Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 3/2017

Resilientit yhteisöt sopeutuvat muutoksiin – ja vahvistuvat niistä

Metatiedot

Nimeke: Resilientit yhteisöt sopeutuvat muutoksiin – ja vahvistuvat niistä

Tekijä: Pihlajamaa Johanna; Virkkula Outi

Aihe, asiasanat: kestävyys, resilienssi, sosiaalinen pääoma, toimintakyky, yhteisöt

Tiivistelmä: Ajankohtaiset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen, digitalisaatio sekä työurien epävarmuus asettavat yhteisöille haasteita toiminnan jatkumisen ja hyvinvoinnin sekä palvelujen tuottamisen kannalta. Yhteisön resilienssi eli toimintakyky määrittää yhteisön mahdollisuudet reagoida lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksiin. Resilientit yhteisöt kykenevät sopeutumaan erilaisiin välillisiin ja välittömiin muutoksiin, joita ne kohtaavat toimintaympäristössään ja jopa vahvistumaan siitä. Tämän mahdollistamiseksi yhteisön resilienssiin vaikuttavia tekijöitä voidaan arvioida ja luoda yhteisölle toimintasuunnitelma, jota noudattamalla sen toimintakyky vahvistuu.

Kansainvälisessä Towards European Societal Sustainability (TESS)-hankkeessa on kehitetty erilaisista yhteisöistä kerätyn tutkimusaineiston pohjalta verkkopohjainen Toimintakykykompassi (Resilience Compass), eli yhteisöille tarkoitettu itsearviointiin perustuva työkalu. Sen avulla yhteisöt voivat kehittää toimintaansa ja määritellä toimenpiteitä, joilla yhteisön resilienssiä voidaan vahvistaa. Työkalu antaa viitteitä siitä, millaisia toimenpiteitä yhteisön tulisi priorisoida saavuttaakseen tasapainoisen toimintakyvyn. Työkalu mahdollistaa myös yhteisön omien tulosten vertailun TESS-hankkeessa kerättyyn aineistoon.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2017-01-20

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016121631595

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Pihlajamaa, J. & Virkkula, O. 2017. Resilientit yhteisöt sopeutuvat muutoksiin – ja vahvistuvat niistä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 32. Hakupäivä 21.4.2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016121631595.

Toimintakykyiset eli resilientit yhteisöt kykenevät sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin ja jopa vahvistumaan niistä. Towards European Societal Sustainability (TESS)-tutkimushankkeessa kehitetyn verkkopohjaisen työkalun avulla yhteisöt voivat vahvistaa resilienssiään tarkastelemalla toimintaansa neljän eri ulottuvuuden osalta. Työkalun avulla yhteisöt voivat arvioida ja kehittää toimintakykyään.

Johdanto

Nopeasti muuttuvan maailman keskellä yhteisöt tavoittelevat hyvinvointia ja kestävyyttä erilaisin keinoin. Ruohonjuuritason toiminta syntyy usein vastauksena sosio-poliittiselle tyhjiölle, joka muodostuu, kun perinteisesti palveluja tarjoavat julkiset ja yksityiset tahot eivät kykene täyttämään yksilöiden arjen tarpeita joko tarpeeksi nopeasti tai kohtuullisin kustannuksin. Erilaisten yhteisöaloitteiden (eng. community-based initiatives) toiminnassa korostuvat usein paikallisuus, sosiaalinen yhdenvertaisuus ja ihmisten hyvinvointi sekä vähähiilisen paikallistalouden kehittäminen. Yhteisöjä, joiden resilienssiä voidaan tarkastella, ovat esimerkiksi kyläyhdistykset, vapaaehtoisjärjestöt ja muut ruohonjuuritason toimijat. Näiden pääasiassa vapaaehtoisvoimin toimivien yhteisöjen arjessaan kohtaamat haasteet liittyvät usein esimerkiksi rahoituksen turvaamisen niin, että mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon säilyisi ja että työmäärä jakaantuisi entistä tasaisemmin jäsenten välillä. Toiminnan kehittäminen vaatii resursseja, joita yhteisöillä usein on niukasti. Virkkula, O., Pihlajamaa, J., Haara, A. & Tikkanen, J. 2014. Yhteisöpohjaiset aloitteet – katalysaattori kestävämpään yhteiskuntaan. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 31. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2014120350409

Resilienssillä (eng. resilience) tarkoitetaan systeemien sopeutumista muutoksiin ja niistä selviytymistä, tai jopa vahvistumista. Näistä muutoksista ajankohtaisimpia ovat esimerkiksi ilmaston lämpeneminen, kaupungistuminen ja digitalisaatio sekä erilaiset talouteen ja turvallisuuteen liittyvät uhat. Useimmat resilienssin määritelmät korostavat yhteisön tai systeemin mahdollisuutta kehittyä menettämättä pohjaa, jolle sen identiteetti tai olemassaolon tarkoitus perustuu. Resilientti yhteisö kykenee kohtaamaan muutoksia säilyttäen yhtenäisyytensä ja pystyy tarvittaessa järjestäytymään itsenäisesti. Näiden lisäksi oppimis- ja sopeutumiskyky ovat olennaisia resilientin yhteisön tunnusmerkkejä. Walker, B. & Salt, D. 2006. Resilience Thinking: Sustaining Ecosystems and People in a Changing World. Island Press. Washington DC. Resilientti yhteisö kykenee kohtaamaan ja käsittelemään myönteisesti myös ilmiöitä, jotka liittyvät laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten äkillinen maahanmuuton lisääntyminen tai teollisuuden äkilliseen rakennemuutokseen. Information Sheet on the TESS Resilience Compass. Hakupäivä 28.11.2016. http://www.tess-transition.eu/resources-2/

Yhteisöjen resilienssin arviointi

EU:n puiteohjelmahanke Towards European Societal Sustainability:n (2014-2016) päätavoitteena oli selvittää ruohonjuuritason toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia hiilijalanjäljen pienentämiseen ja tutkia niiden taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia. Näiden lisäksi selvitettiin millaiset institutionaaliset rakenteet (esimerkiksi lainsäädäntö) tukevat ja edistävät ruohonjuuritason yhteisöjen toimintaa. Tutkimushankkeessa haastateltiin 63 eri yhteisön edustajia kuudesta eri EU-maasta (Suomi, Skotlanti, Saksa, Romania, Espanja ja Italia). 

Haastatteluaineistoa ja tutkimustuloksia haluttiin käyttää tavalla, josta mahdollisimman moni yhteisö voisi hyötyä. Hankkeessa päädyttiin kehittämään verkkopohjaisia työkaluja, joilla yhteisöt voivat mitata toimintansa vaikutuksia ja kehittää niitä. Yhteisöjen monimuotoisuuden vuoksi niiden resilienssin arviointi ja tarkka mittaaminen on haasteellista. Erilaisia aiemmin kehitettyjä työkaluja ovat muun muassa yhteisön johdolla tehdyt kartoitukset sekä riskianalyysit ja muistitietotutkimukset. Perinteisesti yhteisön jäsenet ja asiantuntijat ovat edistäneet paikallisia tavoitteita tekemällä yhteistyötä eri sektorien ja tieteenalojen kanssa. Rahoittajat ja päättäjät ovat tarjonneet resursseja sopivien toimintamallien löytämiseksi. Aktiivisten yhteisön jäsenten, asiantuntijoiden ja päättäjien yhteistyön tuloksena yhteisön toimintakyky on vahvistunut. Wilding, N. 2011. Exploring community resilience in times of rapid change. What is it? How are people building it? Why does it matter? Hakupäivä 28.11.2018. http://urly.fi/H6X

Yhteisön resilienssin rakentumiseen kuuluu olennaisena osana yhteisön sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan tässä sellaisia sosiaalisen järjestäytymisen muotoja, kuten verkostoja ja niissä syntyviä normeja ja luottamusta, jotka edistävät ja aikaansaavat eri ryhmien tai yksilöiden välistä yhteistyötä ja vastavuoroisuutta yhteisiä hyötyjä tavoiteltaessa. Putnam, R. 2000. Bowling Alone: The Collapse and Revival of American Community. Simon & Schuster, USA. Yhteisten hyötyjen tavoittelu saa aikaan luottamusta ja uusia resursseja, mutta myös vahvistaa yhteisöä ja synnyttää uusia verkostoja. Voidaan sanoa, että sosiaalisen pääoman vahvistaminen tuo mukanaan myös mahdollisuuden kasvattaa sitä entisestään. Cook, J.R. 2016. Strategies for Building Social Capital. Teoksessa A. Greenberg, T. Gullotta & M. Bloom (toim.) Social Capital and Community Well-Being. Switzerland: Springer International Publishing.

Yhteisön hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi vahvistamalla yksilöiden välisiä yhteyksiä ja niistä seuraavia vastavuoroisuuden ja luottamuksen normeja. Näin syntyvä sosiaalinen pääoma voi vakiintuneen jaottelun mukaan olla joko

Sitovaa sosiaalista pääomaa muodostuu keskenään samankaltaisten ryhmien välille, kuten perheiden, läheisten ystävien ja muiden yhteisen identiteetin ja kulttuurista yhteenkuuluvuutta tuntevien ihmisten välille. Yhdistävää sosiaalista pääomaa puolestaan muodostuu keskenään erilaisten ryhmien tai yksilöiden välille, jotka eivät aiemmin tunteneet toisiaan. Linkittävä pääoma varmistaa eri ryhmien pääsyn vallan ja resurssien verkostoihin eli eritasoisissa hierarkia- ja valta-asemissa olevien toimijoiden välisiin yhteyksiin. Yhteisöjen mahdollisuudet olla yhteydessä poliittiseen järjestelmään ja julkisen sektorin päätöksentekijöihin mahdollistaa niiden kyvyn ajaa omaa asiaansa. Ruuskanen, P. Sosiaalinen pääoma. Käsite. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali www-sivut. Jyväskylän yliopisto. Hakupäivä 18.11.2016. http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/sosiaalinen-paaoma/ Näistä erityisesti yhdistävä sosiaalinen pääoma eli verkostot, joita muodostavat eri taustaiset ihmiset keskenään, on yhteisöjen hyvinvoinnin kannalta tärkeä Wilding, N. 2011. Exploring community resilience in times of rapid change. What is it? How are people building it? Why does it matter? Hakupäivä 28.11.2018. http://urly.fi/H6X

Toimintakykykompassi ja sen ulottuvuudet

Nick Wildingin teos Exploring Community Resilience in Times of Rapid Change Wilding, N. 2011. Exploring community resilience in times of rapid change. What is it? How are people building it? Why does it matter? Hakupäivä 28.11.2018. http://urly.fi/H6X tarjoaa viitekehyksen, jota on hyödynnetty TESS Toimintakykykompassissa. Olennainen osa työkalun kehittämisessä ovat myös olleet tehdyt tutkimushaastattelut (N=63), joissa edustettuina ovat olleet erilaiset ruohonjuuritason yhteisöt, jotka toiminnallaan pyrkivät edistämään yhteiskunnallista kestävyyttä. Loppuvuodesta 2016 valmistuneen Toimintakykykompassin avulla yhteisöjen jäsenet voivat itsenäisesti tarkastella toimintojaan ja niiden vaikuttavuutta. Kompassi antaa viitteitä siitä, mitä toimenpiteitä tulisi priorisoida sekä kannustaa pohtimaan keinoja, miten arvioinnin tulokset kunkin ulottuvuuden osalta voidaan muuttaa käytännön toiminnaksi. 

Toimintakykykompassi

KUVA 1. Toimintakykykompassi KUVA 1. Toimintakykykompassi. www-sivuilla Self-assessment tools. TESS (Towards European Societal Sustainability). Hakupäivä 16.1.2017. http://www.tess-transition.eu/tools/

Kompassi esittelee resilienssin neljä ulottuvuutta ja kolme tasoa. Kompassin ulottuvuuksia ovat: 

Yhteisön toimintakyky voi eri ulottuvuuksien osalta olla kolmella tasolla: 

Sininen väri kompassissa kuvaa hajoavaa tasoa, punainen kannattavaa tasoa ja vihreä edistyvää tasoa. Ihanteellisessa tapauksessa kaikki ulottuvuudet saavuttavat vihreän tason, eli arvosanan 7-9. Työkalun käyttö perustuu yhteisön tekemään itsearviointiin, jossa kuvataan yhteisön tämän hetkinen toimintakyky kaikkien neljän tason osalta. Annettuihin kenttiin kirjataan, mitkä asiat yhteisössä on tehty hyvin ja missä olisi vielä kehitettävää. Tämän jälkeen pohditaan millaiset käytännön toimenpiteet (Action points) ovat tarpeellisia yhteisön toimintakyvyn vahvistamiseksi.  

Itsearviointi, jonka perusteella yhteisön toimintakyky määritellään

KUVA 2. Itsearviointi, jonka perusteella yhteisön toimintakyky määritellään KUVA 2. Itsearviointi, jonka perusteella yhteisön toimintakyky määritellään. www-sivuilla Self-assessment tools. TESS (Towards European Societal Sustainability). Hakupäivä 16.1.2017. http://www.tess-transition.eu/tools/

Työkalun avulla voi myös verrata oman yhteisönsä tuloksia 63:n TESS-hankkeessa tutkitun yhteisöpohjaisen aloitteen tuloksiin kompassin neljän ulottuvuuden ja niiden tasojen osalta. Toimintakykykompassi on saatavilla TESS-tutkimushankkeen verkkosivuilla. Tähän mennessä Toimintakykykompassia toimintansa kehittämisessä on hyödyntänyt esimerkiksi kyläsuunnitelmaansa päivittävä Pohjois-Iin kyläyhdistys. 

Esimerkki syötetyn aineiston vertautumisesta TESS-hankkeen 63 haastatellun yhteisön otokseen

KUVA 3. Esimerkki syötetyn aineiston vertautumisesta TESS-hankkeen 63 haastatellun yhteisön otokseen KUVA 3. Esimerkki syötetyn aineiston vertautumisesta TESS-hankkeen 63 haastatellun yhteisön otokseen. www-sivuilla Self-assessment tools. TESS (Towards European Societal Sustainability). Hakupäivä 16.1.2017. http://www.tess-transition.eu/tools/

Yhteenveto

Pienten yhteisöjen mahdollisuudet vaikuttaa laajempiin yhteiskunnallisiin tai ekologisiin muutoksiin, kuten ilmastonmuutos, ovat suurelta osin rajalliset. TESS-tutkimushankkeen tavoitteena on ollut ottaa selvää erilaisten yhteisöjen mahdollisuuksista vähähiilisyyden edistämisessä sekä yhteiskunnallisen kestävyyden vahvistamisessa. Pienet paikalliset yhteisöt tarvitsevat tukea ja neuvoja ideoidensa toteuttamiseen. Onnistuessaan tällaisilla toimenpiteillä voi olla huomattavaa merkitystä yhteisön jäsenten hyvinvoinnin kannalta. Toimintakykykompassi on matalan kynnyksen työkalu, joka soveltuu monenlaisille yhteisöille avuksi toiminnan kehittämisessä ja tulosten arvioinnissa Toimintakykyiset yhteisöt ovat merkittävässä roolissa yhteiskunnan pyrkiessä ratkaisemaan sen nykyiset ja tulevat haasteet.


TESS Towards European Societal Sustainability

Lisätietoa hankkeesta löytyy TESSin www-sivuilta sekä yhteisöille suunnatuilta sivuilta.

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus