Opiskelu

Viimeksi päivitetty 5.4.2013 klo 14:10

Suuhygienisti haluaa edistää terveyttä

Teksti: Saara Kärki Kuva: Shutterstock

Suuhygienisti osallistuu hampaiden perushoitotoimenpiteisiin. Alan suosio on kasvanut, ja työtilannekin näyttää hyvältä.

Suuhygienistin työhön kuuluvat hampaiden pinnoitus, fluorikäsittely sekä värjäytymien ja hammaskiven poisto.

Meille suomalaisille hammashuolto on tuttu asia. Opetellaanhan suuhygienian perusperiaatteet jo varhain. Puhumattakaan ksylitolista, joka on maamme ylpeys ja tuttu tuote niin taaperoille, vanhuksille kuin kaikille siltä väliltä. Oulussa tätä terveydenhuollon osa-aluetta edistää suuhygienian koulutusohjelma, josta valmistuu suuhygienistejä. Kun ammatinkuva on tullut viime vuosina aiempaa tunnetummaksi, on myös alan suosio kasvanut. Lisäksi suuhygienisteillä on tällä hetkellä hyvät työllisyysnäkymät.

Suuhygienistin tyypillisiä hoitotoimenpiteitä ovat pinnoitus, fluorikäsittely sekä värjäytymien ja hammaskiven poisto. Osa oikomishoidon tehtävistä kuuluvat myös suun terveydenhoitotyöhön. Lisäksi suuhygienistit voivat toimia lähiesimiestehtävissä.

– Meidän peruspilareita ovat osaavat ja alan kehittämisestä kiinnostuneet opiskelijat ja opettajat sekä toimiva työelämäyhteistyö. Monipuolinen oppimisympäristö mahdollistaa työelämän tarpeita vastaavan osaamisen saavuttamisen koulutuksen aikana, kertoo suun terveydenhuollon koulutusohjelmavastaava ja yliopettaja Helena Heikka.

Vaatimuksina vastuullisuus ja joustavuus

Oulussa käynnistyi vuonna 1987 hammashuoltajakoulutus, jonka nimi muutettiin 2000-luvun alkupuolella suun terveydenhuollon koulutusohjelmaksi. Kaikkiaan suuhygienistejä koulutetaan Suomessa neljässä ammattikorkeakoulussa.

– Ala sopii sellaisille henkilöille, jotka ovat kiinnostuneet toimimaan eri-ikäisten ja erilaisissa elämätilanteessa olevien ihmisten kanssa. Asiakaslähtöinen terveyden edistäminen edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä ja luovuutta. Suun terveydenhoitotyössä on oleellista muun muassa vastuullisuus, joustavuus, kädentaidot sekä kyky päätöksentekoon, Helena kertoo.

Jos suuhygienisti etenee työssään lähiesimieheksi, häneltä vaaditaan hyvää itsetuntoa, päätöksentekokykyä sekä hyviä dialogitaitoja, kuten muissakin ammatin tehtävissä.

– Tiimityövalmiudet ovat tarpeen myös moniammatillisessa yhteistoiminnassa. Yrittäjyydestäkin kiinnostuneet sopivat hyvin tälle alalle. Alan kehittäminen tapahtuu usein projekteissa, joten kiinnostus projektityöskentelyyn on hyväksi, Helena jatkaa.

Työelämään sijaisuuksien kautta

Oulun alueella suuhygienistien työllistyminen tapahtuu lähinnä sijaisuuksien kautta. Koulutuspaikkakunnilla vakituiset työpaikat ovat yleensä hyvin täytettyinä. Suuhygienistien ammattikunta on kuitenkin nuorta, joten sijaisuuksia on aika hyvin tarjolla äitiyslomien ja hoitovapaiden vuoksi.

Työelämäyhteistyötä tehdään aktiivisesti käytännön harjoitteluohjauksen yhteydessä.

– Tämän lisäksi kutsumme työelämän edustajia säännöllisin väliajoin koululle, jolloin muun muassa kerromme ajankohtaiset kuulumiset ja keskustellaan tulevaisuuden osaamis- sekä täydennyskoulutustarpeista. Teemme tiivistä työelämäyhteistyötä Oulun kaupungin opetusterveyskeskuksen kanssa. Se edistää hammaslääketieteen kandien ja suuhygienistiopiskelijoiden yhteistyötä jo koulutuksen aikana, Helena kertoo.

Näissä tilaisuuksissa käydään läpi terveyden edistämiseen liittyviä ohjaustilanteita ja -tapahtumia. Myös opinnäytetöitä tehdään tiiviissä työelämäyhteistyössä.

avain Avainsanat: suuhygienisti, hampaat



Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook