Opiskelu

Viimeksi päivitetty 14.6.2013 klo 13:22

Harjoitustyönä kuntopyörä liikuntarajoitteisille

Teksti ja kuvat: Noora Oja

Hyvinvointiteknologian opiskelijat Kalle Filppa ja Jenni Korhonen suunnittelivat ja valmistivat harjoitustyönä liikuntarajoitteisille tarkoitetun kuntopyöräalustan.

Olavi Suorsan mielestä kuntopyörällä ajaminen on ihan helppoa. Suoritusta seuraa Jenni Korhonen, Kalle Filppa, sekä Jaakko Kaski.

Olavi Suorsa kipuaa fysioterapeutti Tiina Seppäsen avustuksella kuntopyörän satulaan. Pyörän edessä olevassa näytössä on kuva kilpikonnasta ja jäniksestä. Olavin liikkuminen ilman pyörätuolia on hankalaa, mutta kun kaikki kuntopyörän remmit ja vyöt on saatu kiinnitettyä, alkaa vauhdikas polkeminen. Olavi on nyt kilpikonna ja hänen on voitettava jänis juoksukilpailussa.

Olavi käyttää liikuntarajoitteisille tarkoitettua kuntopyöräalustaa, jonka ovat kehittäneet hyvinvointiteknologian opiskelijat Kalle Filppa ja Jenni Korhonen. Kuntopyöräalusta on toisen vuoden opiskelijoiden harjoitustyö ja se on toteutettu Oamkin CoRD-hankkeen pilottina. Tilaus työstä tuli Tervaväylän oppimis- ja ohjauskeskukselta. Tiina kertoo, että he olivat miettineet, miten oppilaita saisi motivoitua sisäpyöräilyyn.

– Tarve motivaattorille oli, mutta toteutustaitoja ei. Sitten mietittiin, että kyllähän Oulusta nyt löytyy opiskelijoita, joilla on tällaisia taitoja ja otettiin yhteyttä Oamkiin, Tiina kertoo.
Eikä sitä voi kieltää, etteivätkö opettajatkin olisi tästä oppineet.

Tietotekniikan lehtori Jaakko Kaski tarttui Tiinan lähettämään avunpyyntöön ja koko hyvinvointiteknologian toisen vuoden opiskelijoiden vuosikurssi alkoi suunnitella erilaisia vaihtoehtoja. Mistään pienestä projektista ei ollut kysymys. Harjoitustyöhön yhdistettiin fysiikan, signaalinkäsittelyn sekä ohjelmoinnin opintojaksot, jotta aika saatiin riittämään. Myös eri alojen opettajien yhteistyötä tarvittiin onnistuneeseen tuotteeseen. Opettajista Jaakon lisäksi mukana olivat Ensio Sieppi, Timo Vainio, Jukka Jauhiainen sekä Kari Jyrkkä.

– Paljon tähän meni aikaa. Kaikki se aika, mikä koulussa oli varattu tälle ja lisäksi paljon iltoja ja viikonloppuja. Oli tämä kuitenkin mukava projekti ja opittiin todella paljon. Jos, ja kun ongelmia tuli vastaan, niin oppi joko kiertämään tai selvittämään ne, Kalle kertoo.
– Eikä sitä voi kieltää, etteivätkö opettajatkin olisi tästä oppineet. Kaikkiin ongelmiin ei ole valmiita ratkaisuja, ja joissakin asioissa opiskelijat ovat nykyään opettajia pidemmällä, Jaakko lisää.

Innoittajana satu kilpajuoksusta

Olavi ei ole ehtinyt testata pyöräilyä sovelluksen kanssa kuin kerran, mutta ajo sujuu silti hyvin. Hänen mielestään jäniksen voittaminen on jopa liiankin helppoa. Pojan katse on koko ajan kiinnittynyt näyttöön ja kilpikonnan pisteet nousevat jänistä korkeammalle. Tiinan mukaan Olavi hoksasikin heti, mitä pelissä pitää tehdä.

Kuntopyöräalusta perustuu tuttuun lastensatuun kilpikonnan ja jäniksen kilpajuoksusta. Näytössä pyöräilijän edessä on kuva kilpikonnasta ja jäniksestä, ja molempien vieressä punaisista led-valoista koostuvat pylväät sekä numerot. Jänis on ohjelmoitu juoksemaan tiettyä, vaihtelevaa vauhtia. Numerot suurenevat ja valot pylväässä nousevat sitä ylemmäs, mitä kovempaa jänis juoksee. Pyöräilijä itse on kilpikonna ja hänen pitäisi polkemalla saada oma valopylväänsä nousemaan korkeammalle kuin jäniksen.

Kilpikonnan pisteet pitäisi saada jäniksen pisteitä korkeammaksi.

Kehitysideoita suoraan käyttäjältä

Vapaarullat, joiden päälle oppilaan oma polkupyörä nostetaan olivat Tervaväylällä jo valmiina. Mittausteknologia ja näyttötaulu sen sijaan kehitettiin ja rakennettiin Tekniikan yksikössä – pienellä budjetilla ja pitkälti kierrätysmateriaaleista. Tarvikkeet löytyivät lähinnä koululta ja Kallen autotallista. Näytön telinekin on itse asiassa vanha lampunjalka.

Kuntopyöräalusta on nyt toistaiseksi lainassa Tervaväylän oppimis- ja ohjauskeskuksessa. Omistusoikeudet ovat kuitenkin vielä Oamkilla.

– Ihan senkin takia, että laitteistoa tullaan todennäköisesti vielä tulevaisuudessa kehittämään ja silloin on parempi ettei omistusoikeuksia tarvitse alkaa siirrellä, Jaakko kertoo.

Jaakon mukaan jatkokäsittelystä ei ole vielä sovittu, mutta on hyvin todennäköistä että sitä tullaan tekemään. Opiskelijoillekin on mielekästä tehdä käytännön työtä luentosaleissa istumisen rinnalla. Ja mikäli Olavia on uskominen, on jatkotoimenpiteille myös tarvetta.

– Olavilta tuli heti pyörää testattaessa mieleen yksi kehitysidea: olisi kiva tietää nopeuden lisäksi, kuinka kauas on polkenut, Tiina kertoo.



Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook