Opiskelu

Viimeksi päivitetty 14.2.2014 klo 10:01

Näissä opinnoissa on sähköä

Teksti: Riikka Vuorijärvi Kuva: Jussi Tuokkola

Sähköä ja sähköinsinöörin töitä riittää, kun Pyhäjoen ydinvoimala valmistuu. Myös energiatehokkuus ja ohjattavuus tarjoavat uusia haasteita. Sähköinsinöörikoulutus vetää puoleensa naisiakin.

Jani Karvinen ja Terhi Suomainen opiskelevat sähköinsinööreiksi. Valmistumisen jälkeen heidän työnkuvansa voi ulottua työnjohtotehtävistä aina suunnitteluun, asentamiseen ja kunnossapitoon.

Vuonna 2013 alkanut Oamkin sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus perustettiin tarpeeseen. Tämän tietävät kokeilulinjalla aloittaneet Terhi Suomalainen ja Jani Karvinen.

– Kun tietotekniikka hiipuu, pitää keksiä jotain tilalle, Terhi kiteyttää.

Sähkö- ja automaatiotekniikan osastonjohtaja Heikki Kurki tietää, että sähköalalla on tarvetta uusille osaajille. Alan ikärakenne on korkea, ja kehittyvä ala vaatii uudenlaista osaamista.

– Muun muassa energiatehokkuusratkaisut, laitteiden ja järjestelmien lisääntyvä ohjattavuus sekä säädettävyys tarjoavat haasteita lähivuosina. Myös sähköautot tekevät tuloaan.

Sähköinsinöörin opinnoissa voi erikoistua sähkövoimatekniikkaan tai sähköiseen talotekniikkaan. Tutkintoa voi myös täydentää lähialojen opinnoilla.

Opintoihin eri teitä

Terhi kiinnostui sähköhommista jo yläasteella.

– Osallistuin yhdeksäsluokkalaisille järjestettyyn Taitaja9-kilpailuun. Siellä sähkötehtävät olivat mukavimpia. Lukio ei kiinnostanut, joten opiskelin sähköasentajaksi ja sen jälkeen pääsin tänne.

Janilla on takanaan pitkä kokemus sähköasentajan töistä, mutta ammattisairaudet ajoivat uudelleenkoulutukseen.

– Vakuutusyhtiön kautta tässä opiskellaan. Tarkoitukseni on suuntautua talotekniikkaan, myhäilee tyytyväisen näköinen mies.

Noin puolet Janin ja Terhin opiskelutovereista on lukion käyneitä ja puolet sähköasentajaksi valmistuneita. Ensimmäisenä vuonna keskitytään perusopintoihin, kuten matematiikkaan. Terhin mukaan ammattiaineet ovat helpompia asentajaksi opiskelleille. Lukiolaisille matematiikka ja fysiikka teettävät vähemmän töitä.

Laskut on syytä saada oikein, muuten vaarana ovat tulipalot, sähköiskut ja valokaaret.
– Meillä on kuusi tuntia matematiikkaa viikossa, ja eteneminen on nopeaa. Jos matematiikan osaaminen ei ole vahvaa, suosittelen treenaamaan sitä ennen opintojen aloittamista.

Tuleva työkin on jatkuvaa laskemista: sähköinsinööri laskee materiaalien menekit, kaapelien kuormitukset ja sulakkeen kestot.

– Laskut on syytä saada oikein, muuten vaarana ovat tulipalot, sähköiskut ja valokaaret. Mutta kun laskee kerralla oikein, homma on selvä, toteaa Terhi.

Asentajankokemus on tarpeen

Sähköinsinööri valmistuu sähköalan työnjohtotehtäviin, mutta työnkuva voi ulottua suunnittelusta asentamiseen ja kunnossapitoon. Opiskelun aikana voi hankkia sähköluvat, ellei niitä entuudestaan ole. Jani suosittelee lämpimästi perehtymistä käytännön asennustyöhön.

– Pelkällä kirjatiedolla ei tee mitään. Vaikka suunnitelmat toimivat paperilla, ne eivät välttämättä toimi käytännössä. Sanoisin, että hanki ensin työkokemusta ja vasta sitten insinöörin paperit, Jani painottaa.

Asentajan kokemusta voi toki hankkia sähköinsinöörin opintojen aikanakin. Monet tekevät harjoittelunsa sähköalalla.

Työjohdossa tarvitaan jämäkkyyttä

Sähköala on miehinen ala, mutta naiseus ei ole este pärjäämiselle. Terhin lisäksi vain kaksi naista aloitti Oamkin sähköinsinöörikoulutuksessa. Yhteensä vuosikurssilla on 39 opiskelijaa. Terhiä asetelma ei haittaa.

– Olen aina tullut paremmin toimeen jätkien kanssa, hän sanoo.

Jo asentajaopinnoissa hän huomasi, että naisen on hankittava kunnioitus miesvaltaisella työmaalla. Ammattitaito ja luotettavuus ratkaisevat, mutta asenteen on oltava oikea.

– On osattava suhtautua miehiseen huumoriin, Terhi tietää.

Oli mies tai nainen, työnjohtotehtävissä on oltava jämäkkä. Janin mukaan hommat eivät etene, jos alaisten kanssa on liian toverillinen.

– Minulla on ollut sellaisia mestareita, että hommat kyllä tapahtuvat. Ja pakko onkin, sillä nykyaikana aikataulut ovat tosi tiukat.

Sähköinsinöörin vastuulla on pysyä säännösten suhteen ajan tasalla. Työnjohtajan on pidettävä huolta, että alaiset tietävät uudet määräykset. Työnjohtaja tarvitsee luontaista auktoriteettia, mutta myös ihmissuhdetaitoja. Porukkaan pitää luoda yhteishenki.

– Ei voi ajatella vain itseään ja omaa urakkaansa, sillä työmaa on yhteinen projekti. Tiedon pitää kulkea, että homma etenee järkevässä järjestyksessä. Työmiehille kannattaa välillä viedä pullaa, Jani vihjaa.



Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook