Opiskelu

Viimeksi päivitetty 28.3.2013 klo 10:15

Toimintaterapia haastaa opiskelijansa

Teksti: Saara Kärki Kuva: Teija Soini

Toimintaterapia houkutti Annariika Illikaista haastavuutensa vuoksi. Toisen vuoden opiskelijalle luovuuden ja auttamisen yhdistäminen on tärkeää.

Toimintaterapiassa terapian välineenä käytetään asiakkaalle merkityksellistä ja tarkasti analysoitua toimintaa, joka voi esimerkiksi lapsella olla leikki.

Pankkiautomaatilla käynti saattaa näyttää ulospäin helpolta, mutta toimintaterapeutti tietää, ettei se välttämättä ole sitä. Esimerkiksi mielenterveyshäiriöstä kärsiville arkinen toimenpide voi vaatia paljon.

– Tästä työstä on glamour kaukana. Työ on hyvin arkilähtöistä, jonka vuoksi se saattaa näyttää muista helpolta, kertoo toista vuotta toimintaterapeutiksi opiskeleva Annariika Illikainen.

Toimintaterapian tarkoitus on parantaa asiakkaan arjessa selviytymistä apuvälineiden ja ympäristön muutostöiden avulla esimerkiksi keittiötasoja laskemalla tai vessaan kaiteta lisäämällä. Työ on hyvin yksilölähtöistä, jonka vuoksi samoja keinoja ei voi soveltaa suoraan asiakkaaseen kuin asiakkaaseen. Kaiken pohjana on yksilöllisesti tehty toimintakyvyn ja ympäristön arviointi.

– Opiskelin aiemmin hoitotyötä puoltoista vuotta kunnes huomasin, ettei se ehkä ole oma juttuni. Halusin olla enemmän konkreettisesti mukana kuntoutuksessa. Olen luova ja koen, että sitä pystyy käyttämään toimintaterapiassa paremmin hyödyksi, Annariika kertoo.
Pidän siitä, ettei mihinkään ole valmiita vastauksia ja opettajat haastavat miettimään.

Aluksi Annariika ei oikein tiennyt, mitä toimintaterapia on. Opiskelijoiden keskuudessa alan määrityksestä onkin tullut keskinäinen vitsi, että tietääkö kukaan. Siihen kun ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Ala on niin monipuolista, että mitä enemmän Annariika sitä opiskelee, sitä vaikeammaksi sen tiivistäminen tulee.

– Pidän siitä, ettei mihinkään ole valmiita vastauksia ja opettajat haastavat miettimään. Tavallaan asioihin on olemassa oikea vastaus, mutta meitä kannustetaan myös omaan ajatteluun. Se on toisaalta raivostuttavaa, mutta toisaalta todella opettavaa. Tässä saa pähkäillä ja miettiä ääneen, eikä mitään anneta helpolla.

Omien asenteiden kyseenalaistamista

Toimintaterapeutti voi työskennellä niin julkisella kuin yksityisellä puolella muun muassa lastenkodeissa, mielenterveystoimistoissa sekä vanhusten toimintakeskuksissa. Jyväskylässä on jopa rakennusfirma, jossa toimintaterapeutti osallistuu esteettömyysasioiden suunnittelemiseen. Parasta työssä on tekemisen meininki, eikä päivät ole keskenään samanlaisia.

– Tämä sopii heille, jotka ovat kiinnostuneita ihmisten hyvinvoinnista, jotka ovat luovia ja uskaltavat epäonnistua sekä kyseenalaistaa omia asenteitaan. Tässä pitää pystyä sietämään keskeneräisyyttä. Oman oppimisen olen huomannut muun muassa silloin, kun kiinnitän uudessa paikassa huomiota siihen, miten sinne pääsee pyörätuolilla tai miten esimerkiksi sokea voisi toimia tässä tilassa.

Annariikan mukaan toimintaterapian opiskelua suunnittelevan kannattaa ottaa huomioon, että opiskelu vaatii kanttia, uskallusta ja oman ajattelun kyseenalaistamista. Monelle saattaa tulla myös yllätyksenä, miten yksinäistä työ voi olla. Voi olla, ettei työpaikalla ole muita toimintaterapeutteja, vaikka moniammatillisissa tiimeissä on toki mukana muita ammattilaisia lääkäreistä fysioterapeutteihin. Silloin pitää muistaa omat kontaktiverkot ja olla yhteydessä esimerkiksi opiskelukavereihin.

avain Avainsanat: toimintaterapia



Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook