Opiskelu

Viimeksi päivitetty 3.3.2014 klo 13:35

Lapsenpäästämistaito kehittyy edelleen

Teksti: Heikki Ylipaavalniemi Kuva: Terhi Palosaari

Kätilötyön koulutus kehittyy edelleen, jotta se pystyy parhaalla mahdollisella tavalla auttamaan synnyttäviä äitejä, syntyviä lapsia ja perheitä.

Kätilöiksi opiskelevat Anni Aro (vas.), Ira Luopajärvi ja Juuli Pitkäkari seuraavat, kun tuntiopettaja Minna Perälä (oik.) näyttää ultraäänitutkimuksen tekoa myöskin kätilöksi opiskelevan Taru Mäkelän avustuksella.

Kätilöitä on koulutettu Suomessa lähes 200 vuotta, mutta silti nyky-yhteiskunta tuo edelleen uusia haasteita koulutukselle. Kätilöiltä vaaditaan uudenlaista ammattitaitoa, jotta he voivat auttaa äitejä, syntyviä lapsia ja perheitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Osaksi koulutusta ovat tulleet monet synnytyksen ulkopuoliset asiat, kuten lähisuhdeväkivallan käsitteleminen, päihde- ja mielenterveysongelmaiset äidit sekä isän hoitotyön huomioiminen. Suomessa kätilökoulutuksen pohjana on sairaanhoitajan koulutus, ja koulutusohjelma onkin ammattikorkeakoulun pisin kestäen 4,5 vuotta. Koulutuksen sisältö on laaja. Kätilötyön koulutuksessa painottuu naisen terveyden edistäminen ja tukeminen elämän eri vaiheissa, vauvasta vanhukseen.

Itse sain kokea, kuinka tärkeää synnyttäjälle on kätilön läsnäolo. Kipua helpottaa, kun kokee, että se otetaan tosissaan, ja sitä yritetään lievittää.

Kätilö on aina sivuhenkilö

Hyvältä kätilöltä vaaditaan monipuolisia ihmissuhdetaitoja. Kätilön tulee olla ystävällinen, huomaavainen ja tarkka, mutta tarvittaessa nopea päätöksissään. Erityisen tärkeää on kuitenkin kyky ja halu puhua ihmiselle, perustella asioita, ohjata ja opastaa. Kätilön rooli ei kuitenkaan saa olla liian keskeinen.

– Säännöllisessä synnytyksessä kätilö on aina sivuhenkilö, tärkeimmät henkilöt ovat äiti, vauva ja tukihenkilö, kumppani. Kätilö toimii tukena sekä ohjaa, neuvoo, lievittää ja seuraa tilanteen etenemistä, mutta ei pyri häiritsemään luonnon omaa toimintaa, Ulla kuvailee.

Kätilöksi opiskellut Minna Säkkinen on nähnyt kätilötyötä molemmilta puolilta. Omien opintojensa lisäksi hän on seurannut kätilöä työssään synnyttäessään pienen tyttärensä vuoden alussa.

– Itse sain kokea, kuinka tärkeää synnyttäjälle on kätilön läsnäolo. Kipua helpottaa, kun kokee, että se otetaan tosissaan, ja sitä yritetään lievittää.

Minnan mukaan kätilön läsnäolo pitää synnyttäjän siinä hetkessä. Jos synnyttäjästä alkaa tuntua, että ei enää hallitse tilannetta, niin kätilö on tukemassa sekä auttamassa keskittymään ja rauhoittumaan.

Monikulttuurisuus synnyttää haasteita

Yhä useammin synnyttäjä ei välttämättä ole kansallisuudeltaan tai kulttuuritaustaltaan syntyperäinen suomalainen. Kätilön onkin omassa työssään tärkeää tuntea myös erilaiset kulttuuritaustat ja osata toimia uudessa tilanteessa.

Reetta Peltomäki pääsi näkemään kätilötyötä toisessa kulttuurissa ollessaan vaihtoopiskelijana Kreikassa.

Selkeä ero Kreikan ja Suomen välillä on se, että äidit ovat Kreikassa synnytystilanteessa yksin ilman tukihenkilöä. Kulttuuriero näkyy myös hoitajien ja äitien temperamentissa.

Huuto ja meteli voivat välillä olla synnytyssalissa melkoisia. Äidit myös näyttivät kipunsa herkemmin, Suomessa mennään enemmän sisulla, Reetta pohtii.

Reetan mukaan itse kätilöt eivät Suomessa ja Kreikassa eroa toisistaan suuresti. Kreikassa kätilöillä ei kuitenkaan ole sairaanhoitajan pätevyyttä.

– Kreikassa lääkäreiden toimenkuvassa oli paljon samaa kuin Suomessa kätilöillä. Kreikassa kätilön roolina on enemmänkin olla assistenttina lääkärille kuin olla itse aktiivisena ja päätöksiä tekevänä toimijana.

Artikkeli on alunperin julkaistu Oamkin yhteisölehti Oranssissa.





Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook