Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 34/2016

Tukea tarvitsevan lapsen inklusiivinen toiminnallinen osallistuminen

21.12.2016 ::

Metatiedot

Nimeke: Tukea tarvitsevan lapsen inklusiivinen toiminnallinen osallistuminen. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Tehdään yhdessä ja opitaan toisilta – Osallisuus ja yhteistoiminta koulutuksen ja kuntoutuksen kehittämisessä

Tekijä: Järnefelt Kristine

Aihe, asiasanat: inkluusio, kuntoutus, lapset, moniammatillisuus, osallistujat, toimijat, toiminnallisuus, tukeminen

Tiivistelmä: Artikkelissa käsitellään tukea tarvitsevan lapsen inklusiivista toimintaa ja osallistumista – lapsena toisten lasten joukossa. Aihe kumpuaa kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistyötä käsitelleestä väitöstutkimuksestani ”Että sais olla lapsena toisten lasten joukossa” – substantiivinen teoria erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminnasta ja osallistumisesta toimintaympäristöissään. Artikkelissa kuvautuu, miten väitöstutkimuksen teoreettinen malli muovautuu kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen käytännön yhteistyön välineeksi. Artikkeli nostaa keskiöön tukea tarvitsevan lapsen oman toimintansa ja osallistumisensa subjektina. Artikkelissa kuvataan myös, miten toiminnallisen osallistumisen mallin luotettavuutta testatataan käytännössä eri toimintaympäristöissä pilotoiden. Pilotointi toimii samalla toiminnallisen osallistumisen tutkivana kehittämistyönä. Artikkeli tuo lisätietoa tukea tarvitsevien lasten vanhemmille sekä kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen yhteistyötä tekeville ammattilaisille inkluusion toteutumisesta arjessa. Artikkeli haastaa myös tarkastelemaan tukea tarvitsevan henkilön toimintaa ja osallistumista elämän pituisena jatkumona siirtymineen. Tässä jatkumossa kasvatuksen,opetuksen sekä kuntoutuksen ammattilaisten sekä lähi-ihmisten yhteinen työ on keskeinen mahdollistaja ja edellytys.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2016-12-21

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016113030087

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Järnefelt, K. 2016. Tukea tarvitsevan lapsen inklusiivinen toiminnallinen osallistuminen. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Tehdään yhdessä ja opitaan toisilta – Osallisuus ja yhteistoiminta koulutuksen ja kuntoutuksen kehittämisessä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 34. Hakupäivä 24.8.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016113030087.

Kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistyö toi yhteen Arjan ja minut emerita professori Paula Määtän johdattamana. Yhteisestä kiinnostuksen kohteesta seurasi usean vuoden antoisa, opettava ja kasvattava yhteistyö. Yhteistyön ohella syntyi ystävyys ja dialogisesta ymmärryksestä toista arvostava yhteys. Arjan ajatukset kulkevat mukana inklusiivisen toiminnan ja osallistumisen kehittämisessä kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen yhteistyönä elämänkaaren jatkumossa. Artikkelini on samalla lämmin kiitos Arjalle Ystävyydestä.

Kuva: Shutterstock

Tukea tarvitseva lapsen toiminta ja osallistuminen – menoon mukaan

Tukea tarvitsevan lapsen inklusiivinen toiminta ja osallistuminen ei ole illuusio vaan mahdollistuu ja sitä voidaan edistää systemaattisesti lapsen, hänen vanhempiensa sekä ammattilaisten yhteisellä tavoitteellisella toiminnalla. Tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen yhteistyönä voidaan kutsua moniammatilliseksi tai vaikkapa monitoimijaiseksi inklusiiviseksi yhteistyöksi. Inklusiivinen yhteistyö on sekä tavoite että prosessi.

Inklusiivinen toiminta ja osallistuminen sisältää käsitteitä ja käytäntöä. Olennaista on hoksata, että yhteisessä työskentelyssä jaetaan ja muovataan toimintakäytäntöjä sekä niiden taustalla olevia merkityksiä. Inkluusio käsitteenä tänä päivänä ymmärretään ja jaetaan, mutta sen merkitykset toimintakäytäntöihin ja yhteistyöhön voivat olla vielä epäselviä ja jakamattomia. Kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistyötä käsittelevässä grounded teoreettisessa väitöstutkimuksessani From, K. 2010. ”Että sais olla lapsena toisten lasten joukossa”. Substantiivinen teoria erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisesta osallistumisesta toimintaympäristöissään. Väitöskirja. Jyväksylän yliopisto. Jyväskylä Studies in education, psychology and Social Research 381. Hakupäivä 8.11.2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22736/9789513938017.pdf?sequence=1 havaitsin, että tukea tarvitsevan lapsen toiminnan ja osallistumisen toteutumisessa ovat keskeisiä ammattilaisten ja vanhempien jaetut merkitykset. Tarkasteluun nousi myös tukea tarvitsevan lapsen toiminnan ja osallistumisen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin prosessi. Inklusiivisessa toiminnassa ja osallistumisessa yhteisenä tavoitteena tulee olla tukea tarvitsevan lapsen mahdollisuus tasavertaiseen osallistumiseen yksilönä yhteisöissään – tuettuna.

Inklusiivinen toiminta ja osallistuminen on monien tekijöiden summa. Väitöstutkimus valotti tekijöitä, jotka ovat yhteydessä erityistä tukea tarvitsevan lapsen toimintaan ja osallistumiseen. Aineistolähtöisenä tuloksena muotoutui myös toiminnallisen osallistujan käsite. 

hipsut_oranssi.png"Toiminnallinen osallistuja kuvaa tukea tarvitsevaa lasta, joka on toimintaympäristöissään aktiivinen ja aloitteellinen toimija ja osallistuja. Tällainen lapsi ei ole aikuisen (ammattilaisen) toiminnan kohde eikä myös vain näennäisesti mukana oleva ryhmän jäsen, joka on kuitenkin toiminnallisesti ja sosiaalisesti erillään muista lapsista". From, K. 2010. ”Että sais olla lapsena toisten lasten joukossa”. Substantiivinen teoria erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisesta osallistumisesta toimintaympäristöissään. Väitöskirja. Jyväksylän yliopisto. Jyväskylä Studies in education, psychology and Social Research 381. Hakupäivä 8.11.2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22736/9789513938017.pdf?sequence=1

 

Itsestään selvää ei ole, että tukea tarvitseva lapsi olisi toimintaympäristöissään aktiivinen toimija ja osallistuja eli toiminnallinen osallistuja. Toiminnallinen osallistuminen mahdollistaa sosiaalista inkluusiota ja lapsen aitoa osallistumista toimintaympäristöissään. Sosiaalisen inkluusion toteutumiseksi tuleekin siirtyä vähiten osallistumista rajoittavan ympäristön tavoitteesta eniten osallistumista mahdollistavan ympäristön tavoitteeseen. Thurman, S.K. 1993. Some perspectives on the continuing challenges in early intervention. Teoksessa W. Brown, S.K. Thurman & L.F. Pearl (eds.) Family-centered early intervention with infants and toddlers. Innovative cross-disciplinary approaches. Baltimore: Paul H. Brooks Publishing, 303-316.

Inklusiivisen toiminnan ja osallistumisen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi on prosessi, jossa tietyissä toimintaympäristöissä tukea tarvitsevan lapsen kanssa toimivat vanhemmat ja ammattilaiset yhteisesti määrittävät ja vahvistavat lapsen toimintaan ja osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tukea tarvitsevan lapsen inklusiivisesta toiminnallisesta osallistumisesta muotoutuukin tietyssä ajassa ja paikassa hahmottuva kuva Charmaz, K. 2000. Grounded Theory: Objectivist and constructivist methods. Teoksessa N.K. Denin & Y.S. Lincoln (ed.). Handbook of Qualitative Research. 2nd ed. Thousand Oaks, CA: Sage Publications. 509-535. From, K. & Koppinen, M-L. 2012. Menossa mukana. Tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren toiminnallinen osallistuminen. Jyväskylä: PS-kustannus.. Kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen yhteistyössä yhdistetään samalla tilannekohtaisesti uudenlaista osaamista lapsen kasvun ja kehityksen sekä oppimisen ja kuntoutumisen tueksi. Yhteistyössä tarvitaankin jokaisen osallisuuden, osaamisen, vastuun ja vallan jakoa yhteistyön päätöksenteossa Veijola, A. 2004. Matkalla moniammatilliseen perhetyöhön. Lasten kuntoutuksen kehittäminen toimintatutkimuksen avulla. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Hakupäivä 8.11.2016. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514274245.pdf

Kuka keskiössä – menossa mukana?

hipsut_oranssi.png"Kuntoudun, astun eilisestä tähän päivään - kehykset heiluvat." Murto, P. 1994. Peilimaassa, Runoja vammaisuuden verhon takaa. Kynnys ry.

 

Inklusiivisen toiminnan ja osallistumisen tulisi muodostaa lapselle ehjä, mielekäs sekä merkityksellinen kokonaisuus Murto, P.  2007. Uskallanko puhua? Kasvatuksellisella kuntoutuksella itsenäiseen toimintaan. J. Kivirauma & P. Siljander (toim.) Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulu.. Inkluusion toteutumiseksi tarvitaan jatkuvaa yhteistyötoimijoiden vuoropuhelua, jotta kunkin toimintakäytäntöjen taustalla olevat ammatilliset arvot sekä työtä ohjaavat eri lakeihin ja asiakirjoihin perustuvat käytännöt voidaan tunnistaa ja kehittää yhteiseksi toimintakäytännöksi.

Väitöstutkimukseni From, K. 2010. ”Että sais olla lapsena toisten lasten joukossa”. Substantiivinen teoria erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisesta osallistumisesta toimintaympäristöissään. Väitöskirja. Jyväksylän yliopisto. Jyväskylä Studies in education, psychology and Social Research 381. Hakupäivä 8.11.2016. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/22736/9789513938017.pdf?sequence=1 tuloksena muotoutuneessa tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisen osallistumisen mallissa (From © 2010) kuvautuu tukea tarvitsevan lapsen toimintaan ja osallistumiseen liittyviä tekijöitä sekä niiden välisiä moninaisia suhteita. Toiminnallisen osallistumisen kehämallia käyttämällä voidaan kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen yhteistyössä hahmottaa keskeisiä tukea tarvitsevan lapsen toimintaa ja osallistumista mahdollistavia, edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Nämä tekijät voivat olla myös yhteisen inklusiivisen toiminnan ja osallistumisen laatutekijöitä. 

Yhteistyössä on keskeistä huomioida, miten toiminnan ja osallistumisen lähtökohtana on tukea tarvitsevalle lapselle mielekäs ja merkityksellinen toiminta ja osallistuminen. Toiminnallinen osallistuminen mahdollistuu, kun lapselle merkityksellinen vuorovaikutus eli ydinvuorovaikutus yhdistyy merkitykselliseen avaintoimintaan toimintaympäristössä, joka mahdollistaa ja edistää lapsen toimintaa ja osallistumista. Mallissa määrittyvät myös toiminnan ja osallistumisen edeltävät tekijät, jotka ovat kriittisiä tekijöitä toiminnan ja osallistumisen suunnittelussa.

Inklusiivisen toiminnan ja osallistumisen kehittäminen 

Toiminnallisen osallistumisen mallia on testattu kahdessa pilotointiprosessissa. Vuosien 2011-2012 aikana mallia testattiin neljän kunnan (Jämsä, Kiiminki, Oulunsalo, Tyrnävä) varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Pilotointiprosessin aikana kerättiin myös seurantatutkimusaineisto, joka analysoitiin grounded teoreettisella tutkimusotteella. Tutkimuksessa havaittiin, että tukea tarvitsevan lapsen toimintaan ja osallistumiseen liittyvät tekijät määrittyivät osin yksilöllisesti ja osin sosiaalisesti tiimeissä. Ensimmäisessä pilottitutkimuksessa tutkittiin myös kokemuksellista oppimista toiminnallisen osallistumisen kehittämisessä Järnefelt, K. & Malinen, A. 2016. Kokemuksellinen oppiminen toiminnallisen osallistumisen kehittämisessä. Teoksessa Aikuiskasvatuksen tutkijatapaaminen 18.-19.2.2016. Oppiminen, luovuus ja tunteet aikuisuuden eri elämänkentillä. Abstraktit. Jyväskylä. Hakupäivä 8.11.2016. https://www.aikuiskasvatuksentutkimusseura.fi/tutkijatapaamiset/2016/teemaryhmat/. Toiminnallisen osallistumisen kehittämisprosessissa hahmottui hoksaamisen prosessi. Hoksaamisen prosessi haastaa arvioimaan esim. konsultaation roolia toiminnallisen osallistumisen kehittämisessä sekä laajemmin tutkivassa työn kehittämisessä. Organisaatioissa on hyvä pohtia, milloin konsultaatio kulkeekin aikuiskasvatuksen rajapinnoilla? Tutkimuksen tulokset haastavat myös pohtimaan, millainen kokemuksellisen oppimisen prosessi  hoksaaminen on. Kiinnostava tarkastelunkohde on myös ”uusien hoksaajien” liittyminen prosessiin.

Ensimmäisessä pilotointitutkimuksessa nousi vahvasti esille myös tukea tarvitsevan lapsen nivel- eli siirtymävaiheiden merkitys toiminnallisen osallistumisen kehittämisessä. Toiminnallisen osallistumisen mallin toisen pilotoinnin kontekstina olikin esi- ja perusopetuksen nivelvaihe. Vuosien 2015-2016 aikana mallia testattiin neljän kunnan (Oulu, Tornio, Tyrnävä, Liperi) esiopetuksen toimintaympäristöissä. Arja Veijola oli kuntoutuksen asiantuntijana käynnistämässä pilotointia. Suunnitelmissa oli myös yhteinen kehittämistutkimus. Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen lisäksi mallia testattiin kehittämistyön dynaamisen ja tarveharkintaisen luonteen vuoksi niin varhaiskasvatuksessa kuin esiopetuksessakin. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen lisäksi lähti nousemaan myös perusopetuksen jatkumo nivelvaiheineen. Tähän jatkumoon Oulu toi kiinnostavina toimintaympäristöinä mukaan monitoimitalot.

Kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen yhteistyö toiminnallisen osallistumisen kehittämisessä edellyttää yksilöiden, organisaatioiden ja hallinnon tukea D’Amour, D., Ferrada-Videla, M., Rodrigues, L. & Beaulieu, M.D. 2005. The conceptual basis for interprofessional collaboration: Core concepts and theoretical frameworks. Journal of Interprofessional Care 19, 116–131. Petri, L. 2010. Concept Analysis of Interdisciplinary Collaboration. Nursing Forum 45(2), 73–76.. Kehittämisen johtamisessa erityisesti esimiestyön rooli on keskeinen vuorovaikutuksen johtamisen sekä strategiatyön kannalta From, K. & Koppinen, M-L. 2012. Menossa mukana. Tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren toiminnallinen osallistuminen. Jyväskylä: PS-kustannus.. Strategiatyöllä on keskeinen rooli toiminnallisen osallistumisen laajentamisessa.

Syksyllä 2016 on lähtenyt liikkeelle toiminnallisen osallistumisen kehittämisen kolmas aalto, kun Vantaa ja yhteistyössä Liperi sekä Tornio saivat opetushallituksen myöntämää varhaiskasvatuksen kehittämisrahoitusta. Kehittämisrahoituksen avulla voidaan toiminnallisen osallistumisen mallia pilotoiden vahvistaa edelleen mallin käyttöä inklusiivisen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Kehittämisprosesseihin kuuluu osana toiminnallisen osallistumisen pilotoinnin seurantatutkimus. Kolmannen pilotoinnin aikana saatava kehittämistieto hyödynnetään toiminnallisen osallistumisen laajentamiseen valtakunnallisesti.

Tukea tarvitseva henkilö menoon mukana elämän kaarensa jatkumossa

Toiminnallisen osallistumisen malli on avannut varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen konteksteissa tekijöitä, jotka voivat olla inklusiivisen tuen ja kuntoutuksen yhteisiä laatutekijöitä. Tarkastelu on laajentunut erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta elinikäisellä oppijan polullaan kulkevaan nuoreen ja aikuiseen. Toimintaympäristön muuttuessa malli tuo uusia näkökulmia vaikkapa itsenäistyvän vammaisen nuoren ja aikuisen toimintaan ja osallistumiseen. Mallin avulla voidaan myös tarkastella vaikkapa muistisairaan ikäihmisen toimintaa ja osallistumista mahdollistavia, edistäviä ja rajoittavia tekijöitä kotona, erilaisissa tukitoimina toteutetuissa päivätoiminnoissa tai tehostetussa palveluasumisessa. Toiminnallisen osallistumisen tulisikin olla jokaisen tukea tarvitsevan henkilön perusoikeus – vauvasta vanhukseen. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus