Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 29/2015

Kohti todellista ja jatkuvaa master-opiskelijoiden, työelämän edustajien ja opettajien yhteistyötä

Metatiedot

Nimeke: Kohti todellista ja jatkuvaa master-opiskelijoiden, työelämän edustajien ja opettajien yhteistyötä. Teoksessa L. Kiviniemi, K. Koivisto & K. Koivunen (toim.) Yhteistyössä koulutusta, työelämää ja aluetta kehittämässä

Tekijä: Korhonen Tanja; Sandelin Pirkko; Kiviniemi Liisa; Kuusipalo Jaana

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, tutkimus- ja kehittämistoiminta, työelämälähtöisyys, työelämäyhteydet, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Tiivistelmä: Valtakunnalliseen Ylempi ammattikorkeakoulutus vahvaksi tutkimus- kehitys- ja innovaatiovaikuttajaksi -hankkeen yhdessä osatutkimuksessa kehitettiin master-opiskelijoiden, työelämän edustajien ja opettajien välistä yhteistyötä. Tutkimusaineisto kerättiin työelämän edustajien, opiskelijoiden ja opettajien muodostamalta fokusryhmältä maaliskuussa 2015. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia siihen, millaisia kokemuksia fokusryhmällä on yhteistyöstä master-koulutuksen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-oppimisympäristöissä ja miten opettajien, opiskelijoiden ja työpaikkojen edustajien yhteistyötä voidaan fokusryhmän mielestä kehittää.

Tutkimuksessa nousi esille, että opiskelijoiden, työelämän edustajien ja opettajien yhteistyötä tarvitaan lisää. Opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan roolia tulisi selkiyttää, jotta yhteistyöstä saataisiin tavoitteellista ja tuloksia tuottavaa. Keskeinen haaste on luoda yhteistyötä, joka palvelisi ennen kaikkia opiskelijan oppimista. Tällä hetkellä yhteistyön rakentaminen on opettajavetoista ja oppilaitoskeskeistä ja todellinen yhteistyö edellyttää enemmän dialogia eri osapuolten välillä. Taustalla on perinteinen ajatus siitä, että oppilaitokset tuottavat teoreettista osaamista ja varsinainen käytännön työ opitaan työpaikoilla.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2015-12-11

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015111317167

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Korhonen, T., Sandelin, P., Kiviniemi, L. & Kuusipalo, J. 2015. Kohti todellista ja jatkuvaa master-opiskelijoiden, työelämän edustajien ja opettajien yhteistyötä. Teoksessa L. Kiviniemi, K. Koivisto & K. Koivunen (toim.) Yhteistyössä koulutusta, työelämää ja aluetta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 29. Hakupäivä 20.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015111317167.

Master-koulutusta pidetään laadukkaana, arvostettuna ja nykyaikaisena koulutuksena. Kuitenkin master-koulutusta pidetään samaan aikaan vielä tuntemattomana ja opiskelijoiden urapolkuja selkiytymättöminä. Opiskelijoilla, työelämän edustajilla ja opettajilla on yhteistä tahtotilaa yhteistyökumppanuuksien kehittämiseksi. Haasteena on lisätä erityisesti sellaista yhteistyötä, joka palvelee ennen kaikkea opiskelijan oppimista.

hipsut_oranssi.pngOpinnäyte- ja kehittämistöitä on tärkeää muokata sellaiseen muotoon, että ne vastaavat työelämän tarpeisiin.

Tutkimuksen taustaa

Master-opintojen yhtenä kehittämishaasteena on tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä opetuksen välinen toimiva integraatio, jossa myös työelämän edustajat ovat mukana. Opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien muodostaman kolmikantamallin kehittämiskohteina ovat opiskelijan ja opettajan roolien selkiyttäminen, työyhteisön osaamispotentiaalin tunnistaminen sekä henkilöstön sitouttaminen kehittämishankkeen eri vaiheisiin. Ahonen, P. & Nurminen, R. 2009. Työelämän kehittäminen kolmikantamallin avulla – kokemuksia terveysalalta. Teoksessa B. Varjonen & H. Maijala (toim.) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto – Osana innovaatioympäristöjä. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja 3. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärvi: Saarijärven Offset Paino Oy, 77–94; 89–93.

hipsut_oranssi.pngAmmattikorkeakoulujen haasteena on määrittää ammatillisuuden ja korkeakoulutuksen välinen suhde.

Raudaskosken Raudaskoski, L. 2000. Ammattikorkeakoulun toimintaperustaa etsimässä. Toimilupahakemusten sisällönanalyyttinen tarkastelu. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.  mukaan ammattikorkeakoulujen haasteena on määrittää ammatillisuuden ja korkeakoulutuksen välinen suhde. Ammattikorkeakoulut eivät ole pohtineet riittävästi opistotasolta korkeakouluksi muutoksen merkitystä ja koulutustehtävää ja koulutusfilosofiaa kiteyttävät peruskäsitteet ovat vielä epäselviä. Lisäksi epäselvää on, mihin ammattikorkeakoulujen koulutus perustuu ja miten se eroaa yliopistojen ja opistoasteen koulutuksesta. 

Neuvonen-Rauhala Neuvonen-Rauhala, M-L. 2009. Opinnäytetyön ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen ydin. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. toteaa ammattikorkeakoulujen korostavan kolmikantayhteistyötä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kesken. Kolmikantamallin mukaista yhteistyötä tehdään eniten master-opiskelijoiden opinnäyte- ja kehittämistöiden yhteydessä. Ajatuksena on, että kaikki kolmikannan osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Kolmikantayhteistyötä ei kuitenkaan ole kehitetty sellaiseksi, että työelämän edustajat olisivat aktiivisesti mukana opiskelijoiden opinnäyte- ja kehittämistöiden suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheessa. 

Neuvonen-Rauhalan Neuvonen-Rauhala, M-L. 2009. Opinnäytetyön ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen ydin. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. mukaan opinnäyte- ja kehittämistöitä on tärkeää muokata sellaiseen muotoon, että ne vastaavat työelämän tarpeisiin. Tämä edellyttää tiivistä ja systemaattista yhteistyötä työelämän edustajien ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien välillä ja osallisten roolien selkiyttämistä. Opettajan toimii työelämälähtöisen opinnäytetyön ohjaamisessa konsulttina, opiskelija on työelämän kehittämisen toteuttaja, tutkija ja työelämäsuhteiden välittäjä. Työelämän edustaja on kehittämistehtävän toimeksiantaja, ohjaaja ja arvioija.

Tutkimuksen tulokset: Kohti todellista ja jatkuvaa yhteistyötä 

Valtakunnalliseen Ylempi ammattikorkeakoulutus vahvaksi tutkimus- kehitys- ja innovaatiovaikuttajaksi -hankkeen yhdessä osatutkimuksessa kehitettiin master-opiskelijoiden, työelämän edustajien ja opettajien välistä yhteistyötä. Tutkimusaineisto kerättiin työelämän edustajien, opiskelijoiden ja opettajien muodostamalta fokusryhmältä maaliskuussa 2015. 

Tutkimuksessa vastattiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

Fokusryhmän maaliskuussa 2015 nauhoitetut yhteenvetokeskustelut tuottivat 39 sivua yhdenmukaiseen muotoon kirjoitettua tekstiä. Tämä aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä eli induktiivisella sisällönanalyysillä. 

Analyysin avulla muodostettiin kaksi yläluokkaa, jotka nimettiin:

Jäsentymättömän yhteistyön vaihe -yläluokkaan syntyi analyysivaiheessa kolme alaluokkaa, jotka nimettiin seuraavasti:

Kehittyneen yhteistyön esivaihe -yläluokkaan syntyi analyysivaiheessa kaksi alaluokkaa:

Kaikista luokista muodostettiin yhdistävä "kohti todellista ja jatkuvaa yhteistyötä" -luokka. Yhteistyön kokonaistavoitteeksi nimettiin "master-tutkinnon suorittanut osaamistaan vastaavalla uralla" (kuvio 1).

Kohti todellista ja jatkuvaa yhteistyötä

KUVIO 1. Kohti todellista ja jatkuvaa yhteistyötä

Taulukoissa 1, 2 ja 3 kuvataan yläluokan "jäsentymättömän yhteistyön vaihe" alaluokkien alkuperäisistä fokusryhmän keskusteluista pelkistetyt ilmaukset ja niiden yhteydet alaluokkiin. 

TAULUKKO 1. Yläluokan jäsentymättömän yhteistyön vaihe ensimmäinen alaluokka ja sen pelkistetyt ilmaisut

Pelkistetyt ilmaukset

Alaluokka

Yläluokka

Yamk-tutkinto on tuntematon.


Tuntematon ja aliarvostettu master-koulutus

 

 

 

 

 

 

Jäsentymättömän yhteistyön vaihe

 

 

 

 

 

Koulutus on marginaalista.

Työnantajat eivät tue koulutusta eivätkä kannusta opiskelemaan, koska koulutus on tuntematon.

Työnantajapuolen vaikea antaa palautetta koska koulutus on tuntematon.

Ei ymmärretä, mitä yamk-koulutus tarkoittaa. Ja kun ei tunneta koulutusta, niin ei tiedetä mitä yamk-tutkinnon suorittanut osaa.

Tutkinto nimikettä ei ymmärretä, ja tutkintoa joutuu selittämään ja sitä, että miksi on lähtenyt uudelleen opiskelemaan.

Tutkinto rinnastetaan amk-tutkintoon. 

Ei tiedetä, mihin yamk-koulutus sijoittuu koulutusjärjestelmässä.

Yamk koulutus ei ole työelämään kuuluvaa työtä.

Ei oikeasti ratkaista oikeita työelämän ongelmia.

Työpaikan haussa maisterit menevät edelle.

Yliopisto koetaan arvokkaammaksi kuin yamk.

Moni hakee yliopistoon maisteri-tittelin takia.

Ei oikeasti vielä ratkaista oikeita työelämän ongelmia.

Ei ratkaista oikeita autenttisia työelämän ongelmia, ei tarpeeksi kehittäviä ammatillisesti.

Yhteistyö käsitetään vain opettajan ja työelämän välisenä.

Fokusryhmän keskustelujen mukaan master-koulutus on tuntematon. Esimerkiksi työnantajat eivät tunne koulutuksen sisältöjä eivätkä master-koulutuksen sijoittumista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Tuntemattomuus oli yhteydessä muun muassa siihen, etteivät työnantajat kannustaneet opiskelemaan, eivätkä tukeneet koulutukseen hakeutumista. Lisäksi työelämän edustajien on vaikeaa antaa palautetta koulutuksesta. Aloituspaikkojen vähyydestä johtuen koulutus on marginaalista, eikä näin ollen lisää sen tunnettuutta. Master-tutkinnon suorittaneiden osaamista ei tunneta, jolloin he eivät välttämättä saa osaamistaan vastaavaa työtä, eivätkä näin etene urallaan.

hipsut_oranssi.pngTutkinnon tuntemattomuus aiheuttaa negatiivisen kehän, joka tekee yhteistyön rakentamisesta haastavaa.

Master-tutkinto rinnastetaan myös usein ammattikorkeakoulututkintoon, jolloin koulutukseen hakeutunut saa selittää ja perustella hakeutumistaan uudelleen ammattikorkeakouluopintoihin. Opiskelijat eivät välttämättä saa ratkaistavakseen ja kehittyäkseen ammatillisesti opiskelunsa aikana opinnäyte- ja kehittämistöissään todellisia ja autenttisia työelämän ongelmia. Tutkinnon tuntemattomuus aiheuttaa negatiivisen kehän, joka tekee yhteistyön rakentamisesta haastavaa. 

Yliopistosta valmistuneiden maisterit menevät master-koulutuksessa valmistuneiden edelle työnhaussa, koska työnantajien koetaan arvostavan yliopistotutkintoa enemmän. Maisteri-ammattinimike on tunnettu yliopistojen pitkästä historiasta johtuen. Sen sijaan esimerkiksi sairaanhoitaja (ylempi AMK), tradenomi (ylempi AMK) ja insinööri (ylempi AMK) eivät kerro tutkinnon sijoittumista duaalimallin mukaisesti samalle tasolle kuin maisteritutkinto ja edellyttävän samantasoista osaamista EQF-luokituksen mukaan. Opetushallitus. 2014. EQF-luokitus. Hakupäivä 26.9.2015. https://confluence.csc.fi/display/OPHPALV/EQF-luokitus Yhteistyö master-koulutuksen ja työelämän välillä mielletään vain työelämän edustajien ja ylemmän ammattikorkeakoulun opettajien väliseksi, opiskelijan jäädessä näin yhteistyön ulkopuolelle.

”Sen voin kyllä sanoa, että varmasti aivan jokainen opiskelija on sitä mieltä, että siinä on tapahtunut virhe, kun tämmöinen nimi on laitettu.”

”…itsekin kuulin, että mitä sinä siihen koulutukseen menet, sehän on ihan sama kuin amk-tutkinto. Ei sillä ole mitään merkitystä. Että tämmöinen puhe vie tavallaan pohjan pois itse opiskelulta.”

”…sitten pitää perustella, että lakipykälien mukaan yamk-tutkinto on samanarvoinen kuin maisterin tutkinto. Onhan siinä vähän sellainen selityksen maku. Että jos ne olisivat jotenkin linjassaan nämä tutkintonimikkeet…”

TAULUKKO 2. Yläluokan "jäsentymättömän yhteistyön vaihe" toinen alaluokka ja sen pelkistetyt ilmaukset

Pelkistetyt ilmaukset

Alaluokka

Yläluokka

Opiskelu on harrastusta, koska yhteys uraan puuttuu.

Selkiytymätön urapolku 

Jäsentymättömän yhteistyön vaihe

Koulutuksen jälkeinen urapolku epäselvä.

Opiskelijan urakehityksen riittämätön tukeminen.

…työelämässä epätasa-arvoa suhteessa yliopistokoulutettuihin.

Alaluokkaan "selkiytymätön urapolku" kuuluivat master-koulutettujen epätasa-arvon kokemukset työelämässä suhteessa yliopistokoulutettuihin henkilöihin. Lisäksi master-koulutuksen jälkeinen urapolku oli epäselvä. Erityisesti työelämältä odotettiin selkeämpää uralla etenemisen tukemista. Opiskelijan uraohjaus on koulutuksen ja työelämän yhteinen haaste Kunnari, I. & Niinistö-Sivuranta, S. 2013. Uraohjauksen uusi sanoitus. Teoksessa I. Kunnari & S. Niinistö-Suvirinta (toim.) Tekoja, tunnetta ja toimintaa urapolulle. Hämeen ammattikorkeakoulu, 11–18. Hakupäivä 18.11.2015. http://www.fuas.fi/fuas/Materiaalipankki/FUAS_Tekoja-tunnetta-toimintaa-urapolulle_2013_ekirja.pdf. Uraohjaus on jatkuvan ammatillisen kasvun ohjausta opiskelijan yksilöllisellä opiskelupolulla. Sen lähtökohtana ovat opiskelijan kokemukset ja odotukset työelämän suhteen ja sen myötä oman tulevaisuuden tekeminen. Kunnari, I. & Niinistö-Sivuranta, S. 2013. Uraohjauksen uusi sanoitus. Teoksessa I. Kunnari & S. Niinistö-Suvirinta (toim.) Tekoja, tunnetta ja toimintaa urapolulle. Hämeen ammattikorkeakoulu, 11–18. Hakupäivä 18.11.2015. http://www.fuas.fi/fuas/Materiaalipankki/FUAS_Tekoja-tunnetta-toimintaa-urapolulle_2013_ekirja.pdf Opiskelijan kehittyminen passiivisesta tiedon vastaanottajasta aktiiviseksi oman oppimis- ja urapolun ohjaajaksi voi edistää toimivaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä Järvinen, M-R., Nieminen, L. & Salminen, R. 2013. Johtaminen, hyvä oppiminen ja ohjausosaaminen muutoksessa. Teoksessa I. Kunnari & S. Niinistö-Suvirinta (toim.) Tekoja, tunnetta ja toimintaa urapolulle. Hämeen ammattikorkeakoulu, 59–66. Hakupäivä 18.11.2015. http://www.fuas.fi/fuas/Materiaalipankki/FUAS_Tekoja-tunnetta-toimintaa-urapolulle_2013_ekirja.pdf.

TAULUKKO 3. Yläluokan "jäsentymättömän yhteistyön vaihe" kolmas alaluokka ja sen pelkistetyt ilmaisut

Pelkistetyt ilmaukset

Alaluokka

Yläluokka

Yamk-tutkinto helpompi suorittaa ja opetus voi olla jopa laadukkaampaa, miksi mennään yliopistoon?

Nykyaikainen ja laadukas koulutus 

Jäsentymättömän yhteistyön vaihe

Yamk-koulutuksessa paljon hyviä puolia, yliopisto koetaan vanhakantaisemmaksi.

Koulutukset muuttuneet, amkia arvostetaan nyt enemmän kuin keskiasteen koulutusta.

Amk-koulutuksen läpikäyneillä eteenpäin katsovampi tyyli, koska opetus monipuolisempaa.

Yamk-tutkinto jatkumo amk-opinnoille. Syventää ja erikoistaa osaamista.

Tulosten mukaan master-tutkinnon opetus on nykyaikaista ja laadukasta sekä opetusmetodien että opettajien korkeatasoisen pätevyyden vuoksi. Tutkinto on joustavuutensa vuoksi helpompi suorittaa työn ohessa kuin vastaavan tasoinen yliopiston maisteritutkinto, koska tutkinto suoritetaan pääosin verkko-opetuksena. Koulutus tuottaa monipuolista osaamista asiantuntijuuteen, johtamiseen, sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Näin ollen master-opinnot koetaan loogisena syventävänä ja erikoistavana jatkumona työkokemusta omaaville ammattikorkeakoulun suorittaneille. Ammattikorkeakoulun arvostus työelämässä on noussut laajan ja monipuolisen koulutuksen ja yleisen ilmapiirin muutoksen vuoksi. Työtehtävien monipuolistuessa työpaikoilla arvostetaan ammattilaisia, joilla on kyky päivittää osaamistaan sekä toimia ennakkoluulottomasti ja innovatiivisesti.

”…olen ihan häikäistynyt, että miten hyvässä koulussa olen. Olen aina ollut vähän sellainen vastarannan kiiski, varmaan sen vuoksi lähdinkin tähän koulutukseen, vaikka kukaan ei edes tiedä mikä tämä tutkinto on…”

”…amk-koulutuksen saaneet ovat itseohjautuvampia omaehtoisen tiedonhankinnan suhteen kuin vanhempi ikäpolvi, heillä on eteenpäin katsovampi tyyli.”

Taulukoissa 4 ja 5 kuvataan yläluokan "kehittyneen yhteistyön esivaihe" alaluokkien alkuperäisistä fokusryhmän keskusteluista pelkistetyt ilmaukset ja niiden yhteydet alaluokkiin.

TAULUKKO 4. Yläluokan "kehittyneen yhteistyön esivaihe" ensimmäinen alaluokka ja sen pelkistetyt ilmaukset

Pelkistetyt ilmaukset

Alaluokka

Yläluokka

Kiinteä moninainen yhteistyö.

Tunnettu ja arvostettu master-koulutus 

Kehittyneen yhteistyön esivaihe

Palautteen antaminen ja saaminen säännöllistä.

Työnantaja hyötyy koulutuksesta.

Pitkäntähtäimen suunnitelmat.

Ajankäyttö asettaa haasteita työelämän edustajien, opettajien ja opiskelijoiden väliselle yhteistyölle. Yhteistyötä halutaan tehdä, mutta se pitäisi suunnitella yhdessä siten, että siitä saataisiin hyöty käytännön toimintaan. Yhteiseen suunnitteluun on vaikea löytää aikaa. Osallistujat korostivat kuitenkin yhteistyön jatkuvuutta ja siinä tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitystä, joiden arvioitiin hyödyntävän kaikkien osapuolten käytännön toimintaa. Vuorovaikutus määritellään ihmisten väliseksi merkitysten luomiseksi, jakamiseksi, vaihtamiseksi ja neuvottelemiseksi. Ihmisten välinen vuorovaikutus luo, muokkaa ja ylläpitää yhteistyöprosessia. Keyton, J., Ford, D.J. & Smith, F.I. 2008. A mesolevel communicative model of collaboration. Communication Theory 18, 376–406. Aktiivinen ja tavoitteellinen yhteistyö ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii osapuolten aktiivista panostusta, aikaa ja voimavaroja ja sekä vastuiden että tulosten jakamista. Tätä yhteistyön rakentamisen prosessia opettaja kuvaa puheessaan:

”…nimettäisiin ne henkilöt ja tehtäisiin ne suunnitelmat vuosia eteenpäin. …useampia kokonaisuuksia tai useampia opinnäytetöitä tai opintojaksoja tai mitä se sitten onkaan, niin siihen teemaan liittyen olisi, että me yritettäisiin oikein aina näitä keinoja...”

Fokusryhmässä tiedostettiin toisaalta yhteistyöhön liittyvien töiden pitkäjänteinen suunnittelu ja niiden vastuuttaminen. Toisaalta työelämän edustaja piti tärkeinä erityisesti osapuolten kiinteitä henkilökohtaisia suhteita ja sitoutumista yhteiseen tekemiseen.

”Mutta se sitoutuminen sitten siihen, että ne ihmiset sitoutuvat siihen. Ja sitten, että se olisi helppoa, että ei tarvitsisi lähteä aina alusta keskustelemaan, vaan se olisi sellainen jatkumo, se olisi kaikille helppoa.” 

Tutkinnon arvostamista pidetään edellytyksenä kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyömallin toteutumiselle.  

”... ja sitten kun tämä tutkinto tunnetaan, niin tässä välillä voisi olla monenlaista yhteistyötä. Win-win-asetelma, että kaikki hyötyisivät tästä yhteistyöstä.”

”…kyllähän se työnantajaa hyödyttää ihan hirveästi mitä enemmän se työntekijä kouluttautuu.”

TAULUKKO 5. Yläluokan "kehittyneen yhteistyön esivaihe" toinen alaluokka ja sen pelkistetyt ilmaukset

Pelkistetyt ilmaukset

Alaluokka

Yläluokka

Työelämäjakso opiskelijoille.

Yhteinen todellisuus ja tahtotila 

Kehittyneen yhteistyön esivaihe

Yhteistyön esteet pois.

Master yhteistyöllä arvostetuksi tutkinnoksi.

Vuoropuhelun lisääminen.

Laajemmat teemat opinnäytetöille.

Tulosten mukaan yhteistyön kehittämiselle löytyy yhteistä tahtoa. Vuoropuhelun lisäämistä pidettiin yhteisen todellisuuden muodostumisen edellytyksenä. Vuoropuhelun avulla voidaan myös tunnistaa yhteistyön esteet ja saada ne ratkaistuksi. Opiskelijoiden, työelämän edustajien ja opettajien toimivan ja jatkuvan yhteistyön saavuttamiseksi ehdotettiin nykyistä laajempia kokonaisuuksia opinnäytetöiden ja muiden kehittämistehtävien aiheiksi. Tällöin opiskelijaryhmä voi olla tekemässä tutkimuksellista kehittämistyötä samojen työpaikkojen ja organisaatioiden kanssa. Ahosen & Nurmisen Ahonen, P. & Nurminen, R. 2009. Työelämän kehittäminen kolmikantamallin avulla – kokemuksia terveysalalta. Teoksessa B. Varjonen & H. Maijala (toim.) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto – Osana innovaatioympäristöjä. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja 3. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärvi: Saarijärven Offset Paino Oy, 77–94; 89–93. mukaan laajemmat aihekokonaisuudet ja monipuolisemmat kehittämisen kohteet mahdollistavat vaikuttavamman ja tuloksellisemman työelämän kehittämisen. Yhteisen todellisuuden ja tahtotilan muodostamista kuvattiin fokusryhmässä seuraavasti:

”…vuoropuhelua käytäisiin mahdollisimman kattavasti, että tavallaan yhdessä muodostetaan ne tarpeet. Että myös työelämää pystyisi uudistamaan. Tietenkin tässä on myös se näkökulma, että isolla koulutusorganisaatiolla on varmaan sellaista tietoa ja osaamista, josta työelämäkin hyötyy...”

”Isommat kokonaisuudet; saman teeman alle useampia opinnäytetöitä”. 

Yhteinen kehittäminen jatkuu

Tässä artikkelissa esitettyjä alustavia tuloksia tarkastellaan fokusryhmän toisessa keskustelussa, joka on tulkintafoorumi tulosten täsmentämiseksi ja niiden mukaisten yhteistyötä edistävien toimintojen kehittämiseksi. Alustavat tulokset palautuvat osallistujille, jotka samalla edustavat tutkimuksen aihepiirin kannalta keskeisiä toimijoita. Fokusryhmä kokoontuu samalla kokoonpanolla kuin ensimmäiselläkin kerralla. Tulkintafoorumi on tila, jossa eri osapuolet esittävät tulkintojaan tuloksista. Siinä haetaan yhteistä ymmärrystä, joka ei kuitenkaan tarkoita, että ryhmän jäsenet olisivat samaa mieltä. Mäki, K. & Saranpää, M. 2010. Paradokseja ja tulkintafoorumeita – johtamistoimintaa ammattikorkeakoulussa. Haaga-Helia kehittämisraportteja 1. Hakupäivä 23.9.2015. http://publications.theseus.fi/xmlui/handle/10024/97119

Tulkintafoorumin jälkeen saatu aineisto analysoidaan ja se yhdistetään Vaasan ja Turun ammattikorkeakouluilta saatujen tulosten kanssa. Tulosten tarkastelusta, johtopäätöksistä ja tulosten mukaisista kehittämistoimista kirjoitetaan tämän artikkelisarjan kolmas artikkeli.

Yamk vahvaksi tki-vaikuttajaksi -hanke on käynnistänyt Oulun alueella merkittävää yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi se on aktivoinut osaltaan opiskelijoiden roolia koulutuksen ja siihen liittyvän yhteistyön kehittämisessä. Hanke on jo tässä vaiheessa osoittanut yhteisöllisten toimintatapojen toimivuutta kehittämistyössä. 

Yhteenveto

Tutkimus vahvistaa Neuvonen-Rauhalan Neuvonen-Rauhala, M-L. 2009. Opinnäytetyön ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen ydin. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. näkemyksen siitä, että yhteistyötä tarvitaan lisää. Keskeinen haaste on luoda yhteistyötä, joka palvelisi ennen kaikkia opiskelijan oppimista. Tällä hetkellä yhteistyön rakentaminen on opettajavetoista ja oppilaitoskeskeistä ja todellinen yhteistyö edellyttää enemmän dialogia eri osapuolten välillä. Opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan roolia tulisi selkiyttää, jotta yhteistyöstä saataisiin tavoitteellista ja tuloksia tuottavaa. Taustalla on perinteinen ajatus siitä, että oppilaitokset tuottavat teoreettista osaamista ja varsinainen käytännön työ opitaan työpaikoilla. Tämä uskomus pitäisi kuitenkin murtaa ja lähteä yhdessä tukemaan ammattilaisten kasvua käytännön työhön jo opiskelujen aikana.

Tutkinnon tunnettavuus ja arvostuskysymykset nousivat tässä tutkimuksessa kehitysesteiksi toimivalle yhteistyölle. Se on ymmärrettävää tässä vaiheessa, kun master-tutkinto on uusi verrattuna esimerkiksi yliopistotutkintoihin. Brändin rakentaminen osana koulutuksen ja yhteistyön kehittämistä tukee osaltaan kehittämistyötä.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus