Opiskelu

Viimeksi päivitetty 19.3.2014 klo 10:14

Haaveissa stadionin suunnitteleminen

Teksti: Riikka Vuorijärvi Kuva: Pekka Kallasaari

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa kiehtovinta ovat laskennalliset haasteet ja alan monipuolisuus, kertoo opiskelija Henri Koskenkorva. Haasteena on laskea ja suunnitella rakennus, joka toimii ja kestää sukupolvelta toiselle.

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriksi opiskeleva Henri Koskenkorvan haaveena on soveltaa ammattitaitoaan isolla työmaalla, jossa on monipuolisia haasteita.

Henri Koskenkorva viihtyi raksahommissa jo nuorena. Opiskelualaa valitessa oli muitakin vaihtoehtoja, mutta vaaka kallistui lukion jälkeen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutukseen.

– Matemaattiset aineet sekä kaavojen ja kuvien piirtäminen ja tulkinta ovat aina kiinnostaneet minua, ja insinöörin työssä niitä tarvitaan, Oamkissa opinnot 2010 aloittanut Henri perustelee.

Opinnoissa oli heti tekemisen meininki. Harjoitustöitä sai tehdä ja teoriaa opiskella tosissaan. Kävi selväksi, että pelkillä istumalihaksilla ei opintoja suoriteta, ja se sopi Henrille paremmin kuin hyvin.

– Ensimmäisen vuoden lopulla piti valita, suuntautuuko infraan vai talotekniikkaan. Kumpikin kiinnosti, mutta päädyin talotekniikkaan, Henri kertoo.

Työmaa yhdistää teorian käytäntöön

Kolmantena opiskeluvuonna erikoisalaa tarkennetaan vielä lisää. Henrin mukaan valinta sujuu yleensä aivan luonnostaan, ja jokainen pääsee haluamaansa suuntautumisvaihtoehtoon. Rakennustekniikan puolella vaihtoehtoina ovat rakennesuunnittelu, tuotantosuunnittelu, kustannussuunnittelu ja rakennuttamistehtävät.

– Itseäni kiinnosti eniten rakennesuunnittelu. Siinä painottuu laskennallinen puoli ja piirustusten tulkinta. Rakennuksen toimivuuteen ja elinkaareen sekä energiatehokkuuteen liittyvät jutut ovat myös tärkeitä, Henri kuvaa.

Henrin mukaan pätevän insinöörin on hallittava sekä laskelmat että käytännön todellisuus. Harjoittelukokemus työmaalla on tärkeää, koska siellä näkee omin silmin sen, mistä teoriatunnilla vain puhutaan.

– Kyllä sillä on vaikutusta, että jokin asia on tullut eteen työmaalla. Silloin osaa heti yhdistää, mistä teoriassa on kysymys.

Harjoittelupaikoista käydään kilpailua, mutta pätevälle harjoittelijalle maksetaan jopa palkkaa. Harjoittelujaksoilla syntyvä kosketus käytännön todellisuuteen syvenee edelleen opinnäytetöissä, joista useimmat tehdään yhteistyössä työelämän kanssa.

Omatoimisuutta ja ammattiylpeyttä

Henrin mielestä omatoimisuus on ammattikorkeakouluopinnoissa tarpeen. Kyky aikatauluttaa ja toteuttaa itsenäisesti opintoja on yhä tärkeämpää, kun lähiopetuksen määrää vähennetään.

– Itsenäistä opiskelua on paljon. Toisaalta opettajiin saa helposti yhteyden. Neuvoja ja ohjausta saa aina, kun tarve vaatii, hän vakuuttaa.
Meidän opiskelijoiden työmoraali on huippuluokkaa.

Itsenäisyyttä ja vastuullisuutta kysytään myös työelämässä. Henrin mukaan jo opinnoissa painotetaan insinöörin vastuuta sekä lakien ja säännösten tuntemusta. Kohtuullinen ammattiylpeyskään ei ole pahitteeksi.

– Meidän opiskelijoiden työmoraali on huippuluokkaa, hän naureskelee.

Henrin haaveena on jatkossa soveltaa ammattitaitoaan isolla työmaalla, jossa on monipuolisia haasteita, ja jossa rakenteet joutuvat äärimmäiseen testiin.

– Stadion olisi mukava suunnitella, hän väläyttää.

Mutta mahdollisuuksia on monia.

– Tällä koulutuksella saa pohjia toimia muunkinlaisessa työssä, kuten teollisuudessa.

Henri muistaa kuulleensa, että insinöörit tekevät päivässä enemmän töitä kuin moni muu ammattiryhmä. Hän itse suhtautuu tällaiseen tulevaisuudennäkymään kahtalaisin tuntein.

– Hyvähän se on, jos töitä riittää, mutta täytyy sitä muutakin ehtiä tehdä, hän tuumaa.



Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook