Opiskelu

Viimeksi päivitetty 2.3.2012 klo 11:14

Sarjakuvataiteilijallekin on hyötyä amk-tutkinnosta

Teksti ja kuva: Susanna Siironen

Opiskelussa kannattaa hyödyntää omat erikoistaidot ja vahvuudet. Vaikka kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdossa ei voi erikoistua sarjakuvaan, Oamkista valmistuu tasaisesti sarjakuvataiteilijoita, jotka hyödyntävät erityisosaamistaan opiskeluissaan.

Maura Mannisen opinnäytetyössä seikkaillaan maailmanlopun jälkeisessä maailmassa. Klikkaamalla kuvaa voit lukea lisää tarinasta.

Viestinnän koulutusohjelman kuvallisen viestinnän suuntautumisvaihtoehdossa opiskelevilla Mari Ahokoivulla ja Maura Mannisella opinnot ovat viittä vaille valmiit. Mari ja Maura piirtävät molemmat sarjakuvia ja ovat onnistuneet yhdistämän intohimonsa opiskeluun.

– Tällä hetkellä Oamkissa on useampia sarjakuvalaisia. Oamk ei niinkään tuota sarjakuvan tekijöitä, mutta ruokkii heidän omaa tekemistä, Maura toteaa.

Sarjakuvat pöytään

Haastattelussa löin sarjakuvani pöytään ja ilmoitin, että aion keskittyä sarjakuvaan.

Mari on aina lukenut sarjakuvia, mutta aloitti piirtämisen varsinaisesti vasta lukiossa. Samassa steinerkoulussa opiskelleelta Ville Rannalta Mari oppi, että sarjakuva on ilmaisumuoto, jolla voi tehdä mitä vain.

Maura Manninen piirsi Extralle omakuvansa. Ensimmäisen kolmen opiskeluvuoden aikana Maura piirsi sarjakuvaa kaksi kertaa vuodessa ilmestyvään Finnmanga-lehteen.

– Lukion jälkeen menin heti Limingan taidekoulun sarjakuvalinjalle. Halusin kokeilla vuoden, olisiko sarjakuva minun juttuni. Taisi se olla, kun vielä sillä tiellä olen, Mari nauraa.

Oamkiin Mari haki, koska halusi saada opintonsa liitettyä sarjakuvien tekoon ja uskoi, että medianomin papereista olisi alalla hyötyä. Mari epäilee, että päättäväisyydellä oli tärkeä merkitys kouluun pääsemisessä.

– Haastattelussa löin sarjakuvani pöytään ja ilmoitin, että aion keskittyä sarjakuvaan. Ehkä sain opiskelupaikan juuri siksi, että minulla oli jo valmis suunta ja suunnitelma, miten hyödyntäisin opintoja omalla alallani, Mari pohtii.

Tarinan kerrontaa

Myös Maura kertoo innostuneensa piirtämisestä vasta lukioiässä, vaikka onkin ahminut sarjakuvia koko ikänsä. Koska Suomessa ei ole varsinaista kuvittajan koulutusta, Maura päätti hakea opiskelemaan Oamkiin. Opinnoissaan hän on painottanut av-puolta.

– Halusin saada ammatin, joka liittyy omaan tekemiseeni. Videopuolessa ja sarjakuvassa on molemmissa tarinoita, ja se kiinnostaa minua. Liikkuvan kuvan opiskelu auttaa silmää sekä kuvakerronnallisessa että sarjakuvan tekemisessä, Maura toteaa.

Mari Ahokoivu veti aikanaan kulttuurialan yksiköllä taidekerhoa, koska kyllästyi taiteellisen työskentelyn puutteeseen opinahjossaan.

Maura on tehnyt opinnäytetyönään nuorille suunnatun 80-sivuisen fantasiaseikkailusarjakuvan. Yli 400 tuntia vaatinut produktio on ollut valtaisa ponnistus. Yksin pakertaminen vaatii veronsa, ja Maura sanookin nauttivansa av-puolen tuomasta vastapainosta piirtämiselle.

– Av-puoli on ollut hyvä varsinkin mielenterveyden kannalta, sillä sarjakuvan tekeminen on oman päänsä kanssa kamppailua, mutta videota ei voi tehdä yksin, vaan vastuu jaetaan porukalle.

Paperit takataskussa

Mari on yhdistänyt opintonsa saumattomasti sarjakuviin. Hän sai Oamkin kautta puolen vuoden vaihto-opiskelupaikan Angoulêmesta École européenne supérieure de l'image -koulusta, jossa on sarjakuvataiteen linja. Harjoittelunsa hän teki Suomen sarjakuvaseurassa, jossa työskentelee edelleen. Tämän lisäksi Mari tekee sarjakuvia apurahojen turvin ja opettaa sarjakuvaa. Tutkinnon suorittamisesta on hyötyä myös sarjakuvataiteilijalle.

– Suomessa katsotaan edelleen papereita aika paljon, joten jos haluaa hakea virkaa, niin papereiden pitäisi olla kunnossa. Minulle on esimerkiksi opettajana medianomin papereista taloudellista hyötyä, sillä valmistunut saa parempaa palkkaa, Mari toteaa.



Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook