Viimeksi päivitetty 26.3.2012 klo 15:04

Into opinnäytetyöhön syntyi harjoittelussa

Teksti: Heidi Hietala Kuva: Mikko Törmänen

– Kaikki lähti oikeastaan siitä, että olin SpoCo-hankkeessa harjoittelussa toukokuusta elokuuhun viime vuonna. Kun harjoittelu oli ohi, tunsin hankkeen niin hyvin, että olin valmis jatkamaan sen parissa, kertoo Liiketalouden yksikön opiskelija Saara Kyttälä.

Liiketalouden yksikön opiskelija Saara Kyttälä teki opinnäytetyönään henkilöstösuunnitelman SpoCo-hankkeelle.

Saara Kyttälä viimeistelee juuri opinnäytetyötään eli SpoCo-hankkeen henkilöstösuunnitelmaa. SpoCo eli Sports Computer on älykäs rannetietokone, joka seuraa kuntosaliharjoittelijan kehittymistä, valmentaa ja motivoi.

Sen ympärille on luotu monialainen hanke, jossa Oamkin eri yksiköiden opiskelijat pääsevät vahvistamaan ammatillista osaamistaan. SpoCon kehitystyö alkoi 2005, ja aktiivinen opiskelijatiimi aloitti viisi vuotta myöhemmin.

– Henkilöstösuunnitelman tekeminen oli aika luonnollinen valinta, sillä olen suuntautunut johtamiseen ja organisaatioihin, Saara toteaa.

Se, että SpoCo on vasta prototyyppiasteella eikä sen taustalle ole perustettu yritystä, täytyi huomioida henkilöstösuunnitelman toteuttamisessa. Saara joutui miettimään, mikä oikeasti hyödyttää vastaavassa tilanteessa olevaa toimeksiantajaa.

Esimerkiksi operatiivisen tason suunnitelmia, kuten työvuorosuunnittelua ei ollut tässä vaiheessa järkevää tehdä.

– Suunnitelma perustuukin pitkälti strategiseen suunnitteluun, Saara valaisee.

Kasvua ulkomailta

Koska Suomen markkinat ovat rajalliset, on todennäköistä, että SpoColle tullaan jossain vaiheessa hakemaan kasvua ulkomailta. Saara päätti kuitenkin rajata kansainvälisyyteen liittyvät asiat, kuten Suomen ulkopuolelle ulottuvan henkilöstörekrytoinnin opinnäytetyönsä ulkopuolelle, sillä realistisesti ajatellen sen suunnitteleminen olisi ollut vielä liian varhaista.

Saara kokee pystyneensä hyödyntämään opinnäytetyötä tehdessään kattavasti Liiketalouden yksikössä saamiaan oppeja. Opintojaksoilla painotettiin sitä, kuinka tärkeää on, että yrityksessä on joku, joka vastaa henkilöstöpuolesta.

Harjoittelu ja opinnäytetyö ovat hyvä lisä ansioluettelossa.

– Työtä tehdessä vahvistui tunne siitä, että suunnitelma on hyvä olla olemassa ja sen toteuttamisen tulisi näkyä myös päivittäisessä työssä, Saara toteaa.

Hankkeen tärkeä anti oli myös se, että opinnäytetyötä tehtiin yhteistyössä eri yksiköiden opiskelijoiden kanssa. Samalla oppi tuntemaan muiden alojen ammattilaisten työntekoa, mikä laajentaa perspektiiviä työelämää varten.

– Harjoittelu ja opinnäytetyö ovat hyvä lisä ansioluettelossa. Lisäksi pystyn nyt varmuudella sanomaan, että tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Sitähän edellytetään aika monessa paikassa, muutamia työhakemuksia lähettänyt Saara huomauttaa.

Hänen tarkoituksenaan on jossain vaiheessa suorittaa myös kauppatieteiden maisterin tutkinto, mutta sitä ennen olisi mukavaa päästä välillä käymään työelämässä ja saada jalkaa sopivasti oven väliin.