Viimeksi päivitetty 11.3.2011 klo 14:08

Tanssiaskelin ammattiin: Ei pelkkää ruusuilla tanssimista

Teksti ja kuva: Jussi Kotila

Ammattitanssijan arki ei totisesti ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Extran juttusarjasta tuttu showtanssiopiskelija Sanna Yrjänheikki on joutunut kohtaamaan viimeaikoina ammatin varjopuolet ikävän loukkaantumisen muodossa.

Olkapäävammat ovat ajaneet Sanna Yrjänheikkiä tutustumaan tarkkaan anatomian kirjoihinsa.

Tanssiaskelin ammattiin

Osa 1: Takaisin opiskelun pariin
Osa 2: Tekemistä riittää!
Osa 3: Ei pelkkää ruusuilla tanssimista

- Olin koulussa nykytanssitunnilla, kun kesken erään liikkeen tunsin kuinka olkapääni muljahti pois paikaltaan. Tiesin heti kivusta, että nyt sattui ja pahasti. Siinä tunteen puuskassa en voinut kuin itkeä ja kiroilla tanssisalin lattialla, Sanna muistelee loukkaantumistaan.

Edessä oli reissu yhteispäivystykseen, jossa Sanna sai kuulla ikävät uutiset. Olkapää tulisi leikata, mikä tiesi pitkää taukoa tanssimisesta. Useista loukkaantumisista uransa aikana kärsinyt Sanna myöntää, että ikävä tilanne veti hänen mielensä matalaksi.

- Minuun iski kova turhautuminen, mikä muuttui kolmen viikon masennukseksi. Tuntui kuin loukkaantumiset seuraisivat minua. Vaikka olenkin aina aikaisemmin taistellut itseni kuntoon, niin tällä kertaa iski vain sellainen luovutusfiilis.

Takapakkia opintoihin

Sannan ahdistusta ei helpottanut liiemmin myöskään useiden lääkäreiden poikkeavat diagnoosit. Välillä vammaa ei katsottu akuutiksi ja toisiaan jopa leikkauksen tarpeellisuutta kyseenalaistettiin. Nyt tilanne näyttää kuitenkin paremmalta, sillä Sanna on löytänyt lääkärin, joka on ymmärtänyt tilanteen vakavuuden.

- Välillä tuntui siltä, ettei minua otettu tosissaan koska olin tanssija. Lääkärit eivät ymmärtäneet, että tanssi voi olla jollekin ammatti siinä missä vaikka hiihto tai jääkiekko. Onneksi löysin viimein lääkärin, joka tajusi tilanteen vakavuuden. Loukkaantumiseni takia kuitenkin työni ja opiskeluni kärsivät, Sanna kertoo.

Olkapääleikkaus on näillä näkymin edessä maaliskuussa, jonka jälkeen loppukevät menee toipumiseen. Vammansa takia Sanna ei ole pystynyt tekemään työtään, eli pitämään tanssitunteja. Myöskin koulunkäynti on kärsinyt melkoisesti.

- Harmittaa kyllä kovasti, sillä tulen jäämään aika pahasti opinnoissani jälkeen. Pyrin kyllä nyt ennen leikkausta käymään tanssitunneilla sen mitä pystyn, mutta esimerkiksi pedagogiset opinnot siirtyvät leikkauksen takia ensi syksyyn.

Vaikeuksien kautta voittoon?

Loukkaantumisen jälkeen Sanna on keskittynyt kuntouttamaan olkapäätään esimerkiksi uinnin, joogan ja fysioterapian avulla. Kuntoutuksen myötä hän kertoo myös oppineensa ymmärtämään paremmin omaa kehoaan.

- Nyt tajuan, että välttääkseni loukkaantumiset tulevaisuudessa minun täytyy tanssiharjoittelun ohella keskittää huomiotani kehoni hallintaan ja hyvinvointiin. Jotain positiivistakin tästä loukkaantumisesta voisi siis löytää.

Vaikka Sanna ei pystykään itse tällä hetkellä tanssimaan täysipainoisesti, ei hän ole tahtonut eristäytyä tanssipiireistä. Loukkaantumisen jälkeen Pohjois-Suomen Katutanssiyhdistyksen puheenjohtaja on muun muassa järjestänyt tanssikisoja sekä muita alan tapahtumia.

- Koska en itse pysty tanssimaan, olen keskittynyt kaikkeen oheistoimintaan. Näin voin pyrkiä tuomaan muille sitä intoa, mitä minulta tanssimista kohtaan löytyy.