KOLUMNI
Anna stressille kyytiä

Teksti: Anne Aho

Opiskelu ja siihen liittyvät asiat pyörivät varmasti jokaisen päässä tasaiseen tahtiin. Jotta ne eivät ala stressata liikaa, pitää tenttikirja paiskata toisinaan hetkeksi kiinni. Silloin lähdetään tuulettamaan ajatuksia hölkäten tai vaikka hevosen selässä laukkaa painaltaen.

Viimeisen vuoden opiskelijana ympärilläni kohistaan valinnaisista ja vaihtoehtoisista opintojaksoista, produktiosta, tutkielmasta ja siitä pelottavasta sanasta: valmistumisesta.

Päivät vierivät pikakelauksella ohi ja päässäni hakkaa yksi ainoa ajatus hetkestä toiseen: apua, minua stressaa!

Stressi tuntuu olevan yhtä olennainen ja erottamaton osa elämääni kuin hartioillani keikkuva pää. Sinällään se on tarpeellinen ilmiö. Se auttaa meitä selviytymään hetkellisistä ja kiireisistä tapahtumista, mutta pitkään jatkuessaan se vie voimat.

Siksi kannustan kaikkia etsimään keinoja, jotka rentouttavat. Kolmesta neljään vuotta kestävät opinnot ovat liian pitkä aika kulkea stressaten.

Toisilla stressin määräävä ääni hiljenee, kun nappaa hyvän kirjan käteen ja käpertyy sohvalle. Joku toinen taas soittaa kaverilleen ja ehdottaa kahvilatreffejä. Kaikki ovat hyviä keinoja, kunhan ne vaimentavat ja vähentävät stressiä. Mikä on sinun keinosi?

Minun ehdoton valttikorttini on yksinkertainen, mutta voittamaton. Joka keskiviikko hieman ennen seitsemää pukeudun mustiin, kokopaikkaisiin ratsastushousuihin. Sujautan jalkani maihareihin ja lisään vielä minichapsit. Takki päälle, hanskat ja kypärä raipan kera käteen ja menoksi.

Kahdeksalta olen jo hevosen selässä milloin pyytämässä sitä väistämään pohjettani, milloin kehottamassa sitä reippaaseen laukkaan. Takuuvarmaa on, että tallireissun aikana en ehdi ahdistua tai stressaantua kertaakaan opiskeluasioista. Mikä upea tunne!

Arvaan, että mieleenne juolahtaa ajatus ”mutta se maksaa eikä opiskelijalla ole varaa”. Minun stressinpoistoni maksaa 18 euroa tuntia kohden. Minusta se ei ole hinta eikä mikään siitä hyvästä olosta, jonka saan vastineeksi.

Eikä stressin nujerruksen tarvitse sitä paitsi välttämättä maksaa. Niinä kuutena muuna päivänä, kun hevonen ei poista stressiäni, nujerran ahdistavaa oloa esimerkiksi pitkällä kävelylenkillä tai uppoutuen elokuvan tarinaan.

Tärkeintä on se tunne, jonka stressinpoisto saa aikaan. Tavalla ei ole väliä, joten mars laukkailemaan, pyöräilemään tai vaikka treffailemaan!

Avainsanat: