Opiskelu

Viimeksi päivitetty 28.3.2011 klo 11:22

Opinnäytetyöaihe löytyi vaihdosta

Teksti: Daniel Wallenius Kuvat: Daniel Wallenius ja Annika Pöyhtäri

Maisemasuunnittelua Luonnonvara-alan yksikössä opiskeleva Annika Pöyhtäri luuli lähtevänsä Unkariin vaihtoon vain puoleksi vuodeksi. Hän kuitenkin löysi sieltä aiheen opinnäytetyöhönsä ja vietti maassa harjoitteluapurahan turvin yksitoista kuukautta.

Ranskalaistyyppinen, geometrinen puutarha on kasvanut lähes tunnistamattomaksi 50 vuoden heitteilläolon aikana.

Annika Pöyhtäri kuuli vaihtonsa aikana vuokraisännältään historiallisesta puutarhasta, joka kaipasi kipeästi kunnostusta. Jo puoli vuosisataa heitteillä ollut puutarha sijaitsee pienessä Iszkaszentgyörgyn kylässä, noin 80 kilometrin päässä maan pääkaupungista, Budapestista. Sen yhteydessä on linna, jossa toisen maailmansodan jälkeisen sosialisoinnin jälkeen on toiminut kaikkea mahdollista koulusta Suomen suurlähetystöön.

Annika vieraili linnalla useampaan otteeseen. Alun perin tarkoituksena oli tehdä puutarhan restaurointisuunnitelma, mutta opinnäytetyöstä muotoutui lopulta sen kehittämissuunnitelma.

– Haasteena oli keksiä, mikä olisi säilyttämisen arvoista, Annika kertoo.

Ei perinteisellä kaavalla

Annika palasi viime vuoden elokuussa Suomeen, haki harjoitteluapurahaa ja sopi asioista yksikkönsä kanssa. Luonnonvara-alan yksikössä olleet ulkomaiset vaihto-opiskelijat ovat aiemmin tehneet vastaavaa Suomessa, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun yksikön opiskelija teki opinnäytetyön vaihtokohteessa.

Annika Pöyhtäri piti opinnäytetyötä Unkarissa tehdessään yhteyttä Suomeen tietokoneen välityksellä.

– Yksikössä oltiin todella innostuneita ja tuettiin minua hyvin, Annika kiittelee.

Ilman erityisjärjestelyitä ei opinnäytetyöstä olisi tullut mitään. Tietokone oli Annikalle korvaamaton väline prosessin ajan.

– Aloitusseminaari käytiin videoneuvotteluna, opponointi ja ohjaavan opettajan kanssa keskustelu puolestaan Skypen, sähköpostin ja Facebookin välityksellä, hän kertoo.

Opinnäytetyö tehtiin englanniksi, vaikka Annika opiskelee suomenkielisessä koulutusohjelmassa. Yleensä näin ei tehdä, mutta poikkeukseen päädyttiin käytännön syistä.

Aloitusseminaari käytiin videoneuvotteluna, opponointi ja ohjaavan opettajan kanssa keskustelu puolestaan Skypen, sähköpostin ja Facebookin välityksellä.
– Eipä se yhteistyökumppani suomenkielisestä suunnitelmasta juuri mitään olisi saanut irti.

Vaikka perinteiset tavat suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyö heitettiin Annikan tapauksessa romukoppaan, ei hän usko itse tekoprosessin poikkeavan tavallisesta opinnäytetyöstä.

– Onhan tämä ollut vähän erilaista, mutta ei niiden suunnitelmien aina tarvitse olla valmiit. Voi sen tehdä näinkin, että löytää itse jotain ja keksii keinot sen tekemiseen, Annika pohtii.

Kielimuuri

Vaikeimmaksi asiaksi opinnäytetyön teossa muodostui vähemmän yllättävästi kieli. Tietoa puutarhasta oli valtavasti, mutta unkariksi, jota Annika ei osaa.

– Sikäläisestä kunnanjohtajasta oli valtavasti apua, ja myös paikalliset kaverit auttoivat käännöstyössä.

Suomalaisena Annikan oli helppo toimia paikan päällä, sillä Iszkaszentgyörgy on Taivalkosken ystävyyskunta.

– Sikäläiset olivat todella avuliaita ja iloisia, kun puutarha kiinnosti ulkomailla asti.

Hankaliakin paikkoja prosessissa on tullut eteen. Hetkinä, jolloin työ ei ole edennyt, joutui usko koetukselle.

– Silloin on miettinyt, että miksi ihmeessä tätä tekee näin, kun sen voisi tehdä omalla kielellä ja tutussa ympäristössä, Annika sanoo.

Silti Annika on mielestään jäänyt prosessissa reilusti plussan puolelle.

– Ei sieltä Unkarista työpaikkaa tulevaisuudessa minulle avaudu, mutta olen silti tyytyväinen. Henkilökohtaisesti tämä on kova juttu ja asia, jonka olen halunnut tehdä. En kyllä lähtiessäni vaihtoon uskonut, että vielä vuoden päästä teen jotain Unkariin liittyen, hän pohtii.



Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook