Viimeksi päivitetty 2.3.2012 klo 11:14

Yhteistä lukujärjestyskulttuuria luomassa

Teksti: Daniel Wallenius Kuva: Shutterstock

Oamkin yksiköitä pyritään lähentämään siirtymällä viiden jakson järjestelmään kaikissa korkeakoulun yksiköissä.

Lukujärjestysten yhtenäistäminen helpottaa muun muassa valinnaisten opintojen valitsemista muista yksiköistä.

Ammattikorkeakoululla on yksiköstä riippuen käytössä joko nimitys lukujärjestys tai työjärjestys, joskus jopa molemmat yhtä aikaa. Mitään konkreettista eroa termeillä ei ole, mutta virallisen käytännön mukaan pitäisi puhua lukujärjestyksestä.

– Sen on rehtori aikanaan vahvistanut, kertoo suunnittelija Marcella Puranen Kulttuurialan yksikön opintotoimistosta.

Eroavaisuudet eri yksiköiden lukujärjestyksissä alkavat jo tekotavasta. Muut yksiköt käyttävät Untis-ohjelmaa, Kulttuurialan yksikkö puolestaan tyytyy Excel-taulukoihin.

– Untis ei taivu meidän opintoihimme. Meillä on paljon vierailevia opettajia, ja lukujärjestykset elävät koko ajan. Meillä ei myöskään ole vielä jaksojärjestelmässä, Marcella selittää.

Eroja käytännöissä on myös yksiköiden sisällä, sillä esimerkiksi Kulttuurialan yksikön musiikin ja tanssin koulutusohjelmissa tilavarauksissa käytetään muiden yksiköiden tapaan Asio-kalenteria, viestinnän osastolla puolestaan Exceliä.

Yhtenäistäminen parantaa tarjontaa

Jokaisen yksikön käytännöt ovat vakiintuneet niiden omia toimintoja parhaiten tukevaksi, mutta yhteistyö yksiköiden välillä on ollut vaikeaa. Jokainen yksikkö elää omaa järjestelmäänsä, ja esimerkiksi valinnaisaineiden ottaminen toisista yksiköistä on vaikeaa: yksi opintojakso saattaa olla tiivis kahden viikon paketti, toinen taas kestää vaikka koko syksyn.

Tämä lienee pääsyy siihen, miksi kaikki yksiköt halutaan noudattamaan samanlaista jaksojärjestelmää. Uusi järjestelmä astuu voimaan ensi syksynä.

– Jos tunnit ja opintojaksot saadaan alkamaan samaan aikaan joka talossa, niin se auttaa valitsemaan muiden yksiköiden opintojaksoja, pohtii koulutussuunnittelija Susanna Saarinen Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä.

Suurempia käytännön muutoksia lukujärjestyksiin ei Kulttuuri- ja Luonnonvara-alan yksiköissä uskota jaksomuutoksen myötä tulevan. Merkittävin uudistus on joidenkin opintojaksojen tiivistyminen, jotta ne mahtuisivat vaadittuihin aikajaksoihin.

– Opintojaksoja tullaan varmasti integroimaan toisiinsa ja tekemään projektimaisemmiksi, ennustaa Marcella.

Sosiaali- ja terveysalan yksikössä sen sijaan joudutaan aikatauluja remontoimaan kovemmalla kädellä. Siellä opetus on vielä tämän kevään ajan jaettu neljään yhdeksänviikkoiseen jaksoon.

– Tähän mennessä hyväksyttyjä opintosuunnitelmia pitänee korjailla, jotta opintojaksot mahtuvat niihin, Susanna pohtii.

Yksiköiden välisen yhteistyön parantaminen on tärkeä, mutta haastava tavoite.

Kysymyksiä riittää

Yhtenäistäminen vie toteutustavasta riippumatta aikaa toimiakseen sujuvasti. Yksiköissä on alettu pohtia muun muassa opetuksen alkamisaikoja. Suunnitelmaan viidestä jaksosta kuuluu myös esitys siitä, että opetustunnit alkaisivat joka yksikössä samaan aikaan.

– Aikaistaa ei ainakaan voi, sillä bussit ovat perillä täällä Sanginsuulla noin kymmenen minuuttia ennen ensimmäisten tuntien alkua, kertoo Antti Hirvonen Luonnonvara-alan yksiköstä.

Kotkantien kampuksella haasteeksi muodostuu kulkuyhteyksien ohella ruokailu. Opiskelijoita on paljon eikä rakennuksen kahdessa ravintolassa riitä tilaa kaikille kerralla.

– Miten siitä selvitään, jos kaikki tekniikan ja kulttuurin opiskelijat ryntäävät samaan aikaan syömään? Marcella Puranen kysyy.

Opiskeluarjen ennalleen toipuminen ja viiden jakson järjestelmään sopeutuminen voi viedä aikaa, mutta yksiköissä ymmärretään, mitä sillä ajetaan takaa.