Opiskelu

Viimeksi päivitetty 2.4.2014 klo 11:18

Kiinnostus talotekniikkaan syveni opintojen edetessä

Teksti: Miia Kärnä Kuva: Esko Koivisto

Oululaislähtöinen talotekniikan opiskelija Arto Alila haluaa rakentaa itselleen kansainvälisen uran.

Putkimestarina Helsingin seudun ympäristöpalveluissa työskentelevä Arto seuraa työmaata, joissa viemäriputkia otetaan esille painehuuhteluauton avulla.

Rakennusala oli aina kiehtonut Arto Alilaa, joka on nyt valmistumassa insinööriksi (AMK) talotekniikan koulutuksesta.

– Aluksi ajattelin, että talotekniikka on ainoastaan ilmastointi- ja putkijuttuja, mutta ala olikin paljon monipuolisempi. Talotekniikka alkoi kiinnostaa sitä enemmän, mitä pidemmälle opinnot etenivät. Erityisen mielenkiintoinen oli kolmannen vuoden opintojakso, jonka aikana sovellettiin aiemmin opittuja asioita käytäntöön ilmastointilaitteiston, vesi- ja viemärilaitteiston sekä lämmityslaitteiston suunnitteluprojekteissa.

Kesätyöt, harjoittelu ja opinnäytetyö samalle työnantajalle

Ensimmäisen opintovuoden jälkeen Arto huomasi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden hakevan kesätyöntekijöitä, joten hän päätti kokeilla, koska monet opiskelukaveritkin hakeutuivat kesäksi etelään.

– Sain paikan ja sen jälkeen olen ollut joka kesä samalla työnantajalla töissä, ensin tilaustyöyksikössä asentajana, sitten työnjohtoharjoittelijana ja kolmantena kesänä kaivutyöyksikön työnjohtajana.

Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten vesilaitokset yhdistyivät vuonna 2010, jolloin syntyi tarve yhtenäistää käytänteitä. Tähän liittyen Helsingin seudun ympäristöpalvelut tarjosi oululaismiehelle lopulta myös opinnäytetyöaiheen.

Aluksi ajattelin, että talotekniikka on ainoastaan ilmastointi- ja putkijuttuja, mutta ala olikin paljon monipuolisempi.
– Työskentelen nyt määräaikaisena putkimestarina ja laadin samalla opinnäytetyönä ohjeet vesi- ja viemäriverkostoon liittymisestä uusille asiakkaille.

Työskentely Japanissa kiehtoo

Etelä-Suomen pyrähdysten lisäksi Arton opintojen varrelle on mahtunut vuosi Japanissa Kitami Institute of Technology -nimisessä oppilaitoksessa pienessä kaupungissa Hokkaidon saarella.

– Halusin viettää vuoden vaihdossa mahdollisimman kaukana. Japaniin vaadittiin japanin kielen perusteiden ensimmäisen opintojakson suorittaminen hyväksytysti, mutta kävin varmuuden vuoksi toisenkin opintojakson.

Arton yllätykseksi luennot Japanissa olivat vain muutamaa opintojaksoa lukuun ottamatta japaniksi eivätkä englanniksi.

– Vaikka olin saanut japanin kielen opinnoista hyvät arvosanat, en ymmärtänyt kieltä niin hyvin kuin opiskeluun olisi tarvinnut. Selvittelin tuntien jälkeen Google-kääntäjällä, mitä oltiin käyty läpi.

Japanissa opiskeluun tuntui Arton mukaan kuuluvan paljon erilaisten raporttien ja esitelmien tekemistä. Suurin ero suomalaisen ja japanilaisen opiskelukulttuuriin välillä näkyi vapaa-ajalla.

– Japanilaiset eivät ajattele opiskelutehtäviä menetettynä vapaa-aikana, vaan tekevät todella usein töitä iltamyöhään laboratorioissa kavereiden kanssa eivätkä tietenkään koskaan valita työn määrää.

Vaikka opiskelu oli haastavaa kielen ja kulttuurierojen vuoksi, hän lähtisi ehdottomasti uudestaan ja ajatus jopa maassa työskentelystä jäi kytemään tulevan insinöörin mieleen.

– Haluaisin työllistyä johonkin suureen yritykseen, jossa olisi mahdollista työskennellä myös ulkomailla. Erityisesti haluaisin työskennellä Japanissa, vaikka sikäläinen työskentelykulttuuri onkin aivan järjetön. Ympäristö ja erityisesti ihmiset vetävät puoleensa.
avain Avainsanat: talotekniikka



Viimeisimmät artikkelit

Hae artikkeleista

  • | Osio

Oamk muualla

Facebook Facebook Facebook
ch