Tietokannan avaaminen epäonnistui. Extra - Kalimenjoki kuntoon yhteistyöllä
Opiskelu

Viimeksi päivitetty 2.4.2012 klo 11:50

Kalimenjoki kuntoon yhteistyöllä

Teksti ja kuva: Jaana Skyttä

Luonnonvara-alan yksikön opiskelijat ovat lähteneet innolla mukaan Haukiputaan Kellon kyläyhdistyksen aloitteesta syntyneeseen Kalimenjoki kuntoon! -projektiin. Yhteistyössä toteutuu hedelmällisellä tavalla opetuksen, hankkeen ja työelämän integrointi ympäristönäkökulmasta katsottuna.

Yhteistyö on palkitsevaa, iloitsevat Outi Laurinen (vas.), Laura Tiirola, Aku Savolainen, Laura Karhu, Reijo Tiri ja Antti Lapinoja.

Kalimenjoki luokitellaan keskisuureksi turvemaiden joeksi, jonka kokonaispituus on 35 kilometriä ja valuma-alueen pinta-ala 224 neliökilometriä. Kellon kyläläisiä on huolettanut luonto- ja kulttuuriarvoltaan rikkaan joen heikkenevä kunto pitkään.

– Monet muistavat, kun joessa kalastettiin ja uitiin, vesi virtasi, ja se oli laadultaan hyvää. Nyt joki on maatunut, ja veden laatu on huono, kertoo Kellon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Reijo Tiri.

Oulujoen–Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa joen kunto todettiin välttäväksi, kun sen vuoteen 2015 mennessä pitäisi olla hyvä.

– Kukaan ei kuitenkaan näyttänyt tekevän asialle mitään, joten perustimme kyläyhdistyksen. Ensimmäiseksi tavoitteeksi tuli joen kunnon perusselvitys, sillä ilman faktatietoa rahoituksia on vaikea saada.

Sanoista tekoihin

Kyläyhdistyksen etsiessä yhteistyökumppaneita esiin nousi Oulun seudun ammattikorkeakoulu.

– Tiesimme, että sille annetut projektit valmistuvat aikataulussa sovitulla tavalla, Reijo sanoo.

Kalimenjoen perusselvitys teetettiin yhdessä ELY-keskuksen ja Oamkin kanssa opinnäytetyönä vuosina 2010–2011. Luonnonvara-alan yksiköstä projektissa on ollut mukana opiskelijaryhmiä maaseutuelinkeinojen ja maisemasuunnittelun koulutusohjelmista. Vaihto-opiskelijoista on saatu kokoon myös englanninkielinen ryhmä.

Muita yhteistyökumppaneita Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi ovat Haukiputaan kunta, Oulun kaupunki, Kellon jakokunta, maanomistajia sekä Suomen ympäristökeskus.

– Projekti on merkittävä alueen asukkaille. Olemme saaneet konkreettisesti nähdä, mitä joen kunnostamisen eteen tehdään. Oli hienoa kokea, miten vesinäytteiden otto tapahtuu, maaseutuelinkeinoja opiskelevat Laura Karhu ja Laura Tiirola sanovat.

Vuonna 2010 otettiin vesinäytteitä perusselvitystä varten viidestä eri pisteestä.

– Nyt kun perustutkimus on tehty, seuraamme vedenlaatua uusien opiskelijaryhmien kanssa keväisin ja syksyisin, projektista vastaava lehtori Outi Laurinen kertoo.

Viime syksynä ensimmäisen vuoden opiskelijat ottivat vesinäytteiden lisäksi ELY-keskuksen opastuksella piilevä- ja pohjaeläinnäytteet. Viralliset vesinäytteet ottaa ELY-keskus, jonka tuloksiin opiskelijat vertaavat omia tuloksiaan ja raportoivat niistä Kellon kyläyhdistyksen sivustolle.

Oamkin ansiosta saimme tehdyksi Kalimenjoen perusselvityksen, kartta-aineiston ja sen myötä hankkeellemme rahoitusta.

Suurimmat ongelmat veden laadussa ovat ajoittainen liika happamuus sekä rautapitoisuus. Opiskelijat ovat tehneet myös jäkäläkartoitusta, ja maisemapuolen opiskelijat ovat laatineet alueesta teemakartat.

Projekti poikii jatkuvasti uutta

Hiljattain projektiin mukaan tulleet, ensimmäistä vuotta maaseutuelinkeinoja opiskelevat Antti Lapinoja ja Aku Savolainen pitävät sitä kiinnostavana.

– Kyseessä on käytännönläheinen projekti, joka vaikuttaa lähialueen ihmisiin. Opimme tuntemaan ihmisiä ja ihmiset meitä. Opimme myös tuntemaan viranomaistahot, jotka tällaisissa hankkeissa ovat keskeisiä, he sanovat.

Yhteistyö Oamkin ja kyläyhdistyksen välillä on ollut hedelmällistä. Hankkeeseen liittyviä kysymyksiä on liitetty opetukseen, ja kyläyhdistyksen kanssa on pidetty yhteisiä ideapalavereja ja työpajoja. Jo kaksi aiheeseen liittyvää opinnäytetyötä on valmistunut, ja kolme on suunnitteilla. Lisäksi yksi opinnäytetyö on tehty Tekniikan yksikössä laboratorioalan puolella. Kellon kyläyhdistys on ollut aktiivisesti opinnäytetöissä mukana.

– Oamkin ansiosta saimme tehdyksi Kalimenjoen perusselvityksen, kartta-aineiston ja sen myötä hankkeellemme rahoitusta. Tehty perusselvitys toimii pohjana joen kunnostussuunnitelmaa varten, Reijo kiittää.

Seuraava vaihe on konkretisoida toimenpiteet, joista ensimmäisenä kohteena ovat Hekkalanlahti ja Lahdenoja. Hankkeelle on saatu Oulun kaupungin tukea.

– Tarkoituksenamme on ollut saada alueella olevat toimijat ja ihmiset tietoisiksi Kalimenjoen nykytilasta ja siitä, miten veden laatua voitaisiin parantaa sekä kuinka aluetta voidaan kehittää maisemallisesti ja virkistyskäytön näkökulmasta, Outi toteaa.

Tutustu Kalimenjoki kuntoon! -sivustoon.

avain Avainsanat: Tietojen haku ei onnistunut.