistaa mahdollistamalla riittävä dialogia asenteista ja osaamisesta. Verkko-oppiminen sekä koulutusalat ylittävän koulutuksen onnistuminen vaatii tukiprosessien (opiskelija-, hakija-, it- ja viestintäpalvelut) ja koulutustoiminnan saumatonta yhteistyötä. Tukiprosessien tulee myös tukea koulutuksen toteuttamista eikä päinvastoin. Tämä edellyttää päätöksiä master-koulutuksen organisoinnista ja johtamisesta sekä opettajan työajan käytöstä.

Master of Masters -ryhmän palautteen ja hakijoiden määrän perusteella master-tutkinto ei vielä ole riittävän haluttu, tunnettu ja tunnustettu työelämässä. Se edellyttää master-koulutuksen markkinointisuunnitelman systemaattista toteuttamista.

 


 

Oulun ammattikorkeakoulussa suoritetut master-tutkinnot, aloituspaikat ja aloittaneet vuosina 2002–2013, alakohtaiset kuviot

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus