Opiskelu

Viimeksi päivitetty 3.3.2014 klo 14:06

Pohjoinen haastaa kätilötyön

Teksti: Miia Kärnä Kuva: Pekka Kallasaari

Monilapsiset perheet, pitkät välimatkat ja monikulttuurisuus tuovat erityishaasteita kätilöiden työhön Pohjois-Suomessa.

– Kätilön työ ei aina ole ruusuilla tanssimista. Pitää uskaltaa ottaa vastuuta ja tehdä nopeita ratkaisuja, jolloin sairaanhoitajan osaaminen on tarpeen, hoitotyön lehtori Ulla Paananen korostaa.

Kun palveluiden keskittämisen myötä synnytysmatkat pitenevät ja hoitoajat lyhenevät, tarvitaan kätilön työssäkin aivan uudenlaista osaamista.

– Kätilöksi hakeutuvalta vaaditaan nyt ihmissuhdetaitojen lisäksi tietoteknisiä valmiuksia, kielitaitoa, matemaattisia taitoja sekä rohkeutta kehittää omaa esiintymisvalmiuttaan, kätilötyön koulutuksesta vastaava Ulla Paananen kertoo.
– Rohkeus on tärkeää, sillä kätilö on paitsi tiimitekijä usein myös yksin haastavissa tilanteissa.

Aiempaa kokemusta kannattaa hyödyntää

Hoitotyön lehtori Ulla Paananen kannustaa kätilöopiskelijoita hyödyntämään aiempaa työ- tai harrastuskokemustaan osana opintoja ja työelämää.

– Esimerkiksi kuoroharrastaja voi ohjata synnyttäjää käyttämään ääntään rentoutusmenetelmänä, tai hyvät tietotekniset valmiudet omaava opiskelija voi työstää materiaalia yhä enemmän verkkoon siirtyvien perhevalmennusten sisällöksi.

Vaihto-opiskelijat tuovat kätilötyön opetukseen kulttuurien rikkautta.

– On kiinnostavaa kuulla, miten erilaisia uskomuksia naisten hoitamiseen liittyy eri puolilla maailmaa ja pohtia, miten eri tapoja voitaisiin hyödyntää meillä. Esimerkiksi doula-synnytystukiperinne on lähtöisin luonnonkansoilta.

Kulttuurista rikkautta löytyy toki kotimaastakin, ja siksi Ulla heittääkin haasteen saamenkielentaitoisille.

– Meillä on Suomessa edelleen hyvin vähän saamenkielistä materiaalia synnyttäjille, vaikka saamen kielillä on ollut virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella jo vuodesta 1992. Myös saamenkielentaitoisia tarvitaan siis kätilöopiskelijoiksi.

Sairaanhoitajan osaaminen korostuu

Kätilöksi valmistuvat selvittävät Ullalle usein, etteivät osanneet kuvitellakaan, kuinka laaja-alaista kätilön työ oikeastaan on.

– Naisen hoitaminen tarkoittaa paljon muutakin kuin synnytyksessä avustamista. Kätilö on myös muun muassa naisten yleisen terveyden ja seksuaaliterveyden asiantuntija, ja osana työn arkea näkyvät myös ihmissuhdekysymykset ja lapsiperheiden haasteet.

Opintoihin sisältyy paljon harjoittelua, ja Ulla muistuttaa, että harjoittelupaikat ovat ympäri Suomen.

– Toivon joka vuosi, että joku opiskelijoistamme löytää harjoittelupaikan Ivalon terveyskeskuksesta ja pääsee katsomaan, millaista synnyttävän äidin on matkustaa kätilön kanssa ambulanssissa yli 300 kilometriä sairaalaan.

Kätilöksi ei turhaan opiskella neljää ja puolta vuotta, sillä kätilötyön opintojen pohjana on sairaanhoitajan osaaminen. Kätilön tulee osata niin kirurgista kuin sisätautienkin hoitamista.

– Tehohoito on lähellä synnytyssalityöskentelyä: nopeita päätöksiä, tarkkuutta ja koko elimistön toiminnan ymmärtämistä. Leikkaussalityöskentelytaitoja tarvitaan myös synnytyksessä tai kiireellisessä keisarileikkauksessa. Lisäksi hoidamme myös vanhoja ihmisiä, joten ikääntymiseen liittyvä hoitotyö on osa kätilön työtä.

Mieskätilö ammentaa isyyden kokemuksesta

Mieskätilöt ovat Suomessa harvassa. Kätilöiksi kouluttautuvia miehiä yhdistää Ullan mukaan usein oman puolison synnytyskokemus.

– Olipa kokemus huono tai erinomaisen ihana, usein miehelle on juuri siinä tilanteessa syntynyt tunne, että "mä haluaisin tehdä kans tuota työtä", Ulla kertoo.

Miespuolisia hakijoita toivotaan lisää, sillä isyyden kokemusta ja miehen näkökulmaa voi yhä useammin hyödyntää työssä.

– Synnytys on vain yksi osa työnkuvaa. Kätilön työhön kuuluvat myös seksuaalineuvonta, perhesuunnittelun ohjaus sekä vanhemmuuteen kasvun ja synnytykseen valmistautumisen tukeminen. Synnytys on koko perheen tapahtuma, ja kätilö on myös miesten lisääntymisterveyden asiantuntija, jolloin luonnollisin keskustelukumppani miehille usein olisi mieskätilö, Ulla muistuttaa.

Kuuntele viestinnän opiskelijoiden opinnäytetyössä esiintyvän Juha Bergin haastattelu mieskätilön roolista:

20 vuoden ponnistus (tuottaja Mikko Juntunen, käsikirjoittajat Maarit Itkonen, Valtteri Kykkänen ja Outi Moilanen).

Kirjoittaja on kahden lapsen äiti ja asuu Enontekiön kuntakeskus Hetassa, mistä lähimpään synnytyssairaalaan, Lapin keskussairaalaan Rovaniemellä, on matkaa yli 300 kilometriä.

avain Avainsanat: kätilö



Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook