AMK-TUTKINNOT

YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT

DEGREE PROGRAMMES

Viimeksi päivitetty 11.3.2011 klo 14:08

Persoona päihittää koulutuksen töitä hakiessa

Teksti: Jens Hattuniemi Kuva: Milan Kolarovic

Toimittajan, insinöörin ja lastentarhaopettajan ammatteihin pystyy kouluttautumaan niin yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussakin. Molemmilta puolilta löytyvät omat ja varauksettomat suosittelijansa.

Työpaikkaa etsiessä persoonalla pääsee pitkälle, pelkät tutkinnot eivät välttämättä avaa kaikkia ovia.

Mutta mitä sanoo itse työelämä eli taho jota varten jokainen opiskelija koulua käy? Suurin osa YLE:n maakuntaradion väestä palkattiin ennen ammattikorkeakoulujen syntyä.

– Sen jälkeen rekrytoiduista voi karkeasti sanoa, että noin puolet on yliopistoissa ja puolet ammattikorkeakouluissa koulutettuja, paljastaa maakuntaradion päällikkö Risto Degerman.

Riston mukaan kumpikaan tutkinto ei ole automaattinen bonus työhaastattelussa. Tärkeämpää on hakijan henkilökohtaisten ominaisuuksien eli persoonan soveltuminen kyseiseen työtehtävään.

Uutistoiminnassa korostetaan silti yliopistollista tai ylipäänsä teoreettista ja analyyttistä kykyä asioiden pohdintaan.

– Toisaalta sähköisen median tehtäväkenttä on laaja ja esimerkiksi tuotannollisissa tehtävissä hyvin teoreettiset opinnot eivät anna tarvittavaa osaamispohjaa. Voisikin sanoa, että kokonaisuutena hyvä toimitus koostuu molemmista osa-alueista eli käytännön toimitustyöstä ja medianhallinnasta sekä journalistisesta pohdinnasta ja yhteiskunta-analyysista, hän tasoittaa ammattikorkeakoulujen hyväksi.

Kalevan henkilöstöpäällikkö Terttu Malo on pitkälti samoilla linjoilla Riston kanssa.

– Henkilön peruskoulutuksella voi olla merkitystä työn luonteen ja vaativuuden kannalta erityisesti, jos työ vaatii abstraktia suunnittelua ja laajojen kokonaisuuksien strategista hallintaa. Tähän yliopistotutkinnon on koettu antavan paremmat valmiudet. Vastaavasti, mikäli työssä korostuvat konkreettisten tehtävien osuus, ammattitutkinnon suorittaneilla valmiuksien on koettu olevan paremmin kohdallaan.

Tertun mielestä kumpikaan tutkinto ei anna henkilölle etulyöntiasemaa tai parempaa pohjaa työelämää varten. Toimittajan ammatissa työn jälki ei nimittäin riipu käydyistä kouluista vaan halusta kehittää itseään jatkuvasti.

AMK-insinöörien taso vaihtelevaa

Insinöörimaailmassa asiat ovat hieman toisella tolalla. Insinööritoimisto Polartek Oy:n toimitusjohtaja Juhani Janssonin mukaan heidän yrityksessään 80 prosenttia rekrytoiduista on ammattikorkeakouluihmisiä ja loput yliopistoihmisiä. Vuosikymmenten varrella Juhani on huomannut ammattikorkeakoulusta valmistuneiden joukossa eniten vaihtelua "laadun" suhteen.

– Yliopiston suorittaneilla ovat selkeästi paremmat tiedot tekniikasta. Aiemmin opistoinsinööreillä oli oikeaa työkokemusta alan töistä, jonka avulla he erottautuivat edukseen yliopistoväestä, mutta nykyinen ammattikorkeakoulujärjestelmä on poistanut sen edun, Juhani kertoo.

Teoreettinen koulutus plussaa päiväkodeissa

Tällä hetkellä lastentarhaopettajan virkaan hamuavien kannattaa panostaa teoreettisempaan koulutukseen eli yliopistoon.

– Tämä johtuu sitä, että suurin osa nykyisistä työntekijöistämme on keskiasteen koulutuksen saaneita, sanoo Oulun kaupungin päivähoidon palvelupäällikkö Irja Knuuti.

Nykyään ammattikorkeakouluista valmistuu valtavasti enemmän päiväkotien henkilöstöä. Irjan mukaan riippuu myös työyksiköstä, että millaista osaamista tarvitaan.

Avainsanat: ammattikorkeakoulu, yliopisto, työllistyminen

Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

Oamk muualla