Nauruterapiaa parhaimmillaan

Teksti: Susanna Siironen Kuva: Milan Kolarovic

Tunnelma tiivistyy. Ihmiset istuvat jo malttamattomina paikoillaan ja viimeisenä tulleet etsivät hermostuneina vapaita paikkoja. ”Mähän sanoin, että tänne pitäisi tulla aiemmin. Kaikki hyvät paikat ovat jo menneet.” Tyttö sättii poikaystäväänsä. Mikä kumma saa oululaiset näin tohkeisiinsa? Kärpätkö?

Stand up -komiikka on itsensä likoon laittamista. Myös Heli Sutela on naurattanut oululaisia Ookko nää nauranu -klubilla.

Ehkä nekin, mutta nyt ei kuitenkaan ole kyse jääkiekosta, vaikka urheiluravintolassa ollaan. Ravintola Willisian estradin valtaa joukko maan kuuluja koomikoita. Kysymys kuuluu: ookko nää nauranu?

Huumoria tarjolla

Ookko nää nauranu -klubeja on järjestetty oululaisten iloksi nyt jo puolentoista vuoden ajan. Stand up -tapahtumien takaa löytyy kaksi miestä: koomikko Zaani ja yliopisto-opiskelija Ville Wallenius.

– Zaani oli jo yrittänyt saada tänne klubia, mutta ei ollut oikein saanut ketään mukaan toimintaan. Kun Suomen ensimmäinen stand up -dvd julkaistiin ja järjestettiin julkaisukiertue, me toimme tämän komediadynamokiertueen tänne Ouluun. Siitä saatiin sitten idea, että hei, pistetäänpä tällainen systeemi tänne pystyyn, Ville muistelee.

Ensimmäinen klubi-ilta sai hyvän vastaanoton ja innoitti miehiä jatkamaan niiden järjestämistä. Klubit pidettiin aluksi yliopiston Saalastinsalissa, mutta nykyisin koomikoita pääsee seuraamaan Pohjankartanolla. Klubeja järjestetään kerran kuussa ja pienempimuotoisia tapahtumia silloin tällöin oululaisissa ravintoloissa.

– Nyt olemme pyrkineet järjestämään oululaisissa ravintoloissa tämmöisiä pienempiä tapahtumia, erikoisuuksia. Eli yritämme vähän eroon siitä normaalista klubi-iltakonseptista, Ville selventää.

Tämän iltainen klubi on poikkeuksellinen, sillä se on osa stand upin Tomaatteja! Tomaatteja! -festivaalia.

Ohjelma alkaa täsmällisesti, kun kello lyö kahdeksan. Juontaja ja yksi illan esiintyjistä on klubin takapiru, Zaani. Hän ottaa tilanteen ammattimaisesti haltuunsa kertoen ensimmäiseksi muutamia käytännönohjeita iltaa varten.

– Naiset! Tuolla on vain kolme vessaa. Eli ei oteta niitä kännyköitä mukaan sinne koppiin! Antakaa tulla paineella vaan ja sitten seuraava. Käsiäkään ei tarvitse pestä ollenkaan, niin säästetään aikaa, hän sanoo vakavana ja illan ensimmäiset naurut on tienattu.

Itselleen nauramista

Ilta sujuu leppoisasti. Lavalla käy vuorollaan Niko Kivelä, Teemu Vesterinen ja Mika Eirtovaara. Joku esiintyjistä hehkuttaa kuinka mukava Oulussa on käydä keikalla.

– Te olette niin helppoja, hän nauraa.

Ehkä se johtuu oululaisia jo kauan vaivanneesta komiikan nälästä, mutta näyttää todellakin siltä, että yleisö nauttii jopa kärppä-ilkeilystä täysin siemauksin.

Stand up -komiikka ei ole toisille ilkeilyä, vaan niin koomikon kuin yleisönkin pitää osata nauraa itselleen.

– Jos on tosikko ja loukkaantuu helposti, niin ei kannata tulla tänne, Zaani huomauttaa.

Ookko nää nauranu -klubit niittävät suosiota niin yleisön kuin koomikoidenkin joukossa. Zaani kertoo, ettei koomikoita tarvitse houkutella keikoille pohjoiseen.

– Meillä on paras klubi puitteiltaan, järjestelyiltään ja varsinkin houstaamisessa. Tämä Ookko nää nauranu -logo ja nimi on tullut tavallaan tällaisen laaduntakeeksi, niin kyllä kaikki koomikot ympäri Suomea puhuu klubeistamme ja muistelee näitä keikkoja.

Nauruterapiaa

Jälkikäteen klubikokemusta on hankala selittää. Kuten yksi koomikoista sanoi, ihmisille ei jää esityksestä mieleen kuin osia sieltä ja täältä. Itsestä tuntuu, että mitä enemmän esityksen aikana nauroin, sitä vähemmän muistaa mille.

Illasta jäi käteen ainakin jänis, joka on vaihtanut talviturkin, vaikkei ole edes lunta. Mika Eirtovaara luo yleisölle mielikuvan täysin valkoisesta jäniksestä keskellä mustaa peltoa.

– Aaaargh!

Eirtovaara huutaa lavalla valkoisena jäniksenä ja yleisö nauraa. Illan jälkeen on vapautunut olo. Kuin olisin kävellyt pois nauruterapiasta. Omat murheet ja kiireet työntyvät sivuun, kun nauraa kahden tunnin ajan elämän pienille kömmähdyksille. Seuraavan viikon kiireet eivät huoleta enää, kun alkaa pohtia Niko Kivelän kanssa, millaisen mokan seurauksena Jumala loi 24-silmäisen mustekalan, jolla ei ole aivoja.