Opiskelu

Viimeksi päivitetty 6.2.2014 klo 10:55

Opinnäytetyön teossa kohtaa kiperiä ja opettavaisia tilanteita

Teksti: Iita Pirttikoski Kuva: Emmi Klapuri

Viestinnän opiskelijat joutuivat kiperien kysymysten eteen tehdessään opinnäytetyönä tv-dokumenttia entisistä Jehovan todistajista. Lain ja käytännön välisiä eroja löytyy esimerkiksi julkisrauhan ja tekijänoikeuden tulkinnasta, osoittaa aiheesta tehty tutkielma.

Dokumenttielokuvaa Luopuneet – tarinoita vartiotornin varjosta kuvattiin Helsingissä ja Oulussa. Julkisilla paikoilla kuvaaminen sujui pääosin hyvin, mutta eräässä kauppakeskuksessa sekä Jehovan todistajien valtakunnansaleilla kuvausryhmän toimintaa yritettiin estää.

Aina ei ole täysin yksiselitteistä, mikä on julkinen paikka tai millä edellytyksin esimerkiksi haastattelun saa julkaista. Tämä käy ilmi Oamkin journalismin opiskelijoiden pääosin julkisrauhaa ja tekijänoikeuksia käsittelevästä opinnäytetyön tutkielmasta, joka pohjautuu omakohtaisiin kokemuksiin puolituntisen tv-dokumentin tekemisestä.

Viestinnän koulutuksen opinnäytetyön voi tehdä puhtaasti kirjallisena tai kuten tässä tapauksessa, produktion ja tutkielman yhdistelmänä. Toiminnallisen osan aikaansaannos, dokumentti, käsittelee entisiä Jehovan todistajia. Sekä ohjaava opettaja että työn tekijät ovat yhtä mieltä siitä, että konkreettiseen tuotokseen johtava lopputyö on opettavainen urakka.

– Tekemällä oppii, tiivistää journalismin lehtori Pasi Särkelä.

Pasi vertailee toiminnallisen ja puhtaasti kirjallisen opinnäytetyön tekemistä ja toteaa, että se mikä sopii toiselle, ei välttämättä käy toiselle. Hän pohtii, että produktio-osa antaa mahdollisuuden tehdä pitkänkin journalistisen työn.

– Nuori työntekijä ei useinkaan pääse tekemään sellaista heti työelämässä.

Noora Oja, yksi dokumentin ja tutkielman tekijöistä, mainitsee opinnäytetyön tekemisen parhaiksi puoliksi toimivan työryhmän sekä monipuolisemman ammattitaidon kartuttamisen.

– Muuten olisi jäänyt audiovisuaalinen puoli hataraksi, journalismia opiskeleva Noora toteaa.

Luopuneet-dokumentin tekijät joutuivat myös kiperiin ja opettavaisiin käytännön tilanteisiin, kun heitä kiellettiin kuvaamasta julkisilla tai julkisen kaltaisilla paikoilla, kuten kauppakeskuksessa ja Jehovan todistajien valtakunnansaleilla. Myös jo tehtyjä haastatteluita yritettiin estää käyttämästä. Opiskelijat joutuivat myös pohtimaan tekijänoikeudella suojatun kuvamateriaalin käyttöä dokumentissa.

Alan käytännöt vaihtelevat

Opinnäytetyön kirjallisessa osassa, tutkielmassa, peilataan tekijöiden kohtaamia ongelmia viestintälainsäädäntöön, Journalistin ohjeisiin, kirjallisuuteen sekä ammatikseen dokumentteja tehneiden toimittajien pohdintaan. Tutkielma paljastaa esimerkiksi sen, että viestinnän alalla ei ole lain tai Journalistin ohjeiden antamia kattavia käytäntöjä alaikäisen haastattelemisesta.

– Eniten suuntaviivoja alaikäisen haastattelemiseen löytyi Lastensuojelun keskusliiton ohjeistuksesta, kertoo Noora.

Osa haastatelluista dokumentaristeista on epävarmoja sen suhteen, miten tekijänoikeudella suojattua materiaalia voi käyttää sitaattioikeuden nojalla. Haastatellut toimittajat vahvistavat myös alan käytännön, joka on osin ristiriidassa lain kanssa.

– Dokumenteissa käytetään usein esimerkiksi perhealbumikuvia ilman kuvaajien, usein perheenjäsenten, lupaa, Noora sanoo.

Dokumentaristit kertovat, että yleinen menettely ei ole aiheuttanut seurauksia.

Asennemuutos

Julkisella paikalla saa lähtökohtaisesti kuvata, mutta julkisen paikan kiistaton määrittely aiheuttaa joskus päänvaivaa. Esimerkiksi kauppakeskus on selkeästi julkinen paikka, mutta tutkielman tekijät eivät löytäneet yksiselitteistä vastausta siihen, onko Jehovan todistajien valtakunnansali julkinen vai yksityinen tila.

– Mikäli sali on suoraan verrattavissa kirkkoon, laskisimme sen julkiseksi paikaksi. Aiheesta ei kuitenkaan löytynyt ennakkotapausta, toteaa Noora.

Julkisrauha on vuodesta 2000 lähtien määritelty laajemmin ja tarkemmin. Haastatellut dokumentaristit kokevat, että lakimuutoksen myötä toimittajien asenne julkisella paikalla kuvaamista kohtaan on muuttunut. Lupaa ei enää tarvitse kysyä, mutta kuvauksista etukäteen ilmoittamista pidetään kohteliaana ja työskentelyä helpottavana tapana. Dokumentaristit avasivat myös keinoja kiertää tekijänoikeuksia, kun halutaan käyttää esimerkiksi kuvituskuvana materiaalia, johon ei ole oikeuksia. Varsin yleinen keino on näyttää kuvaa tai videota ensin laajemmassa yhteydessä, esimerkiksi pöydällä tai tietokoneen ruudulla niin, että joku katselee sitä, ja leikata sitten lähikuvaan. Pelkkää lähikuvaa ei voi näyttää.

Keskustelua kehiin

Tutkielma paljastaa, että ainakin haastateltujen dokumentaristien silmissä uskonnot ovat erityisryhmiä, joihin liittyviin asioihin toimittajien ammattikunta ottaa kantaa varovaisesti. Syyksi koetaan se, että toimittajat eivät tunne uskonnollisten ryhmien toimintaa kovinkaan hyvin eivätkä he ole täysin selvillä siitä, miten laki suhtautuu uskontoihin suhteessa muuhun yhteiskuntaan.

Dokumenttia varten haastatellut entiset Jehovan todistajat vahvistavat tämän näkemyksen, ja he toivovatkin aiheesta lisää julkista keskustelua. Heidän mukaansa uskonnollinen ryhmä voi tällä hetkellä elää Suomessa kansakuntana kansakunnan sisällä niin, että sillä on toiminnassaan liiankin vapaa temmellyskenttä.

Nooran mielestä dokumentin ja tutkielman tekemisessä parasta oli se, että työn tuloksilla on parhaassa tapauksessa paljon omia opintoja laajempi merkitys.

– Tutkielmasta voi olla apua samojen kysymysten kanssa painiskeleville, ja dokumentti herättää keskustelua tärkeästä aiheesta.

Tutkielma: Harmaita hiuksia dokumentin teossa – Lain ja käytännön väliset erot julkisrauhan ja tekijänoikeuden tulkinnassa (2013) Noora Oja & Iita Pirttikoski

Dokumenttielokuvan Luopuneet – Tarinoita vartiotornin varjosta (2013) tekijät

Iita Pirttikoski, ohjaaja ja toimittaja

Juho Vuolas, kuvaaja ja leikkaaja

Soili Sirniö, tuottaja

Noora Oja, toimittaja

Emmi Klapuri, toimittaja

Matti Salo, musiikki

Dokumentti valittiin tammikuussa 2014 pidettäville Tromssan kansainvälisille elokuvafestivaaleille sekä Helsingin DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleille.




Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook