Opiskelu

Viimeksi päivitetty 11.3.2011 klo 14:08

Opiskelua taantuman varjossa

Teksti ja kuvat: Eleonoora Riihinen

Lamauutisoinnissa on huomioitu suuren keskiluokan huoli työpaikoista, ja viimeaikoina myös eläkeikäisten työelämässä jaksamiseen on kiinnitetty huomiota eläkekiistan myötä. Tästä kuviosta uupuu opiskelijoiden ääni.

Palkkataso mietityttää ensimmäisen vuoden ensihoitajaopiskelija Juha-Pekka Piuvaa ja Jussi Tervoa enemmän kuin työllistyminen.

Opiskelijoita kyllä patistetaan hallituksen taholta työelämään aiempaa nopeammin, mutta kuinka halukas opiskelija on sukeltamaan laman kiristämään ja epävarmaan työelämään?

Eri alat ovat herkempiä talouden suhdannevaihteluille. Extra kävi tiedustelemassa tunnelmia tulevilta eri alojen ammattilaisilta.

Sosiaali- ja terveysalalla täysi työllistyminen

Valoisat työllisyysnäkymät löytyvät Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Ensimmäisen vuoden ensihoitajaopiskelijat Jussi Tervo ja Juha-Pekka Piuva lupaavat suoraan sadan prosentin varmuudella töitä alalta. Terveysalalla on taantumasta huolimatta aina vakaa työtilanne.

– Siihen ei vaikuta suhdanne- eikä rakennetyöttömyys. Tämä on myös viimeinen ala, jota tullaan ulkoistamaan tai koneistamaan, Juha-Pekka toteaa.

Pikemminkin on niin päin, että terveystoimi voi jopa kuormittua, jos kansa alkaa oireilla laman myötä. Alalle on tulossa lisää töitä myös eläköitymisen ja uuden terveydenhoitolain puitteissa. Terveydenhoitolaki vaatii tiukemmat standardit opistopohjaisille ensihoitajille ja korkeakoululaisilla on sen myötä etulyöntiasema työmarkkinoilla.

Työvoimasta on pulaa ja jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita otetaan keikkahommiin ja harjoittelupaikkoihin. Vaikka terveysalalla on hyvä työllisyystilanne, huono palkka ja rankka työ ei houkuta alalle uusia opiskelijoita. Huonopalkkainen terveysala tuntuu vaativan sitä kuuluisaa kutsumusta.

– Palkka ei ainakaan saa olla tällä alalla motiivi. Tämä on hyvä ala, jos haluaa tehdä ihmisläheistä työtä, Jussi toteaa.

Neljättä vuotta rakennusalan insinööriksi opiskeleva Tapio Oikarinen rohkaisee kiinnostuneita lähtemään alalle.

Rakennusalan opiskelijaa ei huoleta vielä

Tapio Oikarainen opiskelee neljättä vuotta rakennusalan insinööriksi Tekniikan yksikössä ja hakee parhaillaan oman alansa kesätöitä.

– Alan työnäkymät ovat tällä hetkellä huonot, ja kesätyöpaikkoja on vaikea saada, Tapio sanoo mietteliäästi.

Työllisyystarve rakennusalalla vaihtelee paikkakunnittain ja joillain suuntautumisaloilla on enemmän paikkoja kuin muilla. Tapion omalla alalla, talojen korjauspuolella, luulisi löytyvän töitä.

– Jos haluaa töitä, täytyy olla valmis lähtemään muuallekin, esimerkiksi etelämmäksi tai jopa ulkomaille, Tapio tietää.

Kaleva uutisoi maaliskuun loppupuolella rakennusalan harjoittelupaikkojen puutteesta. Tapion ei tarvitse enää huolehtia harjoittelupaikasta, koska se on jo hoidettu. Taantumasta huolimatta Tapio ei vaikuta kovin huolestuneelta. Hän toteaa rauhallisesti, että työllisyystilanne alalla on ennenkin vaihdellut taloustilanteen mukaan, mutta aina on selvitty.

Kysyttäessä kannattaako rakennustekniikkaa lähteä opiskelemaan hän huudahtaa:

– Tietysti, jos rakennusala kiinnostaa!

Taantuma ei kannusta valmistumaan

Taantuma koskettaa eri ikäryhmiä eri tavoin. Suuri keskiluokka on huolissaan jo ansaitusta työpaikastaan, vanhemmat työntekijät kamppailevat jaksamisen kanssa ja vastavalmistuvien on vaikeaa päästä työelämään. Varmimmin työpaikoistaan kiinni pitävät kolme-nelikymppiset, koska vastatulleita määräaikaistyöntekijöitä ja eläkeikää lähestyviä on helpompi saneerata.

Kaikilla ikäryhmillä on vastassaan suuri epävarmuus, mutta ainakin aika on opiskelijoiden puolella. Opiskelija ei voi muuta kuin toivoa, että ajat paranevat valmistumiseen mennessä. Opiskelijan onkin helppo jäädä turvalliseen opiskeluputkeen odottelemaan valoisampaa työtilannetta.

Työttömyyskortistoon valmistuminen ei varmasti houkuta, mutta ei houkuta kiristyvä työtahti tai pätkätöiden lisääntyminenkään. Huono taloustilanne kasaa tehostuspaineita työntekijöiden niskaan ja vaatii enemmän työtehtäviä ja osaamista yksittäisiltä henkilöiltä. Nyt olisi tärkeää huolehtia työhyvinvoinnista, jotta niillä joilla töitä on, jaksaisivat sitä eläkeikään asti tehdä.





Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook