Viimeksi päivitetty 19.3.2012 klo 16:58

Tanssija on taiteilija urheilijan kehossa

Teksti: Heini Strand Kuva: Teija Soini

Julian Owusulle hiphopin ydin on jakamisessa. Katutanssi ei tapahdu saleissa ja peilin edessä, vaan yhdessä tekemällä.

Fysioterapiaa opiskeleva Julian Owusu on tanssinut itselleen Suomen mestaruuksia ja ansainnut kestävät kannukset tanssinopettajana.

Kokonainen elämäntapa voi joskus saada alkunsa yhdestä liikkeestä. Julian Owusulle liike oli bodywave, joka avasi tien hiphop-tanssin maailmaan.

– Kaverini, joka opetti minulle bodywaven, halusi jakaa kanssani uskon ilosanomaa tanssimalla. Siitä lähtien uskonasiat ja tanssiminen ovat kulkeneet elämässäni rinnakkain.

Julian on tanssinut kohta 11 vuoden ajan. Ammattimaisesti hän alkoi kilpailla muutettuaan Ouluun eli vuodesta 2007 lähtien. Ruotsissa syntynyt Julian asui 9-vuotiaasta 16-vuotiaaksi isänsä kotimaassa Ghanassa, missä tanssikulttuuri on hyvin erilainen.

– Suomessa ihmiset menevät tanssikouluun ja -kursseille oppiakseen tanssimaan. Ghanassa tanssi on orgaanisempi osa arkipäivää, eikä siellä ole outoa nähdä ihmisten tanssivan kadulla tai jopa kirkossa.

Vuosituhannen alussa Julian muutti äitinsä kotimaahan Suomeen, minkä jälkeen hän alkoi varsinaisesti harrastaa katutanssia.

Vasta Suomeen tultuani tajusin, että minähän harrastan tanssia.

– Vasta Suomeen tultuani tajusin, että minähän harrastan tanssia, hän nauraa.

Yhdessä tanssimista

Hiphop ei ole Julianille sama asia kuin musiikkivideoiden sisältämä näkemys kulttuurista.

– Hiphopin ydinsanoma on jakaminen, ja sitä kautta koko kulttuuri elää vahvasti minun elämässäni. Minun mielestäni se ei ole vielä tanssimista, kun mennään saliin ja harjoitellaan liikkeitä peilin edessä, vaan se, kun tanssitaan yhdessä ja jaetaan se.

Julian opettaa tanssikeskus Citydancessa eritasoisia ryhmiä ja vetää toisen opettajan kanssa katutanssin erikoiskoulutusryhmää Street Eliteä. Hän myös ohjaa ympäri Suomen erilaisia katutanssin työpajoja.

Omimmaksi tanssityylikseen Julian nimeää newstyle hiphopin, mutta hän opettaa myös poppingia ja krumpingia. Eli siis mitä?

– Newstyle hiphop on vastatyyli old school hiphopille. Siihen on fuusioitunut enemmän uusia lajeja. Popping on funk-tanssi, jolle on ominaista bodywave, robottimaiset nykäykset, pysäytykset ja terävät kulmat. Krumping taas on vähän vaikeampi selittää. Se on aika uusi tyyli, joka hakee edelleen muotoaan. Krumping on uskovaisten nuorten kehittämä katutanssityyli, jolla he haluavat ylistää Jumalaa. Sillä saa purettua aggressiot hyvin, joten se näyttäytyy ulkopuoliselle hyvin erilaisena kuin mitä se tanssijalle itselleen on.

Opiskeluista hyötyä harrastukselle

Julian opiskelee Oamkissa fysioterapiaa neljättä vuotta. Alun perin hän haaveili lääkiksestä, mutta on nyt kiitollinen, että valitsi fysioterapian sen sijaan.

– Fysioterapia tuntui luontevalta valinnalta, jonka saisin hyvin yhdistettyä muuhun elämääni.

Opinnoista on ollut hyötyä Julianin tanssiuralle. Fysioterapia on opettanut paljon tarpeellista anatomiasta ja kehonhuollosta.

– Katutanssissa kehonhuolto unohtuu helposti, koska sitä ei ajatella niinkään urheiluna. Luin jostain, että tanssija on taiteilija, jonka keholta vaaditaan urheilijan suoritusta.

Julian on tanssinut itselleen Suomen mestaruuksia ja ansainnut kestävät kannukset tanssinopettajana. Mikä miehestä mahtaa tulla isona?

– Mielenkiintoinen kysymys, jota kysyn itseltäni päivittäin, Julian naurahtaa.

– Ehkä tanssiva fysioterapeutti. Vaikka tykkään opettaa tanssia, koen olevani enemmän tanssija kuin opettaja. Ammatinvalintoja ajatellen fysioterapia on parempi vaihtoehto, kun taas tanssi on enempi harrastus ja elämäntapa. Mutta voin olla huomenna asiasta ihan eri mieltä!