Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 4/2016

Ensihoidon kenttäjohtojärjestelmää tarvitaan Pohjois-Suomessa

Metatiedot

Nimeke: Ensihoidon kenttäjohtojärjestelmää tarvitaan Pohjois-Suomessa

Tekijä: Kaijankoski Tommi; Krekilä Ville; Moilanen Pekka; Simuna Miika; Rajala Raija; Roivainen Petri

Aihe, asiasanat: ambulanssit, ensihoitajat, ensihoito, johtaminen, sairaanhoitopiirit, sairaankuljetus, tilannekuva

Tiivistelmä: Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen kenttäjohtajien ja ensihoitajien
mielipiteitä kenttäjohtotoiminnasta selvitettiin kahdella kyselytutkimuksella. Kyselyihin vastasi 270 ensihoitajaa ja 29 kenttäjohtajaa viiden sairaanhoitopiirin alueelta.
Kenttäjohtajan tärkeimmiksi työtehtäviksi arvioitiin ensihoitoasetuksen mukaiset
tehtävät: johtamisen moniviranomaistilanteissa, ja usean ensihoitoyksikön tehtävillä,
toimimisen hoitotason ensihoitajana sekä hätäkeskuksen tukemisen. Kenttäjohtajilla oli myös muita kuin asetuksessa säädettyjä tehtäviä ja ne vaihtelivat sairaanhoitopiireittäin. Kenttäjohtojärjestelmää pidettiin hyödyllisenä ja ensihoitopalvelun laatua parantavana.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2016-02-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201602034695

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kaijankoski, T., Krekilä, V., Moilanen, P., Simuna, M., Rajala, R. & Roivainen, P. 2016. Ensihoidon kenttäjohtojärjestelmää tarvitaan Pohjois-Suomessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 4. Hakupäivä 23.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201602034695.

Ympäri vuorokauden toimivat ensihoidon kenttäjohtojärjestelmät tulivat sairaanhoitopiireihin viimeistään vuoden 2014 alussa. Taustalla oli ensihoitopalvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta sairaanhoitopiireille vuonna 2013. Aiemmin kuntarajat ohjasivat ensihoidon tasoa, saatavuutta ja ambulanssien liikkumista. Muutoksen myötä ambulanssien toiminta-alueet laajenivat ja siirryttiin toimintamalliin, jossa huolehditaan koko sairaanhoitopiirin ensihoitovalmiudesta. Oulun yliopistosairaalan erityisvastuualueella (Oys Erva) selvitettiin kyselytutkimuksilla kenttäjohtajien ja ensihoitajien mielipiteitä kenttäjohtotoiminnasta. 

Kenttäjohtajan työssä keskeistä on tilannekuvan ylläpito 

Laadukas ja ammattitaitoinen ensihoitopalvelu toimii asiakaslähtöisesti. Se on myös oikea-aikaista, kokonaisvaltaista, tasalaatuista ja turvallista. Annettu hoito on vaikuttavaa ja hoitoketjut sujuvia. Potilaan hoitoon osallistuvat tahot tekevät saumatonta yhteistyötä, koska tiedonkulku on sujuvaa. Toiminta on kustannustehokasta sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaista. Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Taskinen, T. 2013. Ensihoito. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 6.4.2011/340. Hakupäivä 7.12.2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110340 Kenttäjohtotoiminta on osa ensihoitopalvelua. Ensihoitoasetuksessa kenttäjohtajan työtehtävät määritellään seuraavasti:

  1. Osallistua hoitotason ensihoitajana ensihoitotehtävien hoitamiseen. 
  2. Usean yksikön ja moniviranomaistilanteissa määrätä toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käytöstä ensihoitopalvelun tehtävissä. 
  3. Tukea hätäkeskusta tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin ja Hätäkeskuslaitoksen välillä ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan poikkeamaan, kuten tilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää käytettävissä olevat voimavarat. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 6.4.2011/340. Hakupäivä 7.12.2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110340

Alueelliset palvelutasopäätökset voivat asetuksessa säädettyjen tehtävien lisäksi tarkentaa kenttäjohtajan työnkuvaa. Esimerkiksi koulutusten järjestäminen voi kuulua kenttäjohtajan vastuulle Pekanoja, T. 2013. Ensihoidon kenttäjohtaja. Hakupäivä 17.12.2013. http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/b84cb72733888b5a30cf7b235f5ffabc8c631517.pdf. Osa työstä voi olla henkilöstöhallintoon liittyvää, kuten palautteen antamista ja vastaanottamista, tai erilaisia suunnittelutehtäviä ja talouteen liittyviä asioita Etelä-Pohjanmaan ensihoito. 2012. Ensihoidon kenttäjohtaja. Hakupäivä 17.12.2013. http://www.epensihoito.net/index.php/ensihoidon-kenttajohtaja. Kenttäjohtaja voi määrätä ensihoitoyksiköiden valmiussiirroista tai varalla olevia yksiköitä välittömään lähtövalmiuteen ja päättää lisäyksiköiden perustamisesta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. 2014. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös vuosille 2015–2018. Hakupäivä 14.8.2015. http://213.139.160.193/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=0&docid=31343233313a31&dalid=20.5.2014%2010:55:20&extension=pdf. Joillakin alueilla ensihoitopalvelun yksiköillä suoritettavien potilassiirtojen koordinointi voi myös kuulua kenttäjohtajan tehtäviin Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. 2014. Ensi-hoitopalvelun palvelutasopäätös 2013–2016. Hakupäivä 14.8.2015. http://kokwww.kokkola.fi/dyn_kpshp/kokous/KOKOUS-532-4-Liite-2.PDF.

Kenttäjohtajan työnkuva antaa mahdollisuuksia ensihoidon laadunhallintaan. Hän voi operatiivisella johtamisella ja hätäkeskuksen tukemisella vaikuttaa eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön, hoitojen oikea-aikaisuuteen, potilasturvallisuuteen ja prosessien sujuvuuteen. Kenttäjohtajan työn onnistumien edellytyksenä voidaankin pitää johtamisalueen tilannekuvan ylläpitoa (kuva 1). Kenttäjohtajan täytyy olla tietoinen paitsi ensihoitotehtävästä ja olosuhteista, myös käytettävissä olevista resursseista sekä ympäristön tapahtumista. Kattava ja tarkoituksenmukainen tieto auttaa ennakoimaan, mitä mahdollisesti seuraavaksi tulee tapahtumaan ja millaisia vaihtoehtoisia toimintamahdollisuuksia tilanteessa on. Norri-Sederholm, T. 2015. Tilanne päällä! Tiedon tarpeesta jaettuun tietoon - Hätäkeskuspäivystäjän ja ensihoidon kenttäjohtajan tilannetietoisuus. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Hakupäivä 22.10.2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1694-5 Norri-Sederholm, T., Paakkonen, H., Kurola, J. & Saranto, K. 2015. Situa-tional awareness and information flow in prehospital emergency medical care from the perspective of paramedic field supervisors: a scenario-based study. Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine 23 (4). Hakupäivä 14.9.2015. http://www.sjtrem.com/content/pdf/s13049-014-0083-x.pdf

Tilannekuvan ylläpitämisessä, kuten muitakin kenttäjohtajan tehtäviä hoidettaessa on erilaisten tietojen, erityisesti tapahtumatietojen, saaminen ja jakaminen ajantasaisesti tärkeää. Erityisen tärkeää tämä on moniviranomaistilanteissa, joissa kenttäjohtaja toimii ensihoidon tilannejohtajana vastaten muun muassa viestiliikenteestä muiden viranomaisten kanssa. Norri-Sederholm, T. 2015. Tilanne päällä! Tiedon tarpeesta jaettuun tietoon - Hätäkeskuspäivystäjän ja ensihoidon kenttäjohtajan tilannetietoisuus. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Hakupäivä 22.10.2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1694-5 Laukkanen, S. 2013. Ensihoidon kenttäjohtajien käsityksiä nykyisistä työtehtävistä ja kenttäjohtojärjestelmästä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Ensihoidon koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 5.10.2015. https://publications.theseus.fi/handle/10024/58677
Tilannekeskuksesta johdetaan ensihoidon päivittäistoimintaa

KUVA 1. Ensihoitaja (AMK) ja Lapin sairaanhoitopiirin kenttäjohtaja Panu Karjalainen johtaa tilannekeskuksesta aluettaan (Kuvaaja: Matias Wesin)

Enimmäkseen hyviä kokemuksia kenttäjohtajista 

Aiemmista tutkimuksista ja selvityksistä Laukkanen, S. 2013. Ensihoidon kenttäjohtajien käsityksiä nykyisistä työtehtävistä ja kenttäjohtojärjestelmästä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Ensihoidon koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 5.10.2015. https://publications.theseus.fi/handle/10024/58677 Peltomaa, M. 2014. Pirkanmaalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä ensihoitopalvelujärjestelmän uudistuksesta ja sen toimeenpanosta. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, terveyshallintotiede. Pro gradu -tutkielma. Hakupäivä 10.2.2016. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20141415/urn_nbn_fi_uef-20141415.pdf käy ilmi, että kenttäjohtajat itse ovat kokeneet tärkeimmäksi työtehtäväkseen alueen valmiuden ylläpitämisen ja resurssien hallinnan. Tärkeänä on pidetty myös lääkinnällistä johtamista, johon sisältyy yleinen tilannejohtaminen, kenttäjohtaminen ja johtaminen usean ensihoitoyksikön tehtävillä.  Lapissa potilaan kuljettamisen logistiikka onkin kehittynyt kenttäjohtojärjestelmään siirtymisen jälkeen, eikä ambulanssityhjiöitä muodostu niin helposti. Pohjois-Savossa kiireettömät siirtokuljetukset on saatu aikataulutettua niin, että ne voidaan suorittaa turvallisesti alueellisia ambulanssityhjiöitä välttäen. Satakunnassa tarkoituksenmukaisimman yksikön käyttäminen kiireellisille tehtäville on parantunut. Honkanen, J. 2014. Kenttäjohtajat toivat tehokkuutta ensihoitoon. Lääkärilehti. Ajassa. Hakupäivä 23.9.2015 http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14524/type=1

Ensihoitajien mielestä kenttäjohtajan tärkein tehtävä on tilannejohtaminen kiireellisissä tehtävissä (kuva 2). Tärkeänä on pidetty myös hänen osaamistaan ja antamaansa lisäapua ensihoitotilanteissa. Silventoinen, J. 2014. Ensihoidon kenttäjohtoyksikön toiminta hälytystehtävillä. Savonia-ammattikorkeakoulu. Palopäällystön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 13.10.2015. https://publications.theseus.fi/handle/10024/84096 Tyytymättömiä ensihoitajat ovat olleet kenttäjohtajan osallistumiseen potilaan hoitoon ilman ensihoitajien toivetta tai lisäavun tarvetta. Joissakin tilanteissa kenttäjohtajan toiminta on koettu muiden osaamista aliarvioivaksi tai autoritaariseksi. Kenttäjohtajien yhtenäisten toimintamallien puuttuminen on koettu ongelmaksi. Silventoinen, J. 2014. Ensihoidon kenttäjohtoyksikön toiminta hälytystehtävillä. Savonia-ammattikorkeakoulu. Palopäällystön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 13.10.2015. https://publications.theseus.fi/handle/10024/84096 Ahava, A. & Rainio, M. 2015. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitajien kokemuksia Porvoon sairaanhoitoalueen kenttäjohtojärjestelmän alkutaipaleelta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Ensihoidon koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 28.9.2015. https://publications.theseus.fi/handle/10024/88982

Potilasta siirretään helikopteriin

KUVA 2. Kenttäjohtaja valvoo potilaan siirtämistä helikopteriin (kuvaaja: Panu Karjalainen)

Kenttäjohtojärjestelmä parantaa ensihoidon laatua

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on viisi sairaanhoitopiiriä, joilla on kuusi kenttäjohtoaluetta. Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit, sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä muodostavat omat kenttäjohtoalueensa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on jaettu eteläiseen ja pohjoiseen kenttäjohtoalueeseen. Alueilla on sekä suuria kaupunkeja, että harvaan asuttuja seutuja. Väestöpohja, etäisyydet ja ensihoidon tehtävämäärät vaihtelevat suuresti ja tuovat suuria haasteita kenttäjohtajan työhön.

Oys Erva-alueen kenttäjohtajien ja ensihoitajien mielipiteitä kenttäjohtotoiminnasta selvitettiin kahdessa opinnäytetyössä. Kiinnostuksen kohteena olivat asetuksen ensihoitopalvelusta toteutuminen, kenttäjohtotoiminnan vaikutus ensihoitopalvelun laatuun, kuormittavuus ja alueelliset erot. Tutkimuksien toimeksiantajana oli Oulun ammattikorkeakoulu. Aineistot kerättiin internet-kyselyinä Webropol-ohjelmalla Oys Erva-alueen kenttäjohtajilta ja ensihoitajilta. Alueella työskentelee noin 780 ensihoitajaa ja 40 kenttäjohtajaa. Tarkkaa lukumäärää oli vaikeaa määritellä sijaisuuksien ja niin sanottujen keikkatyöntekijöiden vuoksi. Vastauksia saatiin 29 kenttäjohtajalta ja 270 ensihoitajalta. Kaijankoski, T. & Krekilä, V. 2015. Ensihoidon kenttäjohtajien mielipiteitä kenttäjohtotoiminnasta Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Oulun ammattikorkeakoulu. Ensihoidon tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 11.2.2016. https://publications.theseus.fi/handle/10024/100917 Simuna, M. & Moilanen, P. 2015. Ensihoitajien mielipiteitä kenttäjohtotoiminnasta Oulun Yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Oulun ammattikorkeakoulu. Ensihoidon tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 11.2.2016. https://publications.theseus.fi/handle/10024/99455

Oys Erva-alueen kenttäjohtajat ja ensihoitajat kokivat kenttäjohtojärjestelmän hyödylliseksi ja ensihoitopalvelun laatua parantavaksi. Tärkeimmiksi työtehtäviksi sekä kenttäjohtajat, että ensihoitajat kokivat kaikilla kenttäjohtoalueilla ensihoitoasetuksen mukaiset työtehtävät. Kenttäjohtajilla oli myös muita kuin asetuksen mukaisia tehtäviä, kuten suunnittelu- ja esimiestehtäviä sekä siirtokuljetusten koordinointia. Pienemmissä sairaanhoitopiireissä asetuksen ulkopuolisia tehtäviä oli laajemmin. 

Kuormittavimmat työtehtävät kenttäjohtajien ja ensihoitajien mielestä olivat tilannekuvan ylläpito ja hätäkeskuksen tukeminen. Muita kuormittaviksi koettuja työtehtäviä olivat suunnittelutehtävät, siirtokuljetusten koordinoiminen ja esimiestehtävät. 

Tilannejohtaminen koettiin kenttäjohtajan tärkeimmäksi tehtäväksi

Sekä kenttäjohtajat että ensihoitajat kokivat kenttäjohtajan tärkeimmäksi työtehtäväksi määrätä toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käytöstä silloin, kun tilanteessa tarvitaan useita ambulansseja tai muita viranomaisia, kuten pelastushenkilökuntaa tai poliisia (taulukko 1). Erityisesti johtaminen tapahtumapaikalla koettiin hyödyllisenä ja ensihoidon laatua parantavana. Pitkistä etäisyyksistä aiheutuvien aikaviiveiden vuoksi kohteessa johtaminen ei aina ollut mahdollista. Ensihoitajat kokivat kenttäjohtajan toiminnan helpottavan ensihoitoyksiköiden työskentelyä. 

TAULUKKO 1. Useiden ensihoitoyksiköiden tehtävien määrä kenttäjohtajan oman sairaanhoitopiirin alueella (n=29) Kaijankoski, T. & Krekilä, V. 2015. Ensihoidon kenttäjohtajien mielipiteitä kenttäjohtotoiminnasta Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Oulun ammattikorkeakoulu. Ensihoidon tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 11.2.2016. https://publications.theseus.fi/handle/10024/100917

  Vastaajien määrä

%

Yli 10 tehtävää vuorokaudessa 0 0 %
6–10 tehtävää vuorokaudessa

6

21 %

2–5 tehtävää vuorokaudessa

17

59 %

1 tehtävä vuorokaudessa 5 17 %
En osaa sanoa

1

3 %

Yhteensä

29

100 %

Kenttäjohtajan osallistuminen ensihoitopotilaan hoitoon vaihteli alueittain, mutta keskimäärin hän osallistui potilaan hoitoon viikoittain. Useimmiten kenttäjohtoyksikkö toimi tukiyksikkönä perus- tai hoitotason yksikölle, mutta osalla alueista se toimi myös itsenäisenä kuljettavana yksikkönä. Joillakin alueilla kenttäjohtajilla oli hoitotasoa laajempia lääke- ja toimenpideoikeuksia, millä ehkä oli vaikutusta aktiivisuuteen osallistua ensihoitopotilaan hoitoon. Pinta-alaltaan ja tehtävämääriltään pienillä alueilla osallistuminen ensihoitotehtäville oli muita alueita yleisempää. Alueellisista eroista huolimatta, valtaosa ensihoitajista arvioi kenttäjohtajan aktiivisuuden osallistua potilaan hoitoon sopivaksi (kuvio 1). Kaijankoski, T. & Krekilä, V. 2015. Ensihoidon kenttäjohtajien mielipiteitä kenttäjohtotoiminnasta Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Oulun ammattikorkeakoulu. Ensihoidon tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 11.2.2016. https://publications.theseus.fi/handle/10024/100917 Simuna, M. & Moilanen, P. 2015. Ensihoitajien mielipiteitä kenttäjohtotoiminnasta Oulun Yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Oulun ammattikorkeakoulu. Ensihoidon tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 11.2.2016. https://publications.theseus.fi/handle/10024/99455

Ensihoitajien mielipiteet kenttäjohtajan osallistumisesta potilaan hoitamiseen tai hoidon ohjaamiseen

KUVIO 1. Ensihoitajien mielipiteet kenttäjohtajan osallistumisesta potilaan hoitamiseen tai hoidon ohjaamiseen (n=270) KUVIO 1. Ensihoitajien mielipiteet kenttäjohtajan osallistumisesta potilaan hoitamiseen tai hoidon ohjaamiseen. Teoksessa Simuna, M. & Moilanen, P. 2015. Ensihoitajien mielipiteitä kenttäjohtotoiminnasta Oulun Yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Oulun ammattikorkeakoulu. Ensihoidon tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 11.2.2016. https://publications.theseus.fi/handle/10024/99455

Kenttäjohtajien ja ensihoitajien mielestä hätäkeskusta tuettiin aktiivisesti. Hätäkeskuksen tukemisella tarkoitetaan esimerkiksi valmiussiirtojen tekemistä alueille, joihin on vaarassa muodostua ambulanssityhjiöitä ja lähimmän tarkoituksenmukaisen yksikön hälyttämistä kiireelliselle tehtävälle. Yleisimmät määrätyt toimet olivat tehtävän vaihdokset, kiireettömien tehtävien jonoutus ja valmiussiirrot, joita käytettiin jopa useita kertoja päivässä. Suurien sairaaloiden ympäristössä kenttäjohtajat hyödynsivät myös hoitolaitossiirtoihin erikoistuneita ambulansseja hätäkeskuksen välittämillä ensihoitotehtävillä. Hätäkeskuksen tukemistoimenpiteiden yleisyys vaihteli eri sairaanhoitopiireissä. 

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus uudistaa myös ensihoitoa

Ensihoito on uudistunut voimakkaasti viime vuosina. Uusi kenttäjohtojärjestelmä kehittyy koko ajan, kuten ensihoitokin. Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua uudistusten seurauksena lisääntyneistä ensihoidon kustannuksista, joita myös kenttäjohtojärjestelmän perustaminen on kasvattanut. Toisaalta uudistus on parantanut ensihoitopalvelun saatavuutta ja tasavertaisuutta Peltomaa, M. 2014. Pirkanmaalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä ensihoitopalvelujärjestelmän uudistuksesta ja sen toimeenpanosta. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, terveyshallintotiede. Pro gradu -tutkielma. Hakupäivä 10.2.2016. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20141415/urn_nbn_fi_uef-20141415.pdf. Hyötyä saavutetaan myös kriittisesti sairastuneen potilaan hoidossa muun muassa resurssien tarkoituksenmukaisen käytön ja ambulanssityhjiöiden ehkäisyn kautta. Ensihoitajien päivittäistä työtä helpottaa se, että kommunikointi viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa on siirtynyt kenttäjohtajan vastuulle ja ensihoitajat voivat keskittyä potilaiden hoitamiseen. Purhonen, A. & Söderholm, H. 2015. Ensihoidon  kenttäjohtaminen VSHP:n operatiivisen  henkilöstön kokemana. Vaasan ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 13.10.2015. https://publications.theseus.fi/handle/10024/90600

Vielä on epäselvää miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus tulee muuttamaan ensihoitopalvelua ja sitä kautta myös kenttäjohtajan työnkuvaa. Terveyspalvelujen rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen on jo alkanut. Ympärivuorokautiset päivystysyksiköt vähenevät, synnytyssairaaloita lakkautetaan, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluja keskitetään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulevaisuudessa yhä useammalle suomalaiselle ensihoito on ainoa terveydenhuollon lähipalvelu.

Artikkeli pohjautuu Oulun ammattikorkeakoulun ensihoidon opiskelijoiden opinnäytetöihin

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus