Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 61/2018

Lapsiperheen palvelutarve edellyttää moniammatillista arviointia

Metatiedot

Nimeke: Lapsiperheen palvelutarve edellyttää moniammatillista arviointia. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Honkanen Hilkka; Haanpää Katja; Päätalo Kajsa; Sundell Linda

Aihe, asiasanat: arviointi, hyvinvointipalvelut, lapsiperheet, moniammatillisuus, yhteistyö

Tiivistelmä: Moniammatillinen yhteistyö eri työntekijöiden välillä on tarpeellista ja usein haastavaa. Artikkelissa kuvataan Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa työskentelevien terveydenhoitajien ja sosionomien kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä ja sen kehittämistarpeista lapsiperheen palvelutarpeen arvioinnissa, kun hyvinvointikeskustoiminnan alkamisesta oli kulunut vuosi. Kiire ja asiakasperheiden suuri määrä estävät toteuttamasta työtä halutulla tavalla. Yhteistyön haasteena nähdään yhteisten aikojen sopiminen ja käytännön järjestelyiden toteuttaminen. Vuosi muutosten jälkeen työntekijät kokivat, että parannusta moniammatilliseen työskentelyyn on tapahtunut. Tärkeimpänä he nimesivät toistensa tuntemisen sekä löytämisen tarvittaessa. He olivat valmiita järjestämään aikaa, että työyhteisössä opittaisiin paitsi tuntemaan toisia ammattilaisia henkilöinä, myös arvostamaan ammattilaisina ja asiantuntijoina perheen erilaisissa palvelutarpeissa. Tällöin moniammatillinen yhteistyö tukee perheitä parhaiten. Työntekijän oman asenteen työtä ja työn tekemistä kohtaan nähtiin myös vaikuttavan käytännön työn ja laadukkaan moniammatillisen työn toteutumiseen. Myönteinen asenne välittyi Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen työntekijöistä, ja he kaikki uskoivat parempaan moniammatillisen työskentelyn tulevaisuuteen.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201709208669

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Honkanen, H., Haanpää, K., Päätalo, K. & Sundell, L. 2018. Lapsiperheen palvelutarve edellyttää moniammatillista arviointia. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 61. Hakupäivä 20.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201709208669.

Hyvinvointikeskuksessa lapsiperheen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saman katon alla. Tämä luo moniammatilliselle yhteistyölle uusia mahdollisuuksia, sillä tutkimusten mukaan toisen ammattilaisen helppo saavutettavuus ja tuttuus edistää moniammatillisen yhteistyön toteutusta. Hyvinvointikeskuksessa toimivien terveydenhoitajien ja sosionomien kokemukset lapsiperheen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä toteutuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä ovat rohkaisevia; työnjako ja oma tehtäväkuva on selkiintynyt ja yhteistyö lisääntynyt. Tiedostettiin, että yhteisten toimintakäytäntöjen ja säännöllisten rutiinien vahvistaminen on moniammatillisen yhteistyön kehittymisen edellytys. 

Moniammatillisen yhteistyön lähtökohtana on lapsen etu

Uuden sosiaalihuoltolain Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Hakupäivä 16.8.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301 ja terveydenhuoltolain Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Hakupäivä 16.8.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 myötä työntekijöiden työnkuvat ovat muuttuneet ja uudistuneet. Sosiaalihuoltolakiin on tullut muun muassa pykälä lapsen terveyden ja kehityksen turvaamisesta, kun se aiemmin on ollut vain lastensuojelulaissa. Perhe saa lapsen edun mukaiset palvelut ilman lastensuojelun asiakkuutta. Täten tuotetaan yleisiä perhepalveluja ja ne pyritään järjestämään tehokkaasti, tuottavasti, yhden luukun palvelumallilla. Työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän moniammatillisuutta, jotta perheen palvelutarve kyetään riittävän varhain tunnistamaan ja lapsen edun mukaisesti järjestämään. 

Suomen kielessä moniammatillisuus on laaja yhteistyön käsite. Moniammatillisuus jaetaan usein sisäisiin ja ulkoisiin yhteistyösuhteisiin. Sisäisellä moniammatillisuudella tarkoitetaan saman organisaation eri koulutustaustan omaavien työntekijöiden työskentelyä yhteisen perustehtävän ja tapauksen äärellä tuoden jokaisen osaamista yhteiseen käyttöön tavoitteen toteuttamiseksi Isoherranen, K. 2008. Yhteistyön uusi haaste – moniammatillinen yhteistyö. Teoksessa K. Isoherranen, L. Rekola & R. Nurminen (toim.) Enemmän yhdessä – moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY, 26–48.. Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa lapsiperheen palvelutarpeen arvioinnissa työskentelevien terveydenhoitajien ja sosionomien kohdalla on kyse sisäisestä moniammatillisuudesta. Lähtökohtana moniammatillisessa työskentelyssä on perheen tarpeet lapsen edun näkökulmasta, ei professionaaliset toimintatavat ja ajattelu. Perhe pyritään näkemään ja ymmärtämään kokonaisuutena arkiympäristössä, jossa ihmissuhteilla ja tukiverkostoilla voi olla merkittävä rooli.

Paras perheen arjen asiantuntijuus on perheellä. Tämän vuoksi moniammatillisuus-käsite on saanut rinnalleen käsitteitä, jotka kuvaavat asiakkaan ja hänen verkostonsa aktiivista roolia palvelujen tarvetta arvioitaessa. Kuorilehto Kuorilehto, R. 2014. Moniasiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollon perhetyössä. Monitahoarviointi Q-metodologialla. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Terveyshallintotiede. Hakupäivä 16.8.2018. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526203966.pdf käyttää käsitettä moniasiantuntijuus kuvatessaan ammattilaisten ja maallikoiden välistä yhteistyötä lapsiperhepalveluissa. Sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Hakupäivä 16.8.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301 käytetään samassa merkityksessä käsitettä monialainen yhteistyö.

Lapsiperheen palvelutarpeen arvioinnissa sosiaalihuollon työntekijän tulee välittömästi arvioida kiireellisen avun tarve, kun hän on saanut tiedon lapsesta tai perheestä, joka on avun tarpeessa. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asiakkaan tai muun henkilön yhteydenotosta, jos kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi tai perhe. Arviointi tehdään loppuun viiveettä. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Sosiaalihuoltolaki soveltamisopas. Hakupäivä 16.8.2018. http://stm.fi/documents/1271139/1352015/Sosiaalihuoltolain%20soveltamisopas.pdf

Prosessi, jolla moniammatillinen yhteistyö alkaa, on esitelty kuviossa 1. Prosessi käynnistyy, kun asiakas hakeutuu valitsemansa ammattilaisen luo tai huoli asiakkaasta herää jonkin ammattiryhmän taholta. Jokaisella ammattilaisella on ensisijainen vastuu asiakkaasta, joka häneltä pyytää apua. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Sosiaalihuoltolaki soveltamisopas. Hakupäivä 16.8.2018. http://stm.fi/documents/1271139/1352015/Sosiaalihuoltolain%20soveltamisopas.pdf

Palvelutarpeen arvioinnin sijoittuminen asiakasprosessissa

KUVIO 1. Palvelutarpeen arvioinnin sijoittuminen asiakasprosessissa KUVIO 1. Palvelutarpeen arvioinnin sijoittuminen asiakasprosessissa Teoksessa Palola, E. 2016. Sosiaalinen kuntoutus - sotea ja kuntoutusta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Hakupäivä 19.4.2017. https://www.slideshare.net/THLfi/elina-palola-stm-sosiaalinen-kuntoutus-sotea-ja-kuntoutusta

Ammatillisen osaamisen jakaminen perustuu keskinäiseen tukeen ja luottamukseen  

Tutkimukseen osallistuneiden Haanpää, K. & Päätalo, K. 2017. Moniammatillisuus palvelutarpeen arvioinnissa Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 16.8.2018. http://www.theseus.fi/handle/10024/126642 sosionomien ja terveydenhoitajien mielestä vuosi organisaatiomuutoksen jälkeen ammatilliset työnjaot ja työnkuvat omassa sekä työparin toimenkuvassa ovat selkiintyneet. Eteen saattaa kuitenkin tulla yllättäviä työtehtäviä, joiden ei katsota kuuluvan oman työnkuvan alle. Tämä selittyy organisaatiomuutokseen liittyvän työnkuvan laajentumisella ja sen myötä tulleilla uusilla työtehtävillä. Veijolan Veijola, A. 2004. Matkalla moniammatilliseen perhetyöhön – Lasten kuntoutuksen kehittäminen toimintatutkimuksen avulla. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Hakupäivä 16.8.2018. Hakupäivä 16.8.2018. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514274245.pdf mukaan ammattihenkilöiden tulisikin keskustella toistensa kanssa enemmän, jotta tuntemus toisen erityisosaamisesta ja roolista selkeytyisi.

Työnjaon ja oman tehtäväkuvan selkiinnyttyä omaa ammatillista osaamista on helppo jakaa toisten ammattilaisten kanssa. Jokaisen työntekijän näkemystä perheen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimisessa pidettiin tärkeänä ja asiakaslähtöisyys nousi esille vahvana toimintaperiaatteena kaikkien haastateltujen puheessa. Vanhemmat työntekijät pitivät tärkeänä vastavalmistuneiden kollegoiden tietämystä, sekä tiedon ja kokemusten vaihtoa molempiin suuntiin arvostettiin. Pärnän Pärnä, K. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Väitöskirja. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Hakupäivä 16.8.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5086-7 mukaan yhteistyön käynnistyminen edellyttää asiakaslähtöisen yhteistyötarpeen tunnistamista ja siitä viriävää yhteistyötahtoa, mitä myös sosionomit ja terveydenhoitajat korostivat moniammatillisen työn lähtökohtana. Luottamuksen syntyminen helpottaa ammattien rajoilla käytävää neuvottelua ja mahdollistaa rajojen ylityksen, sitä kautta moniammatillisen yhteistyöprosessin käynnistymisen ja edistymisen.

Asiakaskeskeisyydestä puhuttaessa kaikille haastateltaville oli selvää, että asiakas on keskiössä ja tärkein. Kaikki olivat sitä mieltä, että työtä tehdään asiakasta kuunnellen. Ammattilaisia tarvitaan edelleen, ja heidän osaaminen on välttämätöntä työn laadukkaalle toteutumiselle, mutta asiakkaan ääntä ei saa ohittaa. Se vaatii toteutuakseen oman ja työparin osaamisalueen tuntemista, mutta ennen kaikkea asiakkaan kuulluksi tulemista. Veijola, A. 2004. Matkalla moniammatilliseen perhetyöhön – Lasten kuntoutuksen kehittäminen toimintatutkimuksen avulla. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Hakupäivä 16.8.2018. Hakupäivä 16.8.2018. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514274245.pdf Perheen sisällyttäminen moniammatilliseen asiantuntijaryhmään mahdollistaa pääsyn tilanteeseen, jossa salassapito-ongelmat poistuvat. Kun kaikki asiantuntijat puhuvat samassa tilassa, ei jää salailtavaa. Asiakkaalle itselleen tämä tarkoittaa myös sitä, että hän on subjektina pohtimassa myönteisen tulevaisuuden mahdollisuuksia eikä ongelmanratkaisun kohteena.

Työntekijät pitivät tiimipalavereita, joissa pystyttiin käsittelemään ajankohtaisia asioita sekä tavoittamaan toisen ammattiryhmän edustajia. Positiivisena löydöksenä tutkimuksessa tuli esiin, että moniammatillisesti hyvin toimivissa tiimeissä oli asiantuntijoiden keskinäistä tukea ja luottamusta. Tällaisissa tiimeissä haluttiin työskennellä. Niissä kehittyi sosiaalista pääomaa, joka auttoi jaksamaan työssä. Esimiehen rooli on merkittävä yhteistyön sujuvuuden kannalta. Mahdollisissa ammattiryhmien välisissä ongelmatilanteissa esimies on kutsunut työntekijät koolle palaveriin, jossa on käyty läpi tilanteeseen johtaneita syitä ja mietitty yhdessä ratkaisuja. 

Yhteiset tilat ja säännölliset rutiinit tukevat moniammatillista yhteistyötä

Tutkimukseen osallistuneiden Haanpää, K. & Päätalo, K. 2017. Moniammatillisuus palvelutarpeen arvioinnissa Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 16.8.2018. http://www.theseus.fi/handle/10024/126642 sosionomien ja terveydenhoitajien mukaan yhteistyö lapsiperhetoimijoiden välillä on lisääntynyt ja tiedonkulku parantunut hyvinvointikeskukseen siirtymisen jälkeen. Haastateltavat kertoivat havainneensa, että organisaatiomuutoksen alussa ammattiryhmät erkanivat, mutta olivat vuoden mittaan löytäneet lähemmäs toisiaan. He uskoivat, että kehitys oli vielä kesken, mutta menossa koko ajan parempaan suuntaan. 

Toimitilojen sama fyysinen sijainti mahdollistaa paremmin kommunikoinnin kasvotusten. Mahdollista on koputtaa työparin työhuoneen oveen ja keskustella asiasta heti. Myös yhteisiä taukotiloja hyödynnetään työasioiden läpikäymiseen sekä yhteydenpitoon yli ammattirajojen. Ennen toiminnan muuttumista hyvinvointikeskukseksi oman ammattiryhmän sisäinen yhteistyö koettiin tiiviimmäksi. Organisaatiomuutoksen jälkeen työntekijöiden on nähtävä enemmän vaivaa ylläpitääkseen yhteyttä omaan ammattiryhmäänsä.

Kasvokkain tapaamisen ohella yhteyttä toiseen työntekijään pidetään enimmäkseen sähköpostilla sekä kirjallisilla viesteillä. Tämä koetaan hyvänä käytäntönä sen vuoksi, että vastaanottaja pystyy perehtymään siihen sopivalla hetkellä, eikä asian toimittaminen ole siten pois asiakasperheiltä. Käytössä on myös yhteinen "päivystyspuhelin", joka koetaan hyväksi, koska siitä tietää heti saavansa jonkun henkilön kiinni, joka pystyy viemään asiaa eteenpäin.

Yhteiset työskentelytilat eivät kuitenkaan yksin riitä takaamaan yhteistyön sujuvuutta työntekijöiden välillä, vaan sen koetaan olevan myös työntekijän omissa käsissä. Usein tulee nähdä vaivaa, jotta yhteistyö toimii. Aktiivinen etsiytyminen toisten seuraan on tärkeää, sillä henkilön tuntemisen koetaan parantavan tietämystä toisen ammattiryhmän osaamisalueista ja samanaikaisesti vaikuttavan yhteistyöhön positiivisesti. Työntekijät kertoivat olevansa valmiita käyttämään virkistäytymisiltapäiviä tutustuakseen toisiinsa. 

Työyhteisöön toivotaan enemmän rutiineja, jotka mahdollistavat yhdessäoloa ja toisiin tutustumista. Myös Pärnän Pärnä, K. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Väitöskirja. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Hakupäivä 16.8.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5086-7 mukaan yksi merkittävin moniammatillisen yhteistyön onnistumisen edellytys on, että työryhmän työn tueksi luodaan myönteisiä rutiineita. Tällaisia ovat esimerkiksi säännöllisesti toistuvat palaverit sekä selkeät konsultointikäytännöt. Ne mahdollistavat moniäänisyyden, mutta vievät koko ajan työtä systemaattisesti eteenpäin. Rutiinit vapauttavat työntekijän asiakkaan kohtaamiseen ja työn sisällölliseen pohdintaan.

Organisaation sisällä pyrittiin siihen, että työntekijät eivät vaihtuisi, koska oli huomattu, että vaihtuvuus vaikuttaa hidastavasti työntekoon ja asioiden eteenpäin viemiseen. Pahimmassa tapauksessa palvelutarpeen arvioinnin tekeminen viivästyi. Työntekijät kertoivat työnjaon olevan välillä epäselvää ja hämmentävää, jos esimerkiksi asiakastapaus ei tullut suoraan terveydenhoitajalle tai sosionomille vaan toimeksianto tuli muuta kautta. Tähän asiaan kaivattiin täsmennystä ja koettiin, että tätä osa-aluetta tulee vielä kehittää. Haanpää, K. & Päätalo, K. 2017. Moniammatillisuus palvelutarpeen arvioinnissa Kontinkankaan hyvinvointikeskuksessa. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 16.8.2018. http://www.theseus.fi/handle/10024/126642

Lopuksi

Kaikista muutoksista huolimatta Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnissa työskentelevät sosionomit ja terveydenhoitajat totesivat positiivisin mielin, että vuodessa on menty kovasti eteenpäin moniammatillisessa työskentelyssä. He uskoivat, että ajan ja kokemusten myötä tilanne vielä selkiytyy entisestään. Työntekijät arvostivat korkealle esimiehen mahdollistamia koulutuksia sekä toiminnan ohjausta.

Kehittämisen kohteena he näkivät yhteistyön parantamisen toisiinsa tutustumisen kautta sekä sen tunteen vahvistamisen, että kaikki työskentelevät saman päämäärän eteen. Myös yhteisten toimintakäytäntöjen, "rutiinien", kehittyminen vaatii vielä aikaa.

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus